Concordian talvi alkaa

Etelämantereen lyhyt, mutta toimintaa täynnä ollut kesäkausi on päättymässä, kun viimeiset vain kesän aikana käymässä olleet tutkimusryhmät ja huoltojoukot lähtevät kotimatkoilleen.

Sen sijaan pitkän ja pimeän talven ajaksi asemille eristyksiin jäävät henkilöt valmistautuvat raskaaseen koitokseen: kuten astronautit avaruusasemalla, he joutuvat elämään kuuden kuukauden ajan täysin omillaan, seuranaan vain toiset asemalla olevat ihmiset sekä ajoittainen tietoliikenneyhteys ulkomaailmaan. Itse asiassa pesti Antarktiksen tutkimusasemalla on jopa vaativampi kuin lento avaruudessa, sillä neljän kuukauden ajan asemat ovat lähes täydellisessä pimeydessä, kun Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
 
Olosuhteiltaan Etelämanner on myös erittäin haastava. Esimerkiksi ranskalais-italialainen Concordia-tutkimusasema, suurin eurooppalainen asema Antarktikalla, on 3200 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella jäätikön päällä. Pitkäaikainen oleskelu siellä saa aikaan kroonisen hapenpuutteen, joka heikentää suorituskykyä. Sitä hoidetaan ajoittain happikylvyillä, mutta muutoin siitä ei ole suoranaista terveyshaittaa – se vain tekee elämästä hankalaa.

Myös lämpötila on perin ikävä ulkoilun kannalta: keskilämpötila talvella on -51°C ja matalin Concordialla mitattu pakkaslukema on -85°C.

Lähin asuttu paikka Concordiasta mitattuna on ranskalaisten tutkimusasema Dumont d’Urville 1100 kilometrin päässä rannikolla. Italian oma asema Mario Zucchelli on 1200 kilometrin etäisyydellä.

ESAn lääkäri mukana Concordialla

Euroopan avaruusjärjestö on osallistunut jo pitkän aikaa Concordia-asemalla tehtävään tutkimukseen rahoittamalla joka vuosi asemalle lääkärin. Hän toimii aseman 13-henkisen miehistön jäsenenä, huolehtien lääketieteellisistä ongelmista eristyksen aikana, mutta tekee myös tutkimusta.

Tänä vuonna tohtorina toimii otsikkokuvassa poseeraava britti Beth Healey, jonka edessä on viisi tutkimusohjelmaa, joilla valmistaudutaan aikanaan tapahtuviin pitkäkestoisiin avaruuslentoihin toisille taivaankappaleille. Niistä on tosin apua myös avaruusasemalla Maata kiertävällä radalla, kuten myös jokapäiväisessä elämässä erikoisolosuhteissa

Tänä vuonna myös brittien Etelämantereen tutkimusohjelma ottaa osaa näihin tutkimuksiin siten, että Halley VI -aseman (yllä olevassa kuvassa) talven yli yöpyvä miehistö on mukana. Tämä on kiinnostavaa siksi, että asema sijaitsee huomattavasti matalammalla kuin Concordia. Näin ilmanpaineen aiheuttama ero saadaan mahdollisesti selville.

Kiinnostavin yhteistutkimushankkeista on kuusi kuukautta kestävä sosiaalisia yhteyksiä ja mielentilaa kartoittava koejärjestely. Siinä Halleyn ja Concordian miehistöt tekevät säännöllisesti videopäiväkirjoja, joiden avulla toivottavasti päästään kartoittamaan henkilöiden mielentilaa tarkasti – mahdollisesti jopa automaattisella tietokoneohjelmalla, joka osaa varoittaa ennakolta mahdollisesta masennuksesta.

Ongelmana on se, että astronautit ja Etelämanner-asemien työntekijät toteavat yleensä voivansa hyvin ja olevansa henkisesti vahvoja, vaikka niin asia ei olisikaan. Eräänlainen itsesuggestio on eräs parhaimmista ominaisuuksista haastavissa olosuhteissa, mutta se saattaa myös johtaa harhaan ja estää avun saamista tilanteissa, missä sitä oikeasti tarvittaisiin.

Siksi esimerkiksi avaruuslennon lennonjohdon tai eristetyn tutkimusaseman lääkärin olisi tärkeää saada todenmukaista tietoa miehistönjäsenen mielenalasta. Usein toinen miehistönjäsen voi antaa ulkopuolisen mielipiteen ja varoittaa asiasta, mutta automaattinen intonaatiota, puhetta ja käytöstä analysoiva systeemi voisi olla vieläkin tarkempi ja objektiivisempi. 

Toinen kiinnostava koejärjestely tutkii ihmisten sopeutumista pimeyteen ja sitä, miten keinotekoinen valaistus voi auttaa sitä. Tällä tutkimuksella voi olla suoria sovelluksia myös Suomessa sekä muualla kaamosalueilla, missä kärsitään pimeän ajan masennuksesta.

Lääketieteellisten tutkimusten lisäksi asemilla tehdään luonnollisesti muutakin tutkimusta. Tärkeimmät alat ovat jäätikkötutkimus, ilmantutkimus, tähtitiede, tekniikka ja biologia, mutta ESA osallistuu näihin vain epäsuorasti.

ESAn Concordia-blogi kertoo kiinnostavasti aseman toiminnasta talvenkin aikana ja siellä on paljon kiinnostavia kuviakin.


Juttuja samasta aiheesta