Kuvassa on Itämeren sinilevälauttoja Envisat-satelliitin kuvaamina 27. heinäkuuta 2008. Avaruudesta katsottuna ja erityisesti sopivalla aallonpituusalueella kuvattuna sinilevälautat ovat kaunis näky, mutta ne pilaavat rantoja ja valtaavat meren pintaa limaisella olemuksellaan. Lisäksi ne voivat olla myrkyllisen vaarallisia. Sinileväkukinnat ovat yleisiä makeissa vesissä ympäri maailmaa, mutta harvinaisia merialueilla. Itämeri on yksi harvoista murtovesialueista joissa esiintyy laajoja sinileväkukintoja. Sinilevä koostuu mikroskooppisen pienistä syanobakteeresta, jotka käyttävät ravinnokseen meren pohjasta nousevaa fosforia. Kun kesäisin ravinteikasta pohjavettä nousee pintaan, saa lämpö sinilevät lisääntymään. Tyyni sää helpottaa levien kertymistä veden pinnalle, kun taas tuulet hajoittavat levälauttoja tehokkaasti. Kun sinileviä on hyvin runsaasti, vesi värjäytyy levälajista ja kukinnan vaiheesta riippuen hieman ruskehtavaksi, kellertäväksi, vihertäväksi tai jopa turkoosinvihreäksi. Levän väri tulee maanpäälisten kasvien tapaan klorofyllistä, joka muuttaa fotosynteesin avulla Auringon valoa kemialliseksi energiaksi. Sinilevälautta tukahduttaa paikallisesti meren elämää hävittämällä ympäristöstään happea, minkä lisäksi jotkut levälajit ovat haitallisia tai jopa myrkyllisiä kaloille ja ihmisille. Sinilevälauttojen liikkeiden ja kasvamisen seuranta on siksi tärkeää yleisen turvallisuuden kannalta. Maailmanlaajuisesti levät vaikuttavat olennaisesti ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrään, joten niiden seurannan avulla voidaan tarkentaa ilmastonmuutosta kuvaavia malleja.

SYKE seuraa levätilannetta

Suomen ympäristökeskus SYKE kanssa satelliittikuvien avulla Itämeren ja järvien pintalevälauttatilannetta. Päivittäin saatavista satelliittikuvista tulkitaan veden sameutta, jolloin veden pinnalle muodostuvat levälautat erottuvat hyvin. Pilvisyys estää kuitenkin usein kuvan hyödyntämisen ainakin osassa Itämerta. Riittävän pilvettömiltä päiviltä tulokset esitetään teemakarttoina, joissa pintalevät erottuvat erivärisinä kiehkuroina levätiheyden mukaan. Levätilannetta seurataan myös tutkimusaluksilta ja Itämerta risteileviltä kauppalaivoilta sekä perinteisillä havaintoasemilla, kuten myös Rajavartiolaitoksen ja meripartiolaisten toimesta. Suomen ajankohtaisesta levätilanteesta on tietoa Järviwikin leväsivustolta www.jarviwiki.fi Nyt jo sammuneen Envisatin sekä muiden maanhavaintosatelliittien kuvia on ESAn Maapallo-arkistossa. Kuva: ESA / Envisat