Juno kaukana Jupiterista

Jupiter-luotain Juno pysyy nykyradallaan – Mitä Nasa pelkää?

Jupiteria viime kesästä alkaen kiertäneen Junon lennonjohtajat ovat päättäneet jättää luotaimen lopullisesti väliaikaiseksi tarkoitetulle radalleen, jolle se asettui jättiläisplaneettaa kiertämään saapuessaan. Tämä on pettymys, mutta siitä koetetaan nyt ottaa kaikki hyöty irti.

Puolitoista tonnia massaltaan oleva Juno-luotain on kiertänyt Jupiteria viime heinäkuun neljännestä päivästä alkaen radalla, jolla se tekee yhden kierroksen jättiläisplaneetan ympärillä noin 53,4 Maan vuorokaudessa.

Rata on hyvin soikea, ja luotain etääntyy tällä radallaan yli kahdeksan miljoonan kilometrin päähän Jupiterista. Näin kaukana luotain ei voi tehdä kunnollisia havaintoja Jupiterista, joten tarkoituksena oli säätää rataa myöhemmin paremmin Jupiterin ja sen kiinnostavan pilvikerroksen tutkimiseksi.

Tuolla radalla yksi kierros olisi kestänyt vain 14 vuorokautta, ja koska rata olisi ollut nykyistä olennaisesti lähempänä Jupiteria koko ajan, olisi planeetasta voitu tehdä koko ajan kiinnostavia havaintoja.

Rataa oli tarkoitus muuttaa lokakuussa, mutta telemetriatietojen mukaan rakettimoottorin polttoainetankkien paineistuksessa käytettävän heliumin venttiilit eivät toimineet normaalisti. Testeissä ne eivät reagoineet tarpeeksi nopeasti käskyihin, joten ratapoltto päätettiin jättää väliin ja ongelmaa tutkittiin tarkemmin.

Vaarana nimittäin olisi ollut se, että venttiilit eivät sulkeutuisi tarpeeksi nopeasti ja haluttuun aikaan, jolloin rakettimoottori voisi toimia liian pitkän aikaa, jolloin rata olisi kenties luotaimen kannalta jopa vaarallinen: ellei se syöksyisi saman tien Jupiteriin, se voisi joutua liian lähelle sitä.

Myös joulukuussa ja nyt helmikuun 2. päivänä, kun luotain oli nykyradallaan lähellä Jupiteria ja jolloin ratamuutos olisi täytynyt tehdä, siihen ei uskallettu ryhtyä.

Ja nyt eilen lennonjohto ilmoitti päättäneensä jättää ratamuutoksen kokonaan tekemättä.

Tämä tarkoittaa sitä, että luotain pysyy nykyisellä radallaan, jolloin se tulee kerran noin 53 vuorokaudessa lähelle Jupiteria ja silloin se pystyy tekemään tarkkoja havaintoja. Tällä radallaan luotaimen etäisyys lähimmillään on noin 4100 kilometriä Jupiterin pilvistä.

 

Jupiterin etelänapa ja sen ympäristö 2. helmikuuta olleen ohilennon aikana kuvattuna Junocam-kameralla 101 000 kilometrin etäisyydeltä.

Koska luotain on hyvässä kunnossa ja se pystyy tekemään havaintojaan myös ennen sekä jälkeen lähiohitusten, se pystyy luonnollisesti tekemään paljon kiinnostavia tutkimuksia myös nykyradallaan. Havaintoja ei kuitenkaan voida tehdä niin jatkuvasti ja monipuolisesti kuin tutkijat toivoivat.

Hyvä puoli päätöksestä on se, että luotaimella voidaan tehdä enemmän havaintoja Jupiterin lähiavaruudesta, eikä luotain joudu niin suuren säteilykuormituksen kohteeksi kuin se olisi joutunut lähemmällä radallaan.

Tämän ansiosta lentoa voidaan kenties pidentää suunnitellusta noin puolestatoista vuodesta; nykyinen lennon rahoitus jatkuu kesään 2018 saakka, mutta sitä saatetaan nyt jatkaa luotaimen kunnosta riippuen.

Seuraava lähiohitus tapahtuu 27. maaliskuuta.

Tutkijaryhmä on pantannut suurinta osaa aikaisemmilla tutkimusrupeamilla saaduista tiedoista toistaiseksi, mutta lupaa niiden perusteella tehtyjä tutkimuksia lähikuukausina. Jo laajakulmaisen, "epätieteellisen" Junocamin ottamat kuvat ovat olleet varsin huikeita!