Tieteellä on se ikävä piirre, että se selvittää mysteerejä. Niin nytkin: kääpiöplaneetta Cereksen pinnalla kraatterin sisällä olevat omituiset valot eivät ole alienien lukulamppuja tai jotain muuta ihmeellistä.

Mutta samalla vastaus yhteen kysymykseen tuo eteen monta uutta ongelmaa, ja nytkin Occatoriksi kutsutun kraatterin kirkkaiden pisteiden takaa saattaa löytyä jotain todella jännää – paljon kummallisempaa kuin oli ajateltukaan.

Jäätä vai suolaa?

Pitkään tutkijoilla on ollut tarjottavana kaksi todennäköistä selitystä näille kirkkaille pisteille, joita itse asiassa on pinnalla muuallakin.

Niiden arveltiin olevan joko jäätä tai suolaa, joka pilkistää pinnan alta ja heijastaa valoa ympäristöään paremmin.

Nämä kirkkaat alueet havaittiin ensimmäisen kerran keväällä, kun NASAn Dawn-avaruusluotain lähestyi Cerestä. Kesän aikana luotain on hivuttautunut lähemmäksi ja nyt se kiertää kääpiöplaneettaa enää noin 1500 km:n korkeudella olevalla radalla. Parhaillaan luotain on muuttamassa rataansa vielä alemmas ja pian etäisyyttä on enää noin 375 kilometeriä.

Ensimmäinen teoria kirkkaista laikuista oli jää, mutta nyttemmin tehdyissä havainnoissa on huomattu heijastuvan valon aallonpituuksien olevan sellaisia, ettei jää olekaan todennäköinen selitys.

Sen sijaan hyvin suolapitoinen pinta-aines on. Tämä kävi ilmi syyskuun lopussa olleessa Eurooppalaisessa planeettetiedekongressissa, missä Dawnin tiedejohtaja Chris Russell piti esitelmän. Hänen mukaansa on todennäköistä, että kirkkaat läikät ovat suolakerääntymiä, mutta “emme osaa vielä sanoa tarkasti minkätyyppistä suolaa ne ovat”.

Luento on nyt julkaistu YouTubessa ja se on myös jutun lopussa.

Onko Cereksellä pinnanalainen meri?

Jää oli hyvä teoria aluksi, koska Cereksen oletetaan pitävän sisällään runsaasti vesijäätä. Sitä voi olla siellä jopa enemmän kuin maapallolla on suolatonta vettä yhteensä.

Yleensä jää kuitenkin heijastaa erittäin hyvin valoa, lähes kaiken siihen osuvan säteilyn, mutta Cereksen täplät heijastavat “vain” noin 40%. 

Suola on itse asiassa jäätä jännempi vaihtoehto, sillä tässä tapauksessa Ceres olisi mahdollisesti yhä edelleen aktiivinen. Sen pinnalla siis tapahtuu muutoksia; kenties suolaa tihkuu sisustasta jatkuvasti pinnalle.

Marsin pinnalla on myös suolaisia alueita, ja siellä on myös nestemäistä, hyvin suolaista vettä pinnalla. Kenties juuri nytkin. Voisiko samoin olla Cereksen pinnalla?

Vesi on todennäköisesti jotenkin osa kokonaiskuvaa, sillä kuten Marsissa, myös Cereksellä suolat voivat olla syntyneet veden ja kiviaineksen ollessa yhdessä. 

Voisi myös ajatella, että Cereksen pinnan alla on osittain nestemäinen meri, mistä suola olisi peräisin. Ja jos pinnan alla on nestemäistä vettä, voisi siellä olla mahdollisesti myös elämää.

Tässä tapauksessa siis mysteerin vastaus saakin aikaan koko joukon yhä jännittävämpiä kysymyksiä…


Juttuja samasta aiheesta