Itänaapurimme, Yhdysvaltain, Euroopan, Japanin ja Intian jälkeen nyt myös Yhdistyneet Arabiemiraattikunnat ovat laukaisemassa oman luotaimensa Marsia tutkimaan.

Viime kuussa julkistetusta hankkeesta on nyt kerrottu julkisuuteen myös lisätietoja. Luotain laukaistaan matkaan vuoden 2021 laukaisuikkunassa ja se lentää tyypilliseen Mars-luotaimien tapaan 60 miljoonan kilometrin matkan Maasta Marsiin yhdeksässä kuukaudessa.

“Emiraattien luotain on Islamilaisen maailman ensimmäinen askel avaruuden tutkimukseen”, sanoo sheikki Khalifa bin Zayed Al Nahyan, Yhdistyneiden arabiemiraattikuntien presidentti.

“Aiomme todistaa, että myös me pystymme tuottamaan tieteellisesti kiinnostavia tietoja ihmiskunnalle. Tavoitteemme on rakentaa Arabiemiraattikuntiin teknistä ja intellektuaalista kapasiteettia, jonka avulla voimme käyttää avaruustekniikkaa siten, että se hyödyttää maamme kehitystä.”

Erityisesti Emiraatit ja Qatar ovat pyrkineet kehittämään viime aikoina tieteellisteknistä osaamistaan ja palkanneet runsaasti ulkomaisia asiantuntijoita. Ne ovat investoineet varsin paljon tutkimukseen myös ulkomailla ja pyrkineet irti perinteisen muslimimaan maineesta, vaikka pohjimmiltaan Islam toki värittää maita voimakkaasti. 

“Vaikka Lähi-idässä on runsaasti jännitteitä ja konflikteja, haluamme osoittaa että arabit voivat olla myös saavuttaa jotain positiivista, kunhan olosuhteet ovat oikeat ja meille annetaan mahdollisuus”.

Suurempi kuin Mars Express

Mars-luotain on toistaiseksi näkyvin ja kirjaimellisesti korkealentoisin arabien tiedehanke. Sen tieteellisen kiinnostuksen lisäksi laukaisuun vaikuttaa myös se, että sen matkaan lähettäminen tapahtuu maan 50. vuosipäivän aikaan.

Kooltaan luotain on noin 2,4 x 2,9 metriä, ja sen massa on puolitoista tonnia. Se on siis kookkaampi ja painavampi kuin esimerkiksi NASAn (jo vuonna 2006 sammunut) Mars Global Surveyor tai eurooppalainen Mars Express.

Luotainta voi pitää kuitenkin hieman tarpeettoman kookkaana, sillä sen mukana on “vain” kolme tieteellistä tutkimuslaitetta: kamera ja ultravioletin sekä infrapunan alueella toimivat spektrometrit. Näistä ei ole kerrottu yksityiskohtia, mutta tyypillisesti ultraviolettisäteilyn avulla saadaan tietoa planeetan kaasukehästä sekä siitä miten sen kaasumolekyylit karkaavat avaruuteen, ja infrapuna auttaa näkemään paitsi lämpötilaa, niin myös jäätä pinnalla sekä vesihöyryä ja pölyä kaasukehässä.

Marsin kiertoradalle saapumisen jälkeen luotain on tarkoitus ohjata soikealle radalle, jonka kaukaisin piste on 44 000 km:n etäisyydellä planeetasta ja läheisin 22 000 km:n päässä. Yksi kierros punaisen planeetan ympärillä kestää 55 tuntia.

Muun muassa Mars-tutkimuksessa voimakkaasti mukana oleva Coloradon yliopiston Boulderin tutkimuslaitos Yhdysvalloista osallistuu tieteellisen ohjelman tekemiseen. Luotaimen projektipäällikkö on puolestaan Hollannista.

Hollannista hankkeeseen on tullut mukaan myös MarsOne-projektin johtaja Bas Lansdorp, jonka rooli on toistaiseksi hieman epäselvä. Voi olla, että hän koettaa vain epätoivoisesti löytää vaikeuksiin ajautuneelle projektilleen tukea. Ja mikä ettei: MarsOnen suurimmat kompastuskivet olivat (ja ovat) rahoitus ja liian kunnianhomoinen aikataulu – kenties Emiraattien avulla tähänkin hankkeeseen saadaan potkua.

Emiraattien investoinnit avaruustekniikkaan ovat jo noin viisi miljardia euroa. Tunnetuin maan hanke on Thuraya -satelliittipuhelinverkosto, minkä lisäksi jo toinen Dubai Sat -yhtiön tietoliikennesatelliitti laukaistiin matkaan viime marraskuussa. Kuvassa oleva satelliitti EI ole tuleva Mars-luotain, vaan jokin muu laite.

 


Juttuja samasta aiheesta