Ma, 11/09/2015 - 19:55 By Jari Mäkinen

Kairon yliopiston ja Egyptin pyramideja tutkivan HIP-tutkimusorganisaation tekemät lämpötilamittaukset kuuluisasta Kheopsin pyramidista ovat tuottaneet todella omituisen tuloksen:  sen pinnassa on tarkasti rajattu kohta, missä pintalämpötila on 6°C  korkeampi kuin muualla.

Löytö on omalaatuinen, sillä tutkijat eivät ole toistaiseksi keksineet mitään syytä tälle kahden suuren kivitiilen kohdalla olevalle lämpötilavariaatiolle.

Mittauksia on tehty eri kellonaikoina ympäri vuorokauden, jotta Auringon lämmitys ja lämmön siirtyminen yöllä kivestä takaisin ilmaan eivät olisi vaikuttaneet tuloksiin.

“Lämpötilaero on todella suuri”, selittää tutkimukseen osallistunut  Lavalin yliopiston Jean-Claude Barré ranskalaisessa Sciences et Avenir -lehdessä. Hän on mukana hankkeessa toisen kanadalaisen, Clemente Baratin, kanssa.

“Eri kalkkikivikappaleiden välillä on aina pieniä eroja niiden lämpötilakäyttäytymisessä. Erot ovat normaalisti 0,1-0,5°, mutta kun kivet jäätyvät, voi ero naapurikiviin olla jopa 3°. Erot ovat normaaleita, sillä kivet eivät ole aivan samanlaisia, mutta tyypillisesti nopeammin lämpenevät kivet myös jäätyvät nopeammin.”

Myös kivien pinta ja sen epätasaisuudet vaikuttavat siihen miten se imee ja heijastaa lämpöä.

Nämä asiat ovat tuttua jokaiselle, joka muistaa jotain koulussa fysiikan- ja kemiantunneilla opetetusta lämpödynamiikasta.

Näistä tiedoista ei kuitenkaan ole nyt paljon iloa, sillä kahdessa Kheopsin pyramidin kivessä olevaa kuuden asteen poikkeamaa on kuitenkin vaikea selittää sen rakenteella. Itse asiassa selitystä ei ole, vaan vasta tarkemmat skannaukset voivat selittää ilmiön.

Kaikissa projektissa tutkituissa pyramideissa havaittiin tällaisia eroavaisuuksia yksittäisten kivien välillä, ja näiden tietojen avulla voidaankin päätellä kuinka tiiviitä tai höttöisiä kalkkikivilohkareet ovat.

Mittauksia on tehty perinteisen infrapunakameralla ja rakenteita on kartoitettu myonitomografialla (µSR), joka vastaa hieman magneettiresonanssikuvausta, paitsi että se käyttää paksujenkin rakenteiden läpi kulkevia myoneita. 

Juttua on korjattu 19. marraskuuta: myonispinspektroskopian sijalle on laitettu myonitomografia.