miniFactoryn 3D-tulostin valmistamassa kello-osia

3D-Könninkello

Könninkellot ovat kelloja, joita valmistivat 1700- ja 1800 -luvuilla Ilmajoella toimineet Könnin mestarit.

Suvun vanhin, Jaakko Könni syntyi kesäkuun 28. päivä 1721 Ilmajoen Königsbackin, eli suomeksi Könnin kylässä. Hänestä kehittyi taitava rauta-, kello- ja pyssyseppä, ja neljän sukupolven ajan toisiaan seuranneet Könnit tulivat ennen kaikkea kuuluisiksi kelloistaan. Könnien tekemät kellot miellettiin luotettaviksi ja kestäviksi, ja näitä kelloja oli taskukelloista tornikelloihin. Klassikoiksi muodostuivat kuitenkin kaappikellot.

Voikin sanoa, että ”könninkellot” olivat Suomen ensimmäinen brändi ja heidän työpajansa Könnissä maamme ensimmäinen teknologiakylä, sillä kellojen lisäksi siellä tehtiin aseita, hevoskärryjä, lukkoja, maataloustyökaluja, kangaspuita ja jopa kirurgien välineitä.

Könnien tarinaan voi tutustua esimerkiksi Koskenkorvan museossa, missä könninkellot on törmäytetty nykyaikaan valmistamalla niihin 3D-tulostimella toimivan kellokoneiston.

Jännästä projektista kerrotaan työssä käytetyn suomalaisen 3D-tulostimia valmistavan yhtiön miniFactoryn (www.minifactory.fi) blogissa, minne juttu oli löydetty puolestaan projektin vetäjän Jaakko Koskenkorvan blogista (11latoa.com).

Koskenkorvan Könninäyttely

Museossa viime kesänä olleen näyttelyn aiheena olivat Ilmajoen Könnit. Kellojen lisäksi näyttelyssä kerrottiin tarinaa ja taustoja ihmisistä ja oloista Könnien satavuotisen kellotehtailun ajalta.

Näyttelyn tekemisen yhteydessä Könninkellon koneisto siirrettiin digitaaliseen muotoon, joten kesän aikana museossa olleessa työpajassa tuotettiin toimivan kellokoneisto 3D-tulostimella.

Perinteitä noudattaen tulostin oli myös pohjalainen, seinäjokelaisen miniFactoryn tekemä ja myymä.

"Keervärkki"
Kuvassa on alkuperäisen Könninkellon valmistuksessa käytettyjä työkalu,keervärkki, puoliautomaattinen rattaanhammastuskone.

 

Kun koneiston kaikki komponentit olivat digitaalisessa muodossa 3D-mallinnettuina, pystyttiin kellon koneisto laittamaan ensin virtuaalisesti yhteen tietokoneessa ja tutkimaan sen toimintaa. Sen jälkeen osat siirrettiin 3D-tulostimelle, joka tuotti vastaavan osan pikkutarkasti – tosin nyt tulostamisessa käytetystä muovista.

Alkuperäiset osat oli tehty toisenlaisia valmistusmenetelmiä ja -raaka-aineita varten, joten hankkeen aikana osia muunneltiin paremmin tulostamiseen sopiviksi.

Kelloihin, niin alkuperäisiin kuin tulostettuun, voi käydä tutustumassa Koskenkorvan museossa.

Lisätietoa Könnin suvusta on täällä: www.konninsuku.net

Suomalaisia 3D-tulostimia myyvän miniFactoryn nettisivut ja -kauppa: www.minifactory.fi

Kekkonen ja kellokoneistoa
Vasemmalla presidentti Kekkonen ihailee Könninkelloa ja oikealla digitoitua kellokoneiston sisustaa.

Juttuja samasta aiheesta

Joidenkin vanhimpien juttujen tekstin näyttämisessä on ongelma. Pyrimme saamaan jutut pikaisesti taas normaaleiksi! Pahoittelut!