Komeettalaskeutujan jouluviesti oli häiriö – viimeiset yhteysyritykset ovat dramaattisia


Mitä komeetta Churyumov-Gerasimenkon pinnalla oleva Philae-laskeutuja yritti sanoa Rosetta-luotaimelle joulun aikaan – vai yrittikö lainkaan? Yritykset saada yhteys jatkuvat vielä vähän tammikuun ajan.


Kerroimme Tiedetuubissa juuri ennen joulua kuinka Rosetta oli saanut yhteyden komeetan pinnalla olevaan Philaeen ja täsmensimme seuraavana päivänä, että kyseessä saattoikin olla viestin sijaan "pelkkä" interferenssi – vaikka se vaikutti omituiselta.

Uusia yhteyksiä ei sen koommin ole saatu, ja myös jouluisesta viestistä on saatu nyt lisäselvyyttä. Ja ei ole.

Miten Philae ja Rosetta puhuvat keskenään?

Yhteys Philaen ja Rosettan välillä avautuu periaatteessa siten, että yhteydestä vastaava Rosettan sähkösysteemiprosessoriyksikkö (Electrical Support System Processor Unit, ESS) on etsintämoodissa, jossa se lähettää signaaleita alas komeetan pinnale ja odottaa Philaen lähettämää vastausta.

Kun Philaen vastaanotin ottaa vastaan signaalin Rosettalta, se tarkistaa onko sillä tarpeeksi virtaa akuissaan ja onko se muuten kunnossa yhteyden muodostamiseen. Jos on, niin se lähettää vastauksen Rosettaan.

Kun Rosetta havaitsee vastauksen, se avaa yhteyden ja Philae lähettää ensi töikseen (suomalaistekoisessa) muistissaan olevat tiedot järjestelmiensä tilasta. Tämän jälkeen, jos yhteys toimii edelleen, voi Rosetta lähettää laskeutujaan myös käskysarjoja, joilla esimerkiksi ohjataan Philae tekemään uusia havaintoja tai toimimaan jollain halutulla tavalla.

Se, miten hyvin yhteys muodostuu, riippuu Philaen ja Rosettan välisestä etäisyydestä ja liikkeestä. Nyt joulukuusta alkaen Rosetta on ollut vajaan sadan kilometrin päässä komeetasta ja olosuhteet ovat suotuisat yhteyden muodostumiseen. Arvioiden mukaan Philaen laskeutumisalueella on tarpeeksi auringonvaloa sähkövirran tuottamiseen ja lämpötila on tarpeeksi korkea, jotta laskeutuja voi toimia hyvin.

Tämä tilanne jatkuu tammikuun loppuun saakka. 

Philaen lähettämä kuva pinnalta

Kuten yllä oleva Philaen lähettämä kuva pinnalta näyttää, on sen laskeutumispaikka varsin jylhän näköinen – siis kaikkea muuta kuin otsikkokuvassa olevan, ennen laskeutumista tehty piirros antoi luvan toivoa.

 

Mitä joulukuussa tapahtui?

Joulukuun 21. ja 22. päivien välisenä yönä Rosettan vastaanotin aktivoitui, ja lennonjohdossa ennätettiin jo iloita mahdollisuudesta saada jälleen yhteys laskeutujaan.

Eräs iloitsijoista oli Ilmatieteen laitoksen tutkija Walter Schmidt, joka ilmoitti Tiedetuubillekin hyvästä uutisesta.

"Kaikki tietomme tuolloin joulukuussa perustuivat Rosettan vastaanottimen päälle kytkeytymiseen ja siihen, että vastaanottimesta saatiin Rosettaan tietoa", kertoo Schmidt. 

"Kun vastaanotin havaitsi taustakohinaa voimakkaamman signaalin ja signaalin kaistanleveys oli vain muutamia kymmeniä kilohertzejä, oletimme signaalin olleen eittämättä laskeutujasta. Mikään saaduista tietopaketeista ei kuitenkaan sisältänyt mitään informaatiota, ja koska myöhemmin joulukuussa saimme muutamia vastaavia signaaleita myös sellaisiin aikoihin, jolloin Philae ei ollut lainkaan luotaimen kuuluvissa, oletamme nyt sähköisten häiriöiden saaneen aikaan nämä merkit signaalista."

"Signaalien alkuperä voi olla myös Rosettan vastaanotinlaitteiston elektroniikassa."

Joka tapauksessa yhteyttä yritetään ottaa tammikuun loppuun saakka, sillä pian sen jälkeen lämpötila laskeutumispaikalla laskee jo alle -51°C:n komeetan liikkuessa kauemmaksi Auringosta ja teoreettisetkin mahdollisuuden saada yhteys alkavat olla pienet. 

On myös mahdollista, että Philaen on peittynyt pölyyn ja komeetan pinnalta irronneeseen aineeseen, jolloin sen aurinkopaneelit eivät ole tuottaneet enää kuukausiin tarpeeksi sähköä toimintaan.

Niinpä – kun enää ei ole mitään menetettävää – lennonjohdossa suunnitellaan dramaattisia toimia viimeisiksi yrityksiksi saada yhteys Philaeen. Yksi näistä on lähettää laskeutujaan käsky, jolla se pyöräyttäisi sisällään olevan hyrrän pyörimään. 

Hyrrän tarkoituksena oli pitää laskeutujan asento vakiona laskeutumisen aikana ja se onnistui tehtävässään jopa suunniteltua paremmin. Philae pysyi oikein päin, vaikka se pomppi pari kertaa pinnasta takaisin lentoon.

Pyörivä hyrrä saa aikaan sen, että laskeutuja tärähtää ja se saattaa liikahtaa. Näin aurinkopaneelien päällä oleva pöly saattaa ravistua pois, ja jos laskeutuja on huonossa asennossa, se voi kääntyä parempaan asentoon. Tai jos se makaa nyt kyljellään nalkissa jyrkänteen vieressä, kuten nyt oletetaan, saattaa se myös kaatua ja menettää kaikki mahdollisuutensa. 

Vaikka Philae olisi edelleen toiminnassa, on myös mahdollista, että se ei vain pysty enää vastaamaan. Heinäkuussa olleiden yhteyksien aikaan oli jo selvää, että ainakin yksi kahdesta vastaanottimesta ja yksi kahdesta lähettimestä olivat rikkoutuneet. Ja lähettimestä toimivassakin oli häiriöitä.

Yhteyttä siis yritetään ottaa aktiivisesti tammikuun loppuun saakka, mutta vastaanotinta Rosetta-luotaimessa pidetään päällä senkin jälkeen siltä varalta, että laskeutuja vielä huhuilisi. 

"Yritämme loppuun saakka", vakuuttaa myös Schmidt.


Juttuja samasta aiheesta