Siinä missä Rosetta-luotaimeen havaintolaitteita tehneet tutkijaryhmät panttaavat tuloksiaan ja kuviaan, julkistivat sen Philae-laskeutujan tutkijat ensimmäisiä havaintojaan jo keskiviikkona. Röntgenspektrometriä lukuunottamatta kaikki laskeutujassa olleet instrumentit toimivat sen noin 60 tunnin aikana, jonka Philae oli toiminnassa 67P/Churyumov-Gerasimenkon pinnalla ennen sähkövirran hiipumista. Oikeastaan ainoan pettymyksen tuotti spektrometri, jonka linssiluukku ei avautunut. Laitteista kaikkein suurin mielenkiinto kohdistui kenties kahteen laskeutujan minilaboratorioon, jotka tunnetaan lyhennenimillään COSAC ja PTOLEMY. Valitettavasti näyttää siltä, että näille näytteen pinnalta toimittamaan tehty poralaitteisto ei onnistunut tehtävässään, eivätkä laitteet ole saaneet analysoitua pintanäytteitä. Sen sijaan COSAC-tiimi kertoi laitteensa analysoineen Philaen ympärillä olleen hyvin harvan kaasun koostumusta: se havaitsi siitä varmuudella orgaanisia molekyylejä. Tuloksia tutkitaan parhaillaan tarkemmin ja lähiaikoina selviää missä määrin nämä ovat yksinkertaisia orgaanisten molekyylien rakennuspalikoita (esim. alkoholia ja ammoniakkia) tai monimutkaisempia yhdisteitä (kuten aminohappoja). Alustavakin tulos on jo kiinnostava, sillä aiemmista komeettojen koostumusta kartoittaneista spektrihavainnoista on löydetty viitteitä siitä, että komeetoissa olisi orgaanisia aineita, mutta nyt siitä on varmistus komeetan pinnalta. Toinen vastaava aiemmat oletukset varmistava havainto tuli MUPUS-laitteelta, joka nakutti pienen piikin komeetan pintaan ja tutki siten sen kovuutta. Ja se on jäänkovaa, aivan kuten kuvaamme komeetoista ”likaisina, jäisinä lumipalloina” sopii hyvin. MUPUS onnistui vasaroimaan päänsä vain pari millimetriä pinnan alle, ennen kuin se koitti lisätä iskuvoimaa niin paljon, että se rikkoontui: komeetan pinta oli itse asiassa kovempaa kuin oletettiin. Toisaalla pinta tosin näyttää olevan yllättävänkin paksun hienojakoisen aineen peittämää. Kuvien mukaan alue, mihin Philae osui ensimmäisenä ja mistä se pomppasi uudelleen ilmaan, oli hiekkamaisen aineen peitossa, sillä kuvissa näkyy selvästi sen pinnalle jättämät jäljet. Ainakin siis pinnan koostumusta tutkivien kannalta pomppaus ja päätyminen kraatterin reunalle nalkkiin oli hyvin kiinnostava: pinta on yhtäällä tosi kovaa jäätä ja toisaalla niin hienojakoisen aineen peittämää, että pinnalle saattaa muodostua jopa dyynejä samaan tapaan kuin hiekka-aavikoilla Maan päällä (tosin dyynit ovat komeetalla paljon pienempiä). Joillain paikoilla höttöistä pölyä ja hiekkaa saattaa olla jäisen pinnan päällä jopa 20 cm. Myös pinnan sähköisiä, seismisiä ja akustisia ominaisuuksia tutkinut SESAME vahvistaa havainnon pinnan kovuudesta. Laitteen mukaan pinnalta höyrystyi hyvin vähän kaasuja ja aine laskeutujan alla oli tosiaankin jäätä. Tässä havainnossa mukana oli suomalaistekoinen SESAME-pakettiin kuuluva laite. Jää on erityisen kovaa kylmässä. MUPUS-laitteen mukaan lämpötila laskeutujan alla oli laitteen käyttämisen aikaan -153°C ja sen puolen tunnin aikana kun laite toimi, sen mittausarvo putosi vielä kymmenellä asteella. Keskimääräisesti komeetan pinnan lämpötilaksi on arvioitu noin -75°C, mutta viimeisen laskeutumispaikan varjoisa alue oli ymmärrettävästi selvästi viileämpi kuin keskiarvo. Lämpötilan putoamiseen vaikutti todennäköisesti myös Philaen vieressä ollut jäinen seinämä.
Philaen radiolaitteistoa apunaan käyttänyt CONSERT-instrumentti lähetti laskeutujan toiminta-aikana 7500 lyhyttä radiosignaalia, joiden avulla koitetaan muodostaa kuva komeettayhtimen sisustasta. Laite toimi kuin kaikuluotain: Rosetta lähetti radiosignaalin laskeutujaan ollessaan komeetan toisella puolella ja Philae lähetti toisen signaalin takaisin Rosettaan komeetan ytimen läpi. Viimeiset näistä sondauksista tehtiin Philaen jo vaivuttua horrokseen, kun radiolähetin oli vielä toiminnassa. Signaalien tutkimiseen menee aikaa, mutta alustavien arvioiden mukaan ytimen pinta on kova, mutta sen sisusta on huokoisempi ja koostuu ikään kuin kasaan painautuneista palasista. Tämäkin havainto vastaa pitkälti sitä kuvaa, mikä komeetoista on muodostunut epäsuorien tutkimusten perusteella. Suurin osa Philaen kameralaitteistojen kuvista on vielä julkaisematta, mutta tutkijoiden mukaan niin sivusuuntaan kuvannut CIVA kuin alaspäin katsonut ROLIS saivat runsaasti hyviä kuvia. Julkaisuissa kuvissa näkyy kuitenkin jo varsin paljon maisemaa laskeutujan ympärillä ja alkuperäinen laskeutumispaikka Philaen alla. Parhaat kuvat ja tiedot ovat kuitenkin siis vielä edessäpäin. Edessä saattaa olla vielä myös uusia, kiinnostavia havaintoja, sillä jo nyt mittausten mukaan Philaen aurinkopaneelit tuottivat hetkellisesti sen verran energiaa, että laskeutuja olisi voinut toimia sen voimin. Mitä lähemmäksi komeetta tulee Aurinkoa, sitä enemmän valoa lankeaa sen pinnalle, joten on hyvinkin mahdollista, että noin puolen vuoden kuluttua Philae voisi herätä taas toimintaan. Komeetta on lähimmillään Aurinkoa elokuussa. Silti Philae tarvitsee auringonvalon lisäksi onnea. Sen täytyy kestää odotettua kylmempää lämpötilaa usean kuukauden ajan, ja lämpötilan laskeutumispaikalla pitää myös nousta, jotta Philae voisi toimia. Lisäksi pitää toivoa, että Aurinko ei saa aikaan liikaa aktiivisuutta komeetan pinnalla juuri laskeutumispaikalla, sillä mikäli pöly peittää aurinkopaneeleita edes osittain, ei lisääntyneestä päivänpaisteesta ole mitään iloa. Ja on myös täysin mahdollista, että pinnan alta purkautuva kaasusuihku saisi Philaen lennähtämään vielä uuteen paikkaan komeetalla – mikä olisi itse asiassa hienoa, mikäli laskeutuja heräisi uudella paikallaan vielä toimimaankin! Rosetta-luotain on siirtymässä puolestaan laskeutumisen jälkeiseltä kiertoradaltaan kauemmaksi komeetasta, missä se jatkaa tutkimuksiaan tästä eteenpäin rutiininomaisesti. Se pitää komeettaa silmällä, mittaa sitä, tutkii siitä irtoavia kaasuja ja seuraa, kuinka se muuttuu tästä alkaen koko ajan aktiivisemmaksi tullessaan lähemmäksi Aurinkoa.
Rosetta-luotaimen rata laskeutumisen jälkeen: se asettuu jouluun alkuun mennessä 20 km korkealla olevalle kiertoradalle Churyn ympärillä. Otsikkokuvana on havainnepiirros Philaesta laskeutumispaikallaan päältä katsottuna.

Juttuja samasta aiheesta