Kuva: Kevin Gill / Flickr

Cassini-luotaimen radassa ei tuntemattoman planeetan vaikutusta

Mediassa levinneet tiedot uuden planeetan paikan varmistumisesta lienevät perättömiä.

Jos ET soittaa…

Video kuvaa siten sumun kolmiulotteista rakennetta näkyvän valon ja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Orionin kaasusumu näkyy juuri nyt iltaisin etelän suunnalla keskellä Orionin tähdistöä, muinaisten tarujen jättiläismetsästäjän vyöstä roikkuvan miekan keskimmäisenä "tähtenä". Sumulla on etäisyyttä noin 1 350 valovuotta ja ikää ainoastaan kaksi miljoonaa vuotta. Sen keskellä loistavan Trapetsi-tähtijoukon tähdet ovat syttyneet loistamaan vain noin 300 000 vuotta sitten.

Iceye X1:n ensimmäinen kuva

Tässä se on: suomalaisen "vakoilusatelliitin" ensimmäinen kuva

Suomalaisen Iceye-yhtiön 12. tammikuuta laukaistu koesatelliitti Iceye X1 on ollut nyt toiminnassa vajaan viikon. Sen käyttöönotto on edennyt niin rivakasti, että toissapäivänä otettu ensimmäinen tutkakuva on nyt julkistettu.

Havainnollistus neutronitähdestä. Kuva: Goethe University Frankfurt

Paljonko neutronitähti voi painaa?

​Neutronitähdet, nuo jättiläistähtien vähän yli kymmenkilometriset jäänteet, löydettiin 1960-luvulla, mutta niiden massa laskettiin jo 1930-luvun lopulla. Tai tarkkaan ottaen massalle saatiin laskettua teoreettinen yläraja.

Ennätys taas uusiksi – galaksi 13,3 miljardin vuoden takaa

Hubble- ja Spitzer-avaruusteleskoopit ovat tähynneet hyvin kauas ja löytäneet galaksin nimeltä SPT0615-JD. Etualalla olevan galaksin gravitaatio on vääristänyt sen kuvajaisen kaareksi. 

Mustan aukon pyöriminen säätelee ainesuihkujen syntyä

Galaksien keskuksissa lymyäviä supermassiivisia mustia aukkoja tunnetaan jo niin paljon, että niiden ominaisuuksia voidaan selvitellä tilastollisesti. Tällä tavoin on nyt saatu tietoa siitä, miten aukkojen pyörimisliike vaikuttaa niiden lähistöltä suurella nopeudella sinkoutuvien aihesuihkujen syntyyn.

Tämän ensimmäisen suomalaisen kaupallisen satelliitin laukaisu tapahtui Intian avaruusjärjestön Satish Dhawanin  avaruuskeskuksesta klo 5.59 Suomen aikaa aamulla ja Iceye sai yhteyden satelliittiinsa klo 7.20.

Tähän mennessä kaikki on mennyt siis oikein hyvin.

Nyt edessä on satelliitin toimintojen tarkistaminen ja sen ottaminen vähitellen käyttöön. Satelliitin tarkoituksena on pääasiassa testata Iceyen tutkatekniikan toimivuus, mutta jo tämän ensimmäisen satelliitin avulla yhtiö myy tutkakuviaan muutamille asiakkaille ennen kaikkea Yhdysvalloissa.

Kuva: NASA/JPL-Caltech/UA/USGS

Tutkijat: Marsissa jättimäisiä jääkenttiä

Tutkijat ovat viimein päässeet vilkaisemaan erään Marsin laajimman pinnanmuodon sisälle. Kyse on laajoja alueita peittävästä paksusta jääkerroksesta.

Iceye X1

Huomenna se lähtee: näin suomalaissatelliitti Iceye X1 laukaistaan aamulla avaruuteen

Huomenna aamulla on tärkeä hetki suomalaiselle avaruustoiminnalle, kun Iceye-yhtiön ensimmäinen satelliitti laukaistaan Intiasta avaruuteen. Kyseessä on suurikokoinen koesatelliitti, joka nostaa yhtiön ja Suomen aivan uudelle tasolle avaruustoiminnassa.

Sivut