Kuuluisat Ig Nobel -palkinnot jaettiin eilen illalla Harvardissa, Yhdysvalloissa. Laitamme videon tilaisuudesta näkyviin tälle sivulle heti kun se julkaistaan.

Näitä vitsi-Nobeleiksi nimitettyjä tunnustuksia annetaan tutkimuksille, jotka kuulostavat järjettömiltä, liippaavat yleensä läheltä pissakakkahuumoria ja tuntuvat sellaisilta, ettei niille olisi kannattanut antaa lainkaan rahaa.

Oikeasti mukaan mahtuu myös aivan tosissaan tehtyjä ja kiinnostavia tutkimuksia, jotka tosin saavat aikaan hymyilyä (tai jopa räkänaurua). Tänäkin vuonna tällaisia on joukossa muutamia, kuten esimerkiksi kirjallisuuspalkinnon voittanut hollantilais-belgialais-amerikkalainen tutkimus siitä, miksi ”häh” tai vastaava sana näyttää olevan kaikissa ihmisten käyttämissä kielissä. Mikä on sen merkitys ja syntytapa eri puolilla maailmaa erilaisissa kulttuureissa?

Tähän tutkijaryhmään kuuluivat Mark Dingemanse, Francisco Torreira ja Nick J. Enfield.

Tyypilliseksi Ig Nobel -tutkimukseksi tämän tekee se, että kysymys vaikuttaa typerältä ja itsestään selvältä, mutta taustalta löytyykin varsin monimutkainen ja kiinnostava vyyhti, joka liittyy moneen eri tieteenalaan.

Tutkijaryhmän reaktio palkinnon voittamiseen on myös tyypillinen: he olivat iloisia. Tässä tapauksessa tosin he eivät päässeet paikalle palkintojenjakoseremoniaan, vaan lähettivät kiitosvideon ja ottavat osaa Amsterdamissa 3. lokakuuta pidettävään Euroopan Ig -juhlaan. 

Ja kuten Amerikan vastaavaan, siihenkin myydään lippuja, koska kyseessä on todellinen show. Jutun lopussa oleva video vuosien saatossa olleista parhaista tapauksista näyttää mikä meno lavalla on parhaimmillaan.

Tänäkin vuonna yksi palkinto annettiin virtsaamiseen liittyvälle tutkimuksille: Fysiikan palkinnon sai taiwanilais-yhdysvaltalainen ryhmä Patricia Yang, David Hu, Jonathan Pham ja Jerome Choo tutkimuksestaan, jonka mukaan käytännössä kaikki nisäkkäät tyhjentävät rakkonsa 21 sekunnissa (plusmiinus 13 sekuntia). Virtsaamiseen käytetty aika ei riipu siis eläimen koosta.

Kemian palkinnon saivat Callum Ormonde ja Colin Raston Australiasta yhdessä Tom Yuanin, Stephan Kudlacekin, Sameeran Kunchena, Joshua N. Smithin, William A. Brownin, Kaitlin Pugliesen, Tivoli Olsenin, Mariam Iftikharin ja Gregory Weissin (USA) kanssa siitä, että he keksivät miten keitetyn kanamunan voi saada osittain takaisin raa'aksi. Kyseessä on varsin kiinnostava proteiinien käyttäytymiseen liittyvä reaktio.

Johtamistaidon palkinnon saivat Gennaro Bernile, Vineet Bhagwat ja P. Raghavendra Rau havainnostaan, jonka mukaan useat erittäin riskialttiita toimia tekevät yritysjohtajat ovat altistuneet nuoruudessaan luonnonkatastrofeille. Varsin kiinnostava tutkimus aiheesta julkaistaan vielä tänä vuonna.

Taloustieteen palkinto annettiin Bangkokin poliisilaitokselle, joka on tarjoutunut antamaan palkankorotuksen poliiseille, jotka lupaavat olla ottamatta lahjuksia. Thaimaasta ei kukaan saapunut paikalle ottamaan palkintoa vastaan.

Matematiikan palkinnon pokkasi itävaltalainen Elisabeth Oberzaucher, joka onnistui laskemaan yhdessä Karl Grammerin kanssa kuinka Marokon sulttaanina 1672–1727 olleella Ismail ibn Sharifilla, eli Ismail Verenhimoisella, oli 888 lasta.

Lääketieteen palkinnon saivat tutkijat Hajime Kimata, Jaroslava Durdiaková, Peter Celec, Natália Kamodyová, Tatiana Sedláčková, Gabriela Repiská, Barbara Sviežená  ja Gabriel Minárik Japanista, Slovakiasta ja Saksasta, jotka olivat kiinnostuneet ”intensiivisen suutelemisen (ja muiden intiimien interpersonaalisten aktiviteettien) biolääketieteellisistä hyödyistä ja seurauksista”. Tutkimuksia itse asiassa on kaksi, joista toinen käsittelee hekuman sijaan allergisia ihoreaktioita ja neurotrofiinitasoja sekä toinen sitä, kuinka paljon miehen DNA:ta voi löytyä naisen suun syljestä suutelun jälkeen

Yleisöä tilaisuudessa

Biologian palkinto meni Chileen. Bruno Grossi, Omar Larach, Mauricio Canals, Rodrigo A. Vásquez ja José Iriarte-Díaz ovat huomanneet, että jos kanan pyrstöön asettaa painon, se kävelee samaan tapaan kuin dinosaurusten oletetaan kävelleen aikanaan. Jälleen kerran: itse asiassa erittäin kiinnostava, mutta typerältä tuntuva tutkimus!

Diagnostisen lääketieteen palkinto koskee jokapäiväistä autoiluongelmaa kaupungeissa. Brittein saarilla työskentelevät Diallah Karim, Anthony Harnden, Nigel D’Souza, Andrew Huang, Abdel Kader Allouni, Helen Ashdown, Richard J. Stevens ja Simon Kreckler olivat mitanneet kipua, jota umpilisäketulehduspotilaat kokevat tiessä olevien hidastustöyssyjen yli ajettaessa. Tutkimus auttaa kehittämään parempia ambulansseja.

Ja vielä fysiologian ja hyönteistieteen palkinto, joka annettiin kahdelle tutkijalle. Justin Schmidt kehitti kivuliaasti omakohtaisin kokemuksin asteikon, jonka mukaan voidaan määrittää hyönteisen pistosten aiheuttamaa kipuaMichael L. Smith puolestaan antoi mehiläisten pistää itseään 25 eri kohtaan kehossaan, jotta saisi selville missä kipu tuntuu vähiten (kallo, keskisormen pää ja käsivarren yläosa) ja missä taas eniten (sierainten väli nenässä, ylähuuli ja peniksen varsiosa)

Kumpikin viimeksi mainituista rohkeista tutkijoista saapui paikalle henkilökohtaisesti (ilman hyönteisiään) ottamaan palkintoa vastaan.

Tiedetuubi toivottaa onnea kaikille palkituille!

Kuvat tilaisuudesta: Federico Kukso