Bigelowin puhallettava avaruusmoduuli

Tulevaisuuden avaruushotelli esittäytyy Helsingissä tänään

Päivän kuvassa on tänään piirros Bigelow Aerospace -yhtiön suunnittelemasta uudenlaisesta, kiertoradalla auki "puhallettavasta" avaruusasemasta B330. Sen tekniikkaa testaava koelaite BEAM asennettiin 16. huhtikuuta Kansainväliseen avaruusasemaan.

Puhallettavista avaruusasemista ja muista tulevaisuuden avaruushankkeista kerrotaan tänään Helsingissä Tiedekulmassa alkavassa Uusi Avaruus -tapahtumassa, josta on tietoa jutun lopussa.

Päivän kuvaMotelliketjun omistaja Robert Bigelow on puskenut eteenpäin ajatustaan puhallettavasta avaruusasemasta jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Hänen visiossaan tällainen avaruusasema olisi niin edullinen ja helppo lähettää avaruuteen, että sellaisia voitaisiin tehdä useita ja käyttää niin tutkimukseen kuin avaruusturistien tukikohdiksi avaruudessa. Motelliketju voisi laajentaa näin majoitustoimintaansa avaruuteen.

Ongelmana on ollut kuitenkin se, että yksityisten avaruusalusten tuleminen on kestänyt odotettua kauemmin. Pian näitä aluksia kuitenkin on, viimein, ja siten haaveet uusista avaruusasemista ovat taas täysin realistisia.

Mutta onko ajatus puhallettavasta, joustavaseinäisestä avaruusasemasta hyvä? Kestääkö sellainen avaruuden olosuhteita?

Tätä selvitetään parhaillaan avaruusasemalla, kun BEAM-niminen koelaite kokeilee miten homma toimii oikeasti. Dragon-avaruusrahtarin mukana laukaistu koeyksikkö, Bigelow Expandable Activity Moduleon tarkoitus puhaltaa täyteen kokoonsa (4 x 3,2 metriä) toukokuussa ja pitää paikoillaan ainakin vuoden päivät. Tänä aika luukku BEAMin ja avaruusaseman on pääosin suljettu turvallisuussyistä, mutta astronautit käyvät välillä katsomassa miten koemoduuli jaksaa. Ja luonnollisesti siitä saadaan koko ajan mittaustietoja.

Ajatus puhallettavasta avaruusasemasta perustuu TransHab-nimiseen tekniikkaan, josta ajateltiin alun perin avaruusasemalle asuntomoduulia, mutta jota ei talousleikkausten vuoksi päätetty toteuttaa.

Puhallettava moduuli on järkevä siksi, että avaruuteen on turha laukaista tyhjää tilaa; suuri osa esimerkiksi asuinmoduulista olisi joka tapauksessa tyhjää tilaa – miehistön jäsenten hyttejä, yhteistä oleskelutilaa ja niin edelleen – joten jos moduulin seinät olisi tehty joustavasta, mutta kestävästä materiaalista ja kaikki tärkeimmät sisustusosat on pakattu keskelle, olisi suurenkin moduulin lähettäminen avaruuteen mahdollista. Täyteen mittaansa moduuli paisuisi vasta avaruudessa, kun sen sisälle pumpataan lopullinen ilmanpaine. 

Kun moduuli on täydessä koossaan, voitaisiin siihen asentaa väliseiniä ja keskellä olleet tavarat siirrellä lopullisille paikoilleen.

Seinämateriaalina on kevlaria kolme kertaa kestävämpi vectran, joka on seinässä useina kerroksina, ja tuloksena on kiinteää metalliseinää turvallisempi ja kestävämpi rakenne. Esimerkiksi mikrometeoreja vastaan joustava ulkoseinä on parempi suoja kuin kiinteä metallipanssari.

Bigelow on testannut periaatetta jo Genesis 1- ja 2-nimisillä miehittämättömillä aluksilla ja seuraavassa vaiheessa aikomus on rakentaa BA330 -niminen moduuli, joita yhdistelemällä saadaan aikaan kiertoradalla kokonainen avaruusasema. Moduuli toimii yksinäänkin pienenä asemana ja sitä voidaan käyttää lisätilana esimerkiksi Kuun ympäri lennettäessä. Tai siitä voitaisiin tehdä avaruusasemalle asennettava, normaaliin käyttöön soveltuva moduuli.

BA330-moduulin massa tämänhetkisten suunnitelmien mukaan on 20 000 kg ja sen koko 14 m x 6,7 m täyteen kokoonsa puhallettuna. Sisätilaa siinä olisi 330 m3 ja se sopisi kuuden ihmisen asumiseen ja työskentelyyn avaruudessa. Toiminta-aika voisi olla 20 vuotta. Näitä moduuleita toisiinsa yhdistämällä voitaisiin rakentaa helposti suurikokoinenkin avaruusasema.

 

B330

Otsikkokuvassa on B330 avattuna, ja yllä on sellaisista koottu, toistaiseksi vielä kuvitteellinen avaruusasema.

Alla sen sijaan on halkileikkauskuva BEAM-koemoduulista; jos se toimii odotetulla tavalla, saisi avaruusasema siitä mahdollisesti 16 m3 lisää varastotilaa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan BEAM irrotettaisiin ensi vuonna ja lähetettäisiin tuhoutumaan Maan ilmakehässä, mutta näin tuskin tehdään, jos koe sujuu hyvin – miksi heittää pois hyvää moduulia, etenkin kun varastotilasta asemalla on huutava pula?

BEAM

Uusi avaruus -viikko Aleksanterinkadun Tiedekulmassa

Tänään klo 17 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa alkava Uusi Avaruus -viikko kertoo muun muassa Bigelowin avaruusmoduulista sekä monista muista suunnitteilla ja tulossa olevista avaruushankkeista. Juuri nyt avaruusalalla tapahtuu todella paljon! 

Viikon aikana puhutaan tämän hetken kuumimmista aiheista kuten gravitaatioaallosta, sähköpurjeista ja avaruuden kaupallistamisesta. Uusi Avaruus haluaa muistuttaa, että  avaruus ei ole vain fyysikoille ja insinööreille, vaan se on myös asianajajille, lääkäreille ja monille muille aloille. 

Tapahtuma koostuu kolmesta teemapäivästä, jotka käsittelevät avaruutta eri näkökulmista. Tapahtumat ovat suomenkielisiä, alkavat klo 17 ja kestävät noin puolitoista tuntia. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös netin välityksellä (linkit ovat alla olevassa ohjelmassa).

Tiistai 26.4. - Miksi avaruus?

Mitä kaikkea avaruusteollisuus ja tutkimus tarjoaa ja miksi sitä kannattaa tutkia? Asiaa pohtimassa ovat professori Tuija Pulkkinen, avaruustutkija Sini Merikallio ja arkkitehti Katri Pulli.  Illan aikana kuulemme muun muassa suomalaisten keksimästä sähköpurjeesta ja avaruusarkkitehtuurista. Bigelowin puhallettava asema on siis esillä juuri tänään.

Livestream: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=43140#.VwdLKWMzBlI

Keskiviikko 27.4. – Kaupallinen avaruus

Keskiviikkona keskustellaan siitä kuinka avaruudella tehdään rahaa ja millaista kaupallista avaruusteollisuutta Suomessa on. Mukana keskustelussa Space Systems Finlandin Matti Anttila, Reaktorin Juha-Matti Liukkonen ja RUAG Space Finlandin Topi Miettinen, sekä Tekesin edustaja.

Livestream: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=43141#.VwdLK2MzBlI

Torstai 28.4 – Tuoretta tietoa avaruustutkimuksesta

Torstaina aiheina ovat muun muassa gravitaatioaallot, Auringon ilmastovaikutukset ja lähiasteroidit, joita kertovat professori Kari Enqvist, dosentti Mikael Granvik, vanhempi tutkija Pekka Verronen ja tutkija Ilkka Sillanpää

Livestream: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=43082#.VwdLLmMzBlI

Muuten:  Uusi Avaruus -viikon esittelytekstissä kehotetaan unohtamaan tähtikartat ja kaukoputket, mutta Tiedetuubi haluaa muistuttaa, että tähtikartat ja kaukoputket ovat edelleen tärkeä osa avaruustoimintaa. Yksikään avaruusalus ei tulisi toimeen avaruudessa ilman niitä.