Maan ylikulku

Onko avaruuden äly löytänyt jo meidät?

Muita tähtiä kiertäviä eksoplaneettoja tunnetaan jo lähes 2 000. Suurin osa niistä on löydetty tarkkailemalla muutoksia tähtien kirkkauksissa, kun planeetat vaeltavat Maasta katsottuna niiden editse.

Entä jos tilanne käännetään päälaelleen? Onko jokin vieras sivilisaatio jo löytänyt maapallon samalla menetelmällä?

René Heller ja Ralph Pudritz ovat määritelleet avaruuden suunnat, mistä kannattaa etsiä älyllisiä olentoja, jotka kenties ovat jo selvillä olemassaolostamme. 

Tutkijoiden mukaan jatkossa kannattaa haravoida erityisesti alueita, joilta katsottuna Maa kulkee säännöllisesti Auringon editse.

Ajatus on sinänsä yksinkertainen ja suoraviivainen. Jos jokin kaukainen planeetta sijaitsee Maan ratatason eli ekliptikan suunnassa, sieltä nähtynä kerran vuodessa tapahtuu Maan ylikulku. Mikäli planeettaa asustaa teknisesti kehittynyt sivilisaatio, se pystyy tarkastelemaan jopa kotiplaneettamme ilmakehän koostumusta – ja päättelemään, että täällä on elämää.

Tutkimuksen kriteerinä oli, että kaukaiselta planeetalta katsottuna Maa näyttää kulkevan alle puolen Auringon säteen etäisyydeltä sen editse kiekon keskipisteestä mitattuna. Tällaiset planeetat sijoittuvat taivaalla kapeaan nauhaan, jonka pinta-ala on ainoastaan noin 1/2000 koko taivaanpallosta.

 


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Ehdotettu etsintäalue

 

"Strategian keskeinen tekijä on rajoittaa etsintä taivaalla hyvin pienelle  alueelle. Silloin voimme kenties saada ihmisiän puitteissa selville, ovatko Maan ulkopuoliset tähtitieteilijät löytäneet kotiplaneettamme. He ovat ehkä todenneet, että Maalla on elämästä kertova ilmakehä ja yrittävät siksi saada meihin yhteyden", arvioi Heller.

Kaikki tähdet eivät ole otollisia elämän kannalta suotuisille planeetoille. Massiivisten tähtien elinkaari on todennäköisesti liian lyhyt, jotta sitä kiertävällä planeetalla ehtisi kehittyä elämää – tai ainakaan älyä – ennen kuin tähti alkaa olla jo kehityksenä loppuvaiheissa.

Tutkijat listasivat tunnetut tähdet, jotka ovat sekä taivaalla tutkimuksen rajaamalla alueella että elämän kehittymisen kannalta suotuisia. Tuloksena on 82 auringonkaltaisen lähitähden luettelo, joka voisi toimia lähtökohtana kohdennetulle SETI-tutkimukselle (Search for Extra-Terrestrial Intelligence).

Linnunradan tähdistä useimmat ovat kuitenkin Maasta katsottuna niin himmeitä, että niitä ei kyetä lainkaan havaitsemaan. Siksi tutkijat arvioivat kotigalaksimme tähtitiheyttä koskevien laskelmien perusteella, kuinka monta tähteä ekliptikan tason suunnassa on ja kuinka monella niistä voi olla planeetta, jolla on kehittynyt älyllistä elämää.

Tulos: noin 100 000.

Niiden etsimisessä tulee apuun PLATO-luotain, jonka Euroopan avaruusjärjestö ESA suunnittelee laukaisevansa vuonna 2024. Sen tavoitteena on löytää nimenomaan pieniä, maankaltaisia planeettoja. 

"PLATO saattaa nähdä sellaisten eksoplaneettojen aiheuttamia ylikulkuja, joiden mahdolliset asukit pystyisivät havaitsemaan Maan vaeltavan Auringon editse", Heller toteaa. "Silloin sekä heillä että meillä olisi mahdollisuus tutkia toistemme planeettoja."

Tutkimuksesta kerrottiin Max Planck -instituutin uutissivuilla.

Kuvat: NASA/Axel Quetz (MPIA)/Axel Mellinger, Central Michigan University

 

 


Juttuja samasta aiheesta