Aalto-1 avaruudessa

Avaruustehdasta kaavaillaan Otaniemeen

Yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitokset ja täysin kaupalliset yhtiöt laukaisevat avaruuteen yhä useammin pieniä nanosatelliitteja. Elektroniikan pienenemisen ja mikromekaniikan paranemisen ansiosta pieneen pakettiin voidaan pakata nykyisin yhä enemmän.

Vaikka isoille, "oikeille" satelliiteille on toki oma paikkansa edelleenkin, pystytään näillä pienikokoisilla ja edullisilla satelliiteilla tekemään monia asioita lähes yhtä hyvin, mutta ennen kaikkea kustannustehokkaasti ja nopeasti.

Niinpä nanosatelliittiala on hurjassa nousussa ja satelliittien lukumäärä kasvaa nopeasti. Riskirahoittajat maailmalla ovat sijoittaneet miljardeja uudentyyppisten palvelujen rakentamiseen uuden sukupolven edullisten piensatelliittien avulla.

"Nykyään nanosatelliitit mahdollistavat muidenkin kuin perinteisten avaruusjärjestöjen ja suurvaltioiden toiminnan avaruudessa", toteaa avaruustekniikan professori Jaan Praks

"Monet yliopistojen piensatelliittiprojektit ovat laittaneet alulle pienissä maissa kokonaisia avaruusohjelmia."

Rahoitusmarkkinat kaipaavat mullistavia ideoita ja niitä keksimään ja toteuttamaan tarvitaan nuoria neroja. Niitä on syntynyt parhaiten yliopistojen CubeSat-projekteissa.

"Avaruustekniikan opetuksemme perustuu Cubesat-luokan nanosatelliitteihin. Suomen historian ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on rakennettu pääosin opiskelijaprojektissa laajassa yhteistyössä muiden suomalaisten yliopistojen ja instituuttien kanssa. Aalto-1 laukaistaan avaruuteen loppuvuodesta, ja pian sen jälkeen myös Aalto-2, joka on jo melkein kokonaan rakennettu Otaniemessä."

Avaruustekniikka tarvitsee huippuosaamista ja Suomella on tässä hyvä mahdollisuus luoda oma erikoisalueensa.

"Kekseliäästi rakennetut nanosatelliitit eivät häviä paljoakaan isoille satelliiteille ja koulutuksellisesta näkökulmasta Aalto-1 on ollut erinomainen", tohtorikoulutettava Antti Kestilä muistuttaa.

RADMON valmistuu Trusta

Kuva: Kaikki toiminta ei suinkaan ole Aalto-yliopistossa. Aalto-1:n säteilyilmaisin on tehty Turun yliopistossa käytännössä kokonaan opiskelijavoimin.

Onnistuminen edellyttää yhteistyötä

Aalto-yliopistossa järjestetty sidosryhmätapaaminen nanosatelliittien tulevaisuudennäkymistä keräsi kokoon perjantaina 21. elokuuta noin viisikymmentä asiantuntijaa ja vaikuttajaa Suomen avaruustekniikan kentältä. Töitä tehtiin kolmessa työryhmässä ja päivän päätteeksi osallistujat kirjoittivat suositukset, joita käsitellään seuraavissa tapahtumissa. Pohdinnassa oli erilaiset rahoitusmallit, liiketoiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa ja tutkimuksen merkitys kehityksessä.

"Me Aallossa haluamme panostaa opetukseen ja tutkimustyöhön. Yhteinen ymmärrys oli, että nanosatelliiteilla on paljon käyttöä tieteessä ja suuri potentiaali avaruustekniikkaan perustuvien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä", Praks kertoo.

Mukana olleet yritykset kiinnostuivat ideasta perustaa Aalto-yliopistoon Space Factory -osaamiskeskus. Space Factory voisi auttaa uuden sukupolven avaruustekniikkaa hyödyntäviä yrityksiä kehittämään nopeammin palveluita ja tuotteita, kun itse tekniikkaan ja testaamisen opetteluun ei menisi niin paljon aikaa. Aallolla on valmis ratkaisu sekä tekniikan että testaamisen puolella.

"Alan nopea kasvu synnyttää yrityksiä myös Suomeen yhä kiihtyvällä tahdilla", jatkaa Praks. "Iceye Oy on ensimmäinen suomalainen yritys, joka rakentaa omia satelliitteja palvelun alustaksi. Tuore start-up yritys on ponnistanut eteenpäin Aalto-1 projektista."  

Aalto-2Suomi 100 -satelliitti avaruuteen itsenäisyyden juhlavuotena

Aalto-1 ja Aalto-2 (kuvassa oikealla) saavat jatkoa Suomi 100 -nimellä kulkevasta satelliitista. Nanosatelliitti on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle suomalaiselle ainutkertainen avaruuskokemus.

Opiskelijavoimin rakennettavaan satelliittiin tulee kameroita ja radiovastaanotin, jotka tallentavat maapalloa, avaruutta ja revontulia sekä erityisesti Suomea.

"Projektissa on vahvasti mukana myös alan koulutus LUMA-keskus Aallon ja avaruusrekka-kiertueen myötä", professori Esa Kallio kertoo ja toivoo mahdollisten yhteistyökumppaneiden yhteydenottoja.

Kalliolle on viime aikoina tullut tutuksi Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-lento, mihin verrattuna cubesatit ovat aivan toisenlaisia: pieniä ja notkeita.

"Nopeat pienillä resursseilla toteuttavat projektit kiehtovat, kun tätä ennen kokemusta on lähinnä kaksikymmentä vuotta kestävistä avaruusprojekteista", sanoo Kallio.

Teksti perustuu Aalto-yliopiston tiedotteeseen.


Juttuja samasta aiheesta