Kuka oli lentäjä, joka säväytti Rion olympialaisten avajaisissa?

Rion olympialaisten avajaisissa nähtiin viime yönä Suomen aikaa upea värishow. Sen osana oli kuitenkin yksinkertainen, vanha valkoinen lentokone: 14-bis.

Koneen valmistaja oli brasilialainen lentäjä Alberto Santos-Dumont, lentokoneista innostunut keikariviiksinen kuumailmapalloilija. Hän on myös ensimmäisenä moottorivoimin lentokoneella lentänyt ihminen Euroopassa ja mies ensimmäisen Suomen lentokoneen takana.

Brasilialaisen näkemyksen mukaan hän on ensimmäinen virallinen lentäjä maailmassa, sillä lento 14-bis -koneella 110 vuotta sitten oli ensimmäinen sellainen, jota oltiin kunnolla tarkkailemassa. Yleisemmin häntä pidetään eräänä ilmailun alkuaikojen tunnetuimmista pioneereista.

Kaikki alkoi ilmalaivoista

Alberto syntyi 20. heinäkuuta 1873 varakkaaseen Santos-Dumontin kahvintuottajasukuun, tosin Brasiliassa hän vietti vain lapsuutensa ja viimeiset vuotensa. Hän asui lähes koko aikuisaikansa Ranskassa lähdettyään sinne opiskelemaan vuonna 1892 fysiikkaa, kemiaa, mekaniikkaa ja tuolloin hyvin muodikasta sähkötekniikkaa.

Ranskassa Santos-Dumont kiinnostui lentämisestä, mutta koska lentokone oli 1800-luvun lopussa vielä varsin kaukainen ajatus, oli hänen ensimmäinen lentolaitteensa ilmalaiva. Tosin tuolloin raja ilmapallon ja ilmalaivan välillä oli vielä varsin häilyvä, lentolaitteet olivat oikeastaan pitkulaisia ilmapalloja, joissa oli moottori sekä potkuri.

Kiinnostavasti eräät ensimmäiset ilmalaivat olivat sähkökäyttöisiä!

Santos-Dumont lentämässä Eiffeltornin luonaSantos-Dumont nousi myös ensimmäisen kerran otsikoihin juuri ilmalaivan lentäjänä: hän voitti vuonna 1901 Pariisissa palkinnon, joka luvattiin ensimmäisenä Saint Cloudin puistosta Eiffeltornille ja takaisin 30 minuutissa lentävälle lentäjälle.

Tämä tarkoitti huimaa 22 kilometrin tuntinopeutta, sillä matka puistosta tornille oli 11 kilometriä. Varsinaisen palkinnon lisäksi maanmiehensä tempauksesta innostunut Brasilian hallitus antoi hänelle lisäpalkinnon.

Tähän liittyy myös eeppinen kuva Santos-Dumontin ilmalaivasta Numero 5 Eiffeltornin luona.

Kuva on otettu itse asiassa varsinaista ennätyslentoa edeltäneellä koelennolla ja eräällä näistä Santos-Dumontin vedyllä täytetty ilmalaiva alkoi vuotaa ja hän joutui tekemään pakkolaskun Trocaderoon hotellin katolle. Hän jäi roikkumaan pallon alla olleeseen gondoliin ja palokunta jouduttiin hälyttämään paikalle hakemaan lentäjä alas tikkailla.

Santos-Dumont tosin oli myöhemmin hyvin kokenut kattolaskeutuja Pariisissa. Hän lenteli rutiininomaisesti seuraavilla, paremmin ohjattavilla palloillaan ravintoloihin sekä Pariisin keskustassa olleen asuintalonsa katolle. 

Ilmalaivojen jälkeen hän innostui tekemään helikopterin vuonna 1905, mutta se ei toiminut alkuunkaan. Siksi Santos-Dumont jatkoi suunnittelemalla lentokoneita, tosin hän ei ehtinyt tekemään toimivaa sellaista ennen Wright-veljeksiä Yhdysvalloissa.

Sen sijaan hän teki ensimmäisen moottorilennon Euroopan puolella suunnittelemallaan 14-bis -lentokoneellaan 23. lokakuuta vuonna 1906. Kyseessä oli hänen 14. lentolaitteensa ja sana bis tarkoittaa sen paranneltua versiota.

Santos-Dumont teki tuon lentonsa rohkeasti laajan yleisön edessä Pariisin luona olevassa suuressa Bois de Boulognen puistossa, tarkalleen ottaen Bagatelle-linnan vieressä (missä on nyt muistolaatta lennosta). Kone lensi noin 60 metriä ja nousi viiden metrin korkeuteen.

Koska aiempia moottorilentoja ei oltu rekisteröity virallisesti, eikä paikalla ollut riippumattomia tarkkailijoita, pitävät etenkin brasilialaiset Santos-Dumontin lentoa ensimmäisenä virallisena moottorilentona ilmailun historiassa.

Niin tai näin, joka tapauksessa opittuaan lentämään paremmin konettaan teki Santos-Dumont sillä ennätyksellisen lennon parin viikon kuluttua ensilennosta: hän lensi 220 metriä ja lento kesti jopa 21,5 sekuntia.

Santos-Dumont oli selvästikin parempi lentäjä kuin lentokonesuunnittelija, eikä hän ymmärtänyt koskaan lentämisen perusfysiikkaa ja koneiden ohjaamista.

Tosin hänen Demoiselle -nimen saaneesta yksipaikkaisesta lentokoneestansa tuli ensimmäinen sarjatuotantoon otettu lentokone vuonna 1908. Sen piirustukset olivat myös vapaasti saatavissa, joten kuka tahansa saattoi tehdä Demoisellen.

Demoiselle Tampereella

Tällainen oli myös Suomen ensimmäinen lentokone. helsinkiläinen kauppias Sergei Nikolajeff päätti ostaa lentokoneen vuonna 1909 ja lähti rahanipun kanssa syyskuussa tuona vuonna Pariisissa pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen ilmailunäyttelyyn. Koneet olivat liian kalliita, joten hän ei voinut ostaakaan sellaista saman tien, mutta palasi Ranskaan vuonna 1910 oppimaan lentämistä ja lopulta myös hankkimaan koneen.

Kyseessä oli 109. valmistettu Demoiselle ja sen hinta oli 7000 markkaa (vastaa nykyrahassa 28 000 euroa).

Nikolajeffin ajatus oli myydä kone Suomessa, mutta se ei mennytkään kaupaksi saman tien, vaan lopulta seuraavana vuonna kuvanveistäjä Adolf Aarno osti sen 3000 markalla. Ilmaan kone ei koskaan päässyt kunnolla, sillä ensimmäinen lentoyritys Tampereen Pyhäjärven jäältä huhtikuussa 1911 (kuva yllä) loppui lyhyeen koneen oikea pyörä ja siiven kärki rikkoontuivat. Toisella lentoyrityksellä koneen runko, siivet ja potkuri hajosivat, mutta moottori säilyi toimintakuntoisena ja päätyi lopulta Kauhavalle puimakoneeseen.

Santos-Dumont, saksalaisvakooja?

Kun Wright-veljeksen saapuivat Eurooppaan esittelemään teknisesti edistyksellistä Flyer -lentokonettaan ja monet ranskalaiset lentokonesuunnittelijat esittelivät koneitaan, ei Santos-Dumont pystynyt enää kilpailemaan ilman herruudesta. Kun Louis Blériot lensi vuonna 1909 Kanaalin yli, sai Ranska myös uuden, kotimaisen lentojulkkiksen.

Blériot ja Santos-Dumont eivät kuitenkaan olleet vihamiehiä, päinvastoin: kun kesällä 1909 Blériot kuljetti koneellaan ensimmäisen kerran matkustajia, oli eräs ensimmäisistä kyyditettävistä Santos-Dumont.

Vuonna 1910 Santos-Dumont joutui tekemään varsin suureen kolariin päättyneen pakkolaskun Demoisellellaan, minkä jälkeen hän ei enää lentänyt koskaan. Hän selvisi onnettomuudesta fyysisesti terveenä, mutta oletettavasti sen aiheuttaman päävamman vuoksi hän sairastui paria kuukautta myöhemmin. On myös mahdollista, että Santos-Dumont sairasti MS-tautia ja onnettomuus olisi johtunut siitä.

Hän myi lentokonetehtaansa vuonna 1911 ja muutti Bénervilleen, Normandiaan, missä meri-ilman oletettiin olevan hänelle hyväksi. Hän harrasti tähtitiedettä ja hankki itselleen tehokkaan saksalaisen tähtikaukoputken, jota tosin hän käytti myös paljon Englannin kanaalin meriliikenteen tarkkailuun.

Tämä herätti epäilyksiä paikallisissa, jotka olettivat Santos-Dumontin olevan itse asiassa saksalainen vakooja. Poliisi teki ratsioita hänen kotiinsa ja lopulta vuonna 1928 hän poltti kaikki muistiinpanonsa, myi talonsa ja muutti takaisin Brasiliaan.

Osasyy varsin rajuun maastalähtöön saattoi olla myös syvä masennus, mistä hän kärsi viimeisinä vuosinaan vielä enemmän. Lopulta Santos-Dumont teki itsemurhan hirttäytymällä vuonna 1932.

Hänet on haudattu Rio de Janeiroon ja hänen kaunis kotitalonsa Petrópoliksessa, noin 70 kilometrin päässä Riosta luoteeseen, on nykyisin museona.


Juttuja samasta aiheesta