Lennonjohtajia lennonjohdossa

Cassinin syöksy kuolemaan on alkanut

Nyt se on menoa: Cassini ohjattiin 15. heinäkuuta radalle, jolla se tulee syöksymään Saturnukseen 15. syyskuuta. Kaliforniassa, Pasadenassa oleva lennonjohto käskytti luotainveteraanin käyttämään moottoriaan siten, että edessä oli varma tuho.

Cassini-lennon projektipäällikkö Earl Maize (vasemmalla) ja lennon operaatiojohtaja Julie Webster olivat itse konsoleiden ääressä Jet Propulsion Laboratoryssä heinäkuun 15. päivänä, kun luotaimelle lähetettiin viimeisen ratamuutoksen tekevä käskysarja.

Luotain ohjattiin radalle, jolla se tekee vielä kymmenen kierrosta Saturnuksen ympärillä, koko ajan tullen lähemmäksi sen pilvikerrosta. Viiden viimeisen kierroksen aikana luotain viiltää jo kaasukehän yläosien läpi niin, että ratanopeus hidastuu sen verran, että lopulta luotain sukeltaa Saturnukseen.

Tämä on tieteellisesti erittäin kiinnostava tapa sanoa jäähyväiset, sillä kierros kierrokselta saadaan yhä tarkempia ja jännempiä havaintoja niin kaasukehästä ja sen pilvistä kuin myös renkaista. 

Jos jotain yllättävää ilmenee, niin uusia ratamuutoksia voidaan vielä tehdä – mutta todennäköisesti tämä oli sitten tässä.

Cassini renkaiden luona

Cassini on käyttänyt lähes 20 vuotta kestäneen avaruusmatkansa aikana päämoottoreitaan 360 kertaa. Tärkein näistä oli heinäkuun ensimmäisenä 2004 tapahtunut poltto, jolla luotain asettui kiertämään Saturnusta pitkän planeettainvälisen lentonsa päätteeksi.

Sen jälkeen moottoreilla on tehty ratamuutoksia, jotka ovat vieneet Cassinin tutkimaan Saturnusta ja sen renkaita eri puolilta sekä tekemään kuiden ohilentoja. 

Lennon alussa moottoreita suunniteltiin käytettäväksi enemmänkin, jopa 492 kertaa, mutta siihen ei ole ollut tarvetta. Luotaimen rataa on onnistuttu pitämään haluttuna erittäin tarkasti, mikä osaltaan on tehnyt mahdolliseksi sen, että luotain on ollut toiminnassa Saturnuksen kiertoradalla suunnitellun neljän vuoden sijaan yli 13 vuotta.

Cassini syöksyy Saturnuksen kaasukehään

Jos kaikki sujuu laskelmien mukaan, alkaa Cassinin surmansyöksy 15.9. klo 13.44 Suomen aikaa.

Saturnuksen kaasukehä alkaa silloin vaikuttaa luotaimeen ja mitä alemmas luotain vajoaa, sitä voimakkaammin kaasu hidastaa vauhtia, lämmittää luotaimen pintaa ja koettaa kääntää sitä pois asennostaan. 

Cassini pitää monia tutkimuslaitteitaan päällä koko ajan ja asennonsäätöjärjestelmä pyrkii suuntaamaan lautasantennin kohti Maata mahdollisimman pitkän. Luotain lähettää tietojaan viimeiseen saakka; arvioiden mukaan viimeinen signaali Cassinista kuullaan Maassa klo 17.08 Suomen aikaa.

Se, että toimiva luotain ajetaan tietoisesti kamikazesyöksyyn, vaikuttaa hieman omituiselta – mutta se ei ole.

Vaikka Cassini toimii hyvin, on se jo ikääntynyt ja käyttää monia varajärjestelmiä. Se saattaa rikkoontua lopullisesti koska tahansa. Kannattaa muistaa, että luotain on suunniteltu 1980-luvulla ja rakennettu 1990-luvulla.

Hallitulla syöksyllä halutaan varmistaa se, ettei luotain jää kiertämään holtittomasti Saturnusta ja osu vahingossakaan johonkin sen kiinnostavista kuista. Kuista kun on löydetty monia elämän rakennusaineita ja on mahdollista, että jossain niistä olisi tosiaan alkeellista elämää.

Ei olisi kiva, jos rampa Cassini syöksyisi tuon elämän sekaan.

Kaikella on lisäksi oma aikansa: nyt on hyvä hetki alkaa jo suunnitella uutta lentoa Saturnukseen – sellaista, joka voisi mennä uuden tekniikan avulla tutkimaan tuota mahdollista elämää paremmin ja tarkemmin kuin Cassini.