Kuva Modern Times -elokuvasta

Kyllä, tiedettä voi syyttää työläisten juhlapäivästäkin

Wappupäivän kuva tulee Charles Chaplinin vuonna 1936 valmistuneesta elokuvasta Nykyaika, joka kertoo Chaplinin tyypilliseen tapaan melankoliaa ja huumoria sotkien tarinan kulkurista työläisenä sekä hänen rakkaudestaan. Elokuva sopii erinomaisesti katsottavaksi juuri tänään.

Päivän kuvaToukokuun ensimmäinen päivä on kansainvälinen työläisten päivä siksi, että tänään pitäisi muistella tasan 130 vuotta sitten Chicagossa, Yhdysvalloissa, alkanutta suurta yleislakkoa. Sen keskeinen teema oli kahdeksantuntisen työpäivän vaatiminen. Lakko muuttui pian mielenosoitukseksi, joka muuttui mellakaksi ja se puolestaan päättyi verilöylyyn, jossa kuoli niin työläisiä kuin poliisejakin.

Yleislakon alkamispäiväksi puolestaan oli valittu 1. toukokuuta yksinkertaiseksi siksi, että se oli tuolloin ns. moving-day, eli päivä, jolloin vanhat työsopimukset menivät umpeen ja ne joko uusittiin, työpaikkaa vaihdettiin tai jäätiin vaille työtä.

Koko tapahtumaketjun alku on kuitenkin jo 1700-luvun lopussa ja ennen kaikkea Britanniassa. Silloin jo jonkin aikaa muhineet ideat tieteessä ja tekniikassa löysivät toisensa ja yhteiskunnallinen tilanne oli otollinen uudistuksille.

Suurin yksittäinen keksintö oli höyrymoottori: sen avulla ihmiset eivät enää olleet riippuvaisia hevosista, ihmistyöstä, koskista tai tuulesta, vaan käytössä oli paljon voimaa missä vain, milloin vain.

Höyryvoiman avulla voitiin paitsi liikkua nopeammin paikasta toiseen, niin myös käyttää esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa jo aiemmin käytössä olleita kutomakoneita huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin. Teollistuminen ja tehostuminen oli alkanut jo 1700-luvun lopussa (mm. Kehruu-Jenny keksittiin vuonna 1770), mutta höyrymoottorin voimin työpajat muuttuivat 1800-luvun alussa tehtaiksi, ja ihmisistä tuli koneiden tahdissa puurtavia työläisiä.

Kehitys alkoi ruokkia itseään: kivihiiltä pystyttiin louhimaan tehokkaammin, siitä osattiin tehdä koksia, rautaa pystyttiin tekemään paremmin ja sen laatu parani, ja tämä puolestaan auttoi luomaan parempia uusia koneita ja laitteita. Raaka-aineita ja teollisuustuotteita voitiin kuljettaa hevosta nopeammin ja suuremmissa erissä eri puolille, ja kiitos uusien koneiden, pystyttiin rakentamaan kanavia ja laajentamaan rautatieverkkoa nopeasti, ja niiden avulla kuljettaminen kävi vieläkin tehokkaammaksi.

Britanniasta teollinen vallankumous levisi pian muualle Eurooppaan ja edelleen Yhdysvaltoihin sekä muihin maanosiin.

Kun teollisuus tarvitsi työläisiä ja maataloudessa tarvittiin vähemmän työvoimaa, siirtyivät ihmiset massoittain maaseudulta kaupunkeihin. Se synnytti luonnollisesti yhteiskunnallisia ongelmia, eikä orjamainen palkkatyö tehtaissa edesauttanut sopeutumista uuteen aikaan.

Kun tiedonvälitys parani ja muuttui edullisemmaksi höyryvoimalla toimivien kirjapainojen ja edullisemmin suuria määriä paperia suoltavien tehtaiden ansiosta, myös työväenliike pystyi levittämään tehokkaasti viestiään. Tieto, propaganda, uutiset ja muu informaatio levisi paitsi lehtinä, niin myös kirjoina ja erilaisina lehdykköinä, julisteina ja lentolehtisinä. Ne olivat oman aikansa sosiaalista mediaa. 

Ja niin 1800-luvun lopulla työväenliike oli vahvistunut sen verran voimakkaaksi, että työläiset pystyivät yhdessä panemaan vastaan tehtaiden omistajille, jotka teettivät pitkiä työpäiviä vaarallisissa ja ankeissa tehtaissaan. Ei aikanaan maaorjanakaan ollut hääppöistä, mutta työ 1800-luvun tehtaassa oli epäinhimillistä ja asunto-olot nopeasti kasvaneissa kaupungeissa kurjat, joten ei ollut ihme, että työväenliike syntyi.

Tätä ensimmäistä teollista vallankumoista ovat seuranneet 1900-luvun polttomoottorin eteenpäin sysäämä kehitys sekä 1900-luvun lopulla alkanut elektroniikan vallankumous. Se, yhdessä globalisoituneen maailman kanssa, on hilannut maailman painopistettä Euroopasta kohti Aasiaa ja Tyynen valtameren ympäristöä.

Nyt olemme uuden vallankumouksen äärellä, ja se on verrattavissa 1700-luvun alussa alkaneeseen ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen: nyt ihmisestä tulee teollisuudessa lähes toimeton. Robottien, automaattisten systeemien ja tekoälyn ansiosta suuri osa ihmisistä jää työttömiksi, joten nyt työn vähentämisen sijaan työväenliike pyrkii pitämään kynsin ja hampain kiinni työpaikoista – valitettavasti vain 1800-luvulla kehittyneiden ajatusten voimin. 

Juuri nyt kaivattaisiin työväestön punalippumarssien ja lakkojen sekä työnantajien jyrkkyyden ja historiaan tarrautumisen sijaan pohdintaa siitä, millaista tulevaisuuden työ on ja miten sen tarjoamat mahdollisuudet voisivat hyödyntää kaikkia.

Lisäksi tehdastyön mukana tullut palkkatyön käsite on muuttumassa, ja sen myötä vastakkainasettelu työväen ja työnantajien välillä on jo monissa tapauksissa keinotekoinen.

*

Alla on aiheeseen liittyvä kiinnostava video uudenlaisista roboteista teollisuudessa; jos johdanto ei kiinnosta, niin kannatta hypätä puolisen minuuttia eteenpäin.


Juttuja samasta aiheesta