Kuopiossa ollaan epätasapainossa

Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa on tänä vuonna jännä tieteellinen sivuaskel: OffBalance-tutkimuksessa tarkastellaan biomekaniikan avulla tanssijan alaraajan toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää tanssitekniikan kehittämiseksi ja vammojen välttämiseksi tanssin opetuksessa, tanssijoiden työssä ja kuntoutuksessa.

Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena ovat tanssijan tukijalan lonkkaan kohdistuvat voimat yhden jalan tasapainoasennoissa. Päätutkijana toimii tanssitaiteen tohtori, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja tanssipedagogi Hanna Pohjola, jonka mukaan lonkan rasitusvammat ovat tanssijoilla yleisiä.

"Ne ovat haasteellisia hoitaa, sillä tanssilajeissa korostuu tyypillisesti suuri lonkkanivelen liikelaajuus", kertoo Pohjola yliopiston tiedotteessa. 

"Vammat johtuvat useimmiten puutteellisesta tanssitekniikasta. Lonkkaan kohdistuvien rasitusvammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen kannalta onkin tärkeää selvittää rasitukseen liittyviä toiminnallisia liikemalleja."

Tanssijoiden liikkeitä mitataan Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan laitoksen liikelaboratoriossa. Tulosten tarkastelussa ovat mukana myös liikuntafysiologian asiantuntijat biolääketieteen yksiköstä.

Mittauksessa huipputanssija suorittaa laboratoriossa tanssiliikkeitään voimalevyjen päällä. Ne tallentavat tietoa liikkeissä käytetystä voimasta ja EMG-anturit lihasten sähköisestä toiminnasta. 

Liikkeet kuvataan kolmiulotteisesti infrapunasuodattimilla varustetuin kameroin. Tanssijan kehoon kiinnitetyt heijastinmarkkerit heijastavat infrapunavalonheitinten valoa, jonka kamerat nappaavat eri kulmista. Nuoremmat tutkijat Timo Bragge ja Paavo Vartiainen kokoavat tallennetut tiedot tietokoneella animaatioksi ja malliksi tanssijan liikkeistä.

"Mallista voimme matemaattisesti laskea myös, miten tukiranka pehmeiden kudosten sisällä toimii", signaalin- ja kuvankäsittelyn professori Pasi Karjalainen kertoo. 

"Tanssijoiden avulla saamme mahdollisimman hyvän mallin lonkasta."

Liikelaboratorion laitteisto on tutkijoiden kliinisen tutkimuksen tarkoituksiin räätälöimä; Karjalaisen mukaan paras laatuaan maailmassa.

"On jännittävää nähdä oma tanssi abstraktin hahmon esittämänä", naurahtaa tutkimuksiin osallistunut tanssija David Scarantino.

"Olo on kuin robotilla."

Scarantino kuuluu maineikkaaseen Tero Saarinen Company -tanssiryhmään ja on Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa mukana ryhmän kaikissa esityksissä.

Aikaa liikenee silti tieteellekin siitä syystä, että Pohjola on osallistunut ryhmän liiketekniikan kehittämiseen, opetukseen ja koreografiatyöhön taiteellisen johtajan Tero Saarisen ja taiteellisen kehityspäällikön Sini Länsivuoren kanssa tammikuusta alkaen.

"Tämä on loogista jatkoa Hannan kanssa tähän asti tehdylle työlle", Scarantino tuumaa ja jatkaa; "On hienoa oppia uutta liikkeestä."

Tero Saarinen tunnetaan omaperäisestä liikekielestään. Hän toivoo, että liikeanalyysi auttaa viemään tanssitekniikkaa uudelle tasolle ja antaa myös välineitä opetukseen.

"Kiinnostavaa on, miten erilaisia tulokset ovat eri ihmisillä ja voiko niitä käyttää apuna, ettei tule vääränlaisia rasituksia. Tanssijoiden on tärkeää saada työkaluja oman kehon toiminnan ja rajojen ymmärtämiseen."

Lääketieteen näkökulmasta liikeanalyysin ja mallinnuksen tuloksia tarkastelee liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

"Lonkkamallille on käyttöä monissa muissakin tutkimuksissa. Poikkitieteellinen yhteistyö toimii hienosti, kun fyysikot mallintavat kuormitusta, joka fysiologeja kiinnostaa."

Tiede ja taide kohtaavat muutenkin Kuopiossa tällä viikolla, kun maanantaina olleen seminaarin osallistujat seuraavat myös Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman tanssiesityksiä.

 

Juttu perustuu Itä-Suomen yliopiston julkaisemaan, Ulla Kaltialan kirjoittamaan tiedotteeseen. Kuva: Raija Törrönen


Juttuja samasta aiheesta