Tuplaodotusta: Aallot 1 ja 2 lähdössä

Kun kyse on avaruushankkeista, niin myöhästyminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Niinpä odottaminen on kaikille ensimmäistä satelliittiaan tekeville on eräs konkreettisimmista oppitunneista.

Aalto-yliopiston satelliittitiimi on saanut oppia tässä suhteessa enemmän kuin tarpeeksi, sillä Aalto-1 on jo suomalaisista täysin riippumattomista syistä liki kaksi vuotta myöhässä ja nyt Aalto-2:n laukaisu lykkääntyy vain koko ajan eteenpäin.

Vielä maaliskuun alussa tilanne näytti jo varsin hyvältä, kun Aalto-1:n laukaisu avaruuteen päätettiin siirtää SpaceX-yhtiöltä  intialaisraketilla tehtäväksi ja Aalto-2 pakattiin jo rakettinsa nokkaan. 

Cygnuksen sisään laitettiin noin 3,5 tonnia rahtia, jonka joukossa on myös Aalto-2. Alus laitettiin Atlas-kantoraketin nokkakartion sisään 10. maaliskuuta.

Aalto-2 saa kyydin Kansainväliselle avaruusasemalle Cygnus-avaruusrahtialuksen mukana Atlas V -raketilla Cape Canaveralista, Floridasta. Se vapautetaan asemalta omille teilleen vasta myöhemmin, joten Aalto-1 olisi päässyt sitä ennen varsinaisesti toimimaan avaruudessa.

Tuolloin voitiin jo sanoa tarkkoja päivämääriäkin: Aalto-2 olisi päässyt avaruusmatkalleen ensimmäisenä, maaliskuun 19. päivänä ja Aalto-1 olisi seurannut sitä huhtikuun 23. päivänä. 

Nyt kuitenkin nämä ovat vielä siirtyneet hieman eteenpäin. Koska intialainen PSLV saa Aalto-1:n lisäksi muutamia muita viime hetken lisämatkustajia, kestää sen laukaisuvalmistelu hieman alun perin suunniteltua pitempään, ja siksi nyt näyttää siltä, että se laukaistaan taivaalle toukokuun puolivälissä. Aalto-2:n raketin lähtöä on puolestaan hivutettiin ensin eteenpäin muutama päivä kerrallaan, kunnes nyt laukaisulle ei ole uskallettu antaa vielä päivämäärää. 

Atlas V on luotettava kantoraketti ja yksi tekijä sen erinomaiseen onnistumistilastoon on se, että pienikin vika korjataan. Siksi jo epäilys siitä, että jossain osassa olisi vikaa, saa aikaan laukaisun viivästymisen, koska asia pitää tarkastaa. Tällä kerralla ensin laukaisualustasta havaittiin ensin häikkää, ja sen jälkeen raketista saatiin merkki mahdollisesta viasta. 

Floridassa sijaitseva Cape Canaveral on myös nykyisin varsin vilkas avaruuskeskus, koska sieltä lähetetään matkaan myös Delta- ja Falcon 9 -kantoraketteja. Etenkin jälkimmäisiä lähetetään nykyisin sen verran usein, että Atlas ei voi lähteä matkaan koska vain. 

Ja koska Cygnuksen kohteena on avaruusasema, pitää sen lento koordinoida myös aseman muiden toimien kanssa; esimerkiksi viikonloppuna siellä tehtiin pitkään valmisteilla olleita avaruuskävelyitä, eikä niiden aikaan asemalle haluttu saada vierailijaa. Cygnushan ei voi telakoitua itsekseen asemaan, vaan  alus saapuu aseman luokse ja astronauttien pitää ottaa alus kiinni robottikäsivarrella sekä liittää se robottikäsivarren avulla aseman telakointiporttiin.

Kyse on kuitenkin nyt jo viime hetken viivästyksestä, mikä kaiken odottamisen jälkeen ei ole enää iso asia. Aalto-2 lepää rauhallisesti muiden QB50-parven pikkusatelliittien kanssa Cygnuksen sisällä ja Cygnus on asennettuna jo Atlaksen nokkaan. Kun laukaisu päätetään tehdä, raketti voidaan periaatteessa rullata vain laukaisualustalle, tankata ja lähettää matkaan. Nämä viime hetken laukaisuvalmistelut kestävät noin kaksi vuorokautta.

Vaikka odottelu nyt harmittaakin, niin kannattaa kuitenkin lohduttautua sillä, että kummankin satelliitin laukaisu on lähempänä kuin koskaan ja että viivytykset johtuvat siitä, että raketit halutaan saada lentämään mahdollisimman turvallisesti. Avaruustoiminnassa pienikin virhe saattaa olla kohtalokas, joten  kannattaa olla varovainen.