Hyvästi, Philae (vai näkemiin?)

Rosetta-luotaimen keskiviikkona komeetan pinnalle lähettämä Philae-laskeutuja on hiipunut. Yhteys siihen menetettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä noin klo 02:36 Suomen aikaa. Sammumista edelsi kuitenkin huikea taistelu aikaa ja akun varaustasoa vastaan. Illan tapahtumaketju alkoi klo 23:30 Suomen aikaa, kun yhteysikkuna Rosetta-luotaimen ja Philaen välillä avautui teoreettisesti. Philae oli toiminut jo yli kahden vuorokauden ajan komeettaytimen pinnalla pomppuisan – mutta onnistuneen – laskeutumisensa jälkeen, ja oli odotettavissa, että sen laskeutumisen aikaan täyteen ladattu akku tyhjenisi noin kahden ja puolen vuorokauden toiminnan jälkeen. Vaikka yhteys luotaimen ja laskeutujan välillä oli mahdollinen vain silloin kun Rosetta oli Philaen näkökulmasta horisontin päällä, toimi laskeutuja käytännöllisesti katsoen koko ajan mittauksia tehden. Viimeisen yhteysikkunan tärkein tehtävä olikin saada paitsi uusia tutkimuksia tehtyä, niin ennen kaikkea saada tiedot turvaan laskeutujan (suomalaistekoisesta) massamuistista. Signaalia odotellessa ESA julkaisi myös erittäin kiinnostavan kuvan paikasta, mihin Philae osui ensimmäiseksi komeetan pinnalla. Se oli käytännöllisesti katsoen aivan suunnitellun laskeutumisalueen keskellä, joten luotaimen navigaatiotiimin ja lennonjohdon sopii olla erittäin tyytyväisiä itseensä. Tähtääminen vain hieman Itäkeskuksen kauppakeskusta suuremman alueen napakymppiin 511 miljoonan kilometrin päässä jääkaapin kokoisella aluksella oli onnistunut erinomaisesti! Sitten alkoi tapahtua. Ensin yhteys muodostui lyhyeksi aikaa, vain noin minuutiksi, ennen kuin se katkesi. Tämä kuitenkin oli jo normaalia, sillä näin oli käynyt jo aikaisemminkin. Pian sen jälkeen vakaa yhteys muodostuikin, ja tieto alkoi virrata laskeutujasta Rosetta-luotaimen kautta ESAn Argentiinassa olevaan maa-asemaan ja sieltä edelleen niin Rosetta-lennonjohtoon Darmstadtissa kuin Philaen ohjauskeskukseen Kölnissä. Telemetriatiedot olivat hyviä ja akun varaustaso jopa yllättävän hyvä, mutta oli odotettavissa, että varaustaso hiipuisi nopeasti juuri ennen kuin se laskisi vaarallisen alhaiseksi. Akusta tulevan jännitteen piti olla vähintään 20 volttia, jotta laskeutuja voisi toimia. Lennonjohto oli päättänyt aikaisemmin, että hyppäyksen sijaan laskeutujaa koitetaan vain kääntää 35° siten, että sen aurinkopaneelit osoittavat paremmin kohti Aurinkoa. Tätä varten laskeutujan piti nostaa itseään nelisen senttiä ylöspäin laskeutumisjalustastaan ja pyörittää itseään keskusakselin ympäri tuon verran. Ohjeet tämän tekemiseen oli lähetetty ennalta jo Rosettaan, joten se välitti ne heti yhteyden avauduttua Philaelle. Ennen pyörimistä Philae aloitti kuitenkin tärkeimmän: jo kerättyjen tietojen välittämisen. Ja näin kävikin. Sitten se teki noin kymmenen minuuttia kestäneen pyörähtämisensä, ja jatkoi tieteellisten laitteidensa käyttämistä sekä tietojen lähettämistä. Kaikki sujuikin erinomaisesti, tosin samalla virtataso putosi koko ajan.
Philaen akun varaus
Lopulta kaikki halutut tutkimukset onnistuivat hyvin, paitsi pintaa alaspäin katsomalla tutkinut röntgenspektrometri, jonka suojus ei avautunut. Muut mittalaitteet ja mittaukset, mukaan luettuna poraaminen 20 sentin syvyyteen ja pinnan analysointi, sujuivat kuitenkin hyvin ja oletuksien mukaan 80-90% kaikesta halutusta tieteestä ennätettiin toteuttamaan lyhyen ajan kuluessa. Philae ennätti juuri lähettämään tiedot ja kuvat ennen kuin sen sähkötaso putosi niin alas, että se sammutti mittalaitteensa, asettui horrokseen ja katkaisi yhteyden Rosettaan. Viime vaiheessa sen toiminta oli taistelua viimeisestä bitistä, yhteyssekunnista ja millivoltista, ja mikäli robotille voisi antaa urhoollisuusmitalin, niin Philae ansaitsisi sellaisen! Vaikka Philae ennättikin tehdä lähes kaikki sille ensisijaisesti asetetut tehtävät ja se onnistui vaarallisessa laskeutumisessaan komeetalle hyvin, luonnollisesti kaikki toivovat, että se voisi jatkaa työtään Auringon valosta saadun lisävoiman turvin. Philae oli suunniteltu siten, että laskeutuessaan sillä oli sähköä tähän noin 2,5 vuorokauden toimintaan, mutta sen jälkeen se saisi energiansa aurinkopaneeleista. Valitettavasti vain se päätyi hyvin varjoisaan paikkaan, mihin Aurinko paistaa vain parisen tuntia vuorokaudessa. Tästä 1,5 tuntia tuottaa noin 1 wattia ja 20 minuuttia kolmisen wattia voimaa. Jotta Philae pystyisi käynnistymään horroksestaan, se vaatii viisi wattia. Tutkimuslaitteiden käyttäminen ja yhteydenpito vaatii vielä lisää voimaa. Laskelmien mukaan on mahdollista, että myöhemmin, kun komeetta on lähempänä Aurinkoa, Philae voisi hyvinkin käynnistyä, mutta nyt se on erittäin epätodennäköistä. Valitettavasti myös akun pitäminen lämpimänä, siis toimintakuntoisena, vaatii myös energiaa. Jotta se pysyisi jotakuinkin 0°C:n lämpötilassa, täytyy aurinkopaneelien kerätä noin 50 wattituntia vuorokaudessa. Kaikki varsinaiseen toimintaan tarvittava sähkö täytyy laskea siis tämän lisäksi. Näin ollen on aika todennäköistä, että Philaesta ei enää kuulla mitään – valitettavasti. Mutta sen tekemien mittausten tiedot ovat tallessa ja niistä kuulemme varmasti lisää vielä hyvin pian! Rosetta-luotain jatkaa luonnollisesti toiminnassa komeetan ympärillä ja se toimii erinomaisesti. Se on myös lähettänyt jo nyt valtavana paljon kuvia ja mittaustietoja. Luotain tulee myös tutkimustensa ohessa kuuntelemaan mahdollisia signaaleita Philaelta: seuraava yhteysmahdollisuus on nyt lauantaina 15. marraskuuta klo 12 Suomen aikaa. Alla on tuorein panoraama ikävän louhikkoisesta alueesta Philaen ympärillä. Otsikkokuvassa Kölnin Philae-ohjauskeskuksen viimeinen Ptolemy-lnstrumenttiryhmän vuoro toivottaa Philaelle hyvää yötä.

Lue myös aiemmat Philae-juttumme:

- Mitä Philaen kuvissa näkyy? http://www.tiedetuubi.fi/?q=mita_komeetan_pinnalla_nakyy - Philaen laskeutuminen http://www.tiedetuubi.fi/?q=Philae_laskeutunut

Juttuja samasta aiheesta