Erittäin suuri teleskooppi havainnepiirroksessa

Erittäin suuri teleskooppi sai maan alleen

Suunnitteilla oleva maailman suurin optinen kaukoputki sai eilen tontin alleen. Jo aikaisemmin pitkän tutkimuskampanjan jälkeen eurooppalaisen "erittäin suuren teleskoopin", E-ELT:n (European Extremely Large Telescope) sijoituspaikaksi on valittu Atacaman autiomaassa sijaitseva 3060 metriä korkea Cerro Armazones -vuori Chilessä, ja Chilen hallitus lupasi luovuttaa alueen vuonna 2011 teleskooppia rakentavan Euroopan Eteläisen Observatorion ESO:n haltuun. Virallinen seremonia rakennuspaikan ja sitä ympäröivän alueen luovuttamisesta pidettiin eilen noin 20 kilometrin päässä sijaitsevalla ESO:n Paranalin observatoriolla, nyt maailman suurimmalla tähtitieteellisellä tutkimuslaitoksella. Siinä Chilen presidentti Sebastián Piñera luovutti hiljattain allekirjoitetut viralliset asiakirjat, joilla Chilen hallitus antaa ESO:lle Cerro Armazonesia ympäröivät maa-alueet, ESO:n pääjohtajalle Tim de Zeeuwille. Paikalla tilaisuudessa olivat myös ESO:n Chilen edustaja Fernando Comerón ja La Silla Paranal -observatorion apulaisjohtaja Ueli Weilenmann sekä presidentti Piñeran seurueessa ulkoministeri Alfredo Moreno ja chileläisiä paikallishallinnon edustajia. Vierailuun sisältyi kierros ESO:n VLT-teleskoopin sijaintipaikan, Cerro Paranalin huipulla. Presidentti ja ministeri Moreno vierailivat myös VLT:n kontrollihuoneessa, joka tulee myös toimimaan tulevan E-ELT -teleskoopin toimintojen ohjauskeskuksena. Seremonian aikana presidentti painotti Pohjois-Chilen taivaiden suojelemisen tärkeyttä. "Maidemme ja erikoisasemassa olevan taivaamme suojeleminen maailmankaikkeuden tutkimusta varten on pitkäaikainen sitoumus Chilelle. E-ELT tulee hyödyttämään monia tulevia sukupolvia huomattavilla tieteellisillä löydöillään, kenties jopa löytämällä elämää muilta planeetoilta. Chilen asema maailman tähtitieteen huipulla on nyt lyöty lukkoon." ESO:n pääjohtaja esitti kiitoksensa Chilen hallitukselle tästä tärkeästä virstanpylväästä: "Chilen ja ESO:n välillä 50 vuotta sitten alkanut yhteistyö on paitsi osoittautunut hyvin tuottoisaksi ja pitkäikäiseksi, se myös tarjoaa jännittäviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa — hyödyttäen Chileä, ESO:n jäsenmaita ja tieteellistä sekä teknologista kehitystä. E-ELT on selvä osoitus tästä." Virallisten asiakirjojen mukaan Chilen hallitus luovuttaa 189 neliökilometriä maata Cerro Armazonesin ympärillä E-ELT:n rakentamista varten ja myöntää 50 vuoden erikoisoikeuden ympäröiviin maa-alueisiin. Tämä laajempi 362 neliökilometrin alue suojelee E-ELT -teleskooppia valosaasteelta ja kaivostoiminnan vaikutuksilta. Täydessä käyttökunnossa aikaisin ensi vuosikymmenellä E-ELT toimii sulautettuna ESO:n Paranalin observatorion toimintoihin.
ESO:n Tim de Leeuw (vas) ottaa vastaan asiakirjat Chilen presidentiltä Sebastián Piñeralta (oik).

Jättiläismäinen teleskooppi

E-ELT tulee olemaan 42 metriä halkaisijaltaan ja sen kupoli on noin 80 metriä korkea. Rakennelma on siten kooltaan suuren lentokoneiden huoltohallin kokoinen, ja suuri Airbus A340 -lentokone mahtuisikin vaivatta sen sisään. Itse kaukoputen pinta-ala on noin puolet jalkapallokentästä ja se pystyy keräämään valoa 15 kertaa tehokkaammin kuin parhaat nykyiset teleskoopit. Ja mikä parasta, laitetta on suunniteltu jo noin vuosikymmenen ajan, joten jos kaikki käy kuten ESO toivoo, on uusi havaintolaite käytössä jo vajaan vuosikymmenen päästä. “Teleskooppi edustaa aivan uutta tasoa tähtitieteellisten havaintojen tekemisessä”, hehkuttaa ESOn tiedejohtaja Bruno Leibundgut. “Uudella teleskoopilla pystytään kuvaamaan esimerkiksi toisia tähtiä kiertäviä planeettoja suoraan ja tekemään havaintoja, jotka auttavat ymmärtämään olennaisesti paremmin sitä, miten tähdet, galaksit ja mustat aukot syntyvät ja ovat aikanaan syntyneet.” Paitsi että teleskooppi ja sen suojarakennus ovat rakenteellisesti suuria ja monimutkaisia, on teleskoopin optiikka ennen näkemätön. Siinä on kaikkiaan viidestä erilaisesta peilistä koostuva optinen systeemi, jonka 42-metrinen pääpeili on tehty noi tuhannesta 1,4 metriä halkaisijaltaan olevasta kuusikulmaisesta peilistä. Yksi optisen systeemin peileistä on tarkoitettu varta vasten äärimmäiseen tarkkaan ilmakehän vaikutusten kompensointiin, minkä ansiosta teleskoopin kuva on lähes yhtä hyvä kuin se olisi sijoitettu avaruuteen – etenkin kun sijoituspaikalla Cerro Armazonesissa ilma on hyvin kuivaa ja sen huippu nousee yli kolmen kilometrin korkeuteen. Teleskoopin hallinta ja havaintojen teko sillä vaativat niin tehokkaita tietokoneita, ettei niitä ole vielä olemassa. Hankkeessa onkin menty koko ajan etukenossa, ja luotettu siihen, että uusi tekniikka tekee mahdolliseksi sen, mistä on aiemmin osattu haaveilla. Näin tehtiin myös VLT-teleskooppien kanssa, kuten myös kaikkien muiden suurten havaintolaitteiden tapauksessa: jos niitä suunnitellaan nyt käytössä olevan tekniikan avulla, ovat ne valmistuessaan vanhanaikaisia. Niinpä tähtitieteilijöiden lisäksi teleskooppi kiinnostaa monia suomalaisia huipputekniikkaa, vaativia metallirakenteita ja tiedonhallintasysteemejä valmistavia yhtiöitä. Artikkelin alkuosassa on käytetty lähteenä ESO:n tiedotetta. Kuvat: ESO

Juttuja samasta aiheesta