Chury verrattuna Helsinkiin

Lähemmäs Rosetta-komeettaa

Rosetta on ollut kiertämässä komeettansa ympärillä elokuun 6. päivästä alkaen, eli noin kahden viikon ajan. Tarkalleen ottaen tuon komeetan luokse saapumisen jälkeen Rosettaa on ohjattu aktiivisesti komeettaytimen ympärillä epävakaata kolmiomaista (aivan tarkalleen tetrahedraalista) rataa pitkin, jolloin luotain on ollut välillä lähempänä ja välillä kauempana komeetasta. Tämän voi huomata esimerkiksi navigointikameran päivittäisistä kuvista, joissa etäisyys on sahannut edes takaisin alle 90:n ja yli 100:n kilometrin välillä. Tällä haavaa siis Rosetta ei ole vielä komeetan ympärillä radalla, missä se pysyy komeettaytimen vetovoiman ansiosta, vaan jokaisessa kolmion mutkassa luotaimen ohjausrakettimoottoreita käytetään, jotta rataa voidaan kääntää juuri halutunlaiseksi. Jokaisessa mutkassa samalla lähintä etäisyyttä ytimestä on pudotettu alaspäin, eli Rosettaa ajetaan spiraalimaisesti lähemmäksi kohdettaan. Eilen, 17. elokuuta, oli vuorossa jo kolmas näistä ohjauspoltoista: kuusi minuuttia ja 19 sekuntia kestänyt rakettimoottorien käyttö käänsi rataa ja ohjasi luotaimen ohittamaan komeetan 80 kilometrin päästä elokuun 20. päivänä. Silloin on vuorossa jälleen yksi poltto, jolla mennään edelleen lähemmäksi. 24. elokuuta Rosetta on jo vain 50 kilometrin päässä Churystä. Kuinka iso onkaan Rosetta-komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko? Otsikkokuvassa komeetan ydin on kuvattuna suhteessa Helsingin keskustaan, eli mikäli komeetan pinnalla voisi juosta kuten Maan pinnalla, ehtisi sen ympäri hölkkäämään hienosti parissa tunnissa.
Yllä on kahdesta 7.8. noin 104 kilometrin etäisyydeltä otetusta kuvasta tehty 3D-kuva, jonka katsomiseen stereona tarvitaan puna-sinivihreälasit. Vaikka Rosetta on parhaillaan 411 902 795 kilometrin päässä Maasta ja liikkuu komeettansa mukana Auringon ympärillä 15,72 kilometrin sekuntinopeudella, on sen ohjaaminen ollut jopa yllättävän tarkkaa. Esimerkiksi 13. elokuuta olleen ratakorjauksen jälkeen huomattiin, että rakettimoottorit olivat toimineet 0,2% suunniteltua tehokkaammin, minkä johdosta luotaimen nopeuden muutos oli 2 mm/s suurempi kuin suunniteltiin. Se, että luotaimen asentoa ja rataa voidaan paitsi tarkkailla, niin myös hallita tällä tarkkuudella, on suorastaan ihmeellistä! Radiosignaalilta kestää kulkea yhteen suuntaan 22 minuuttia ja 29 sekuntia.

Kartoitusvaihe alkaa

Rosetta on luonnollisesti kuvannut jo tarkasti komeetan ytimen pintaa ja laskeutumisesta vastaavat tutkijat sekä insinöörit pohtivat jo minne laskeutuja ohjataan marraskuun puolivälissä. Varsinainen pinnan kartoitus alkaa kuitenkin vasta elokuun lopussa, kun 31.8. luotaimen radan etäisyys on alle 50 kilometrin päässä komeetasta. Virallisesti kartoitusvaihe kestää 10.9. - 7.10., jolloin etäisyyttä pudotetaan 29 kilometristä 19 kilometriin. Jos siis jo tähän mennessä Rosettan lähettämät kuvat ovat ollet huikeita, niin tulossa on vielä paljon parempaa...
Kuvat: ESA/Rosetta/NAVCAM sekä ESA/Rosetta/MPS ja OSIRIS Team MPS/UPD/LAM/IAA/SSO/INTA/UPM/DASP/IDA

Juttuja samasta aiheesta