Kättä heiluttava robotti (kuvituskuva)

Yksi näkökulma lisää Sote-soppaan: robotit tulevat

Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokonaisuudistus on keskittynyt lähinnä poliittiseen suhmurointiin, jonka tuoksinnassa asiantuntijoiden kommentit ovat jääneet lähes huomiotta. Nyt yksi kommentti lisää tulee Lappeenrannasta ja se koskee robotteja. Robottiikka sote-palveluissa voisi yhdistää tekniikan kehitystä ja hyvinvointiosaamista.

Suomessa on käynnissä kaksi suurta muutosta: hyvinvointipalvelujen tarpeen voimakas kasvu ja uusien älykkäiden robottien esiinmarssi.

Monitieteellisessä Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hankkeessa tutkitaan sitä, miten palvelurobotiikan edistysaskeleet voisivat auttaa tuottamaan palveluita erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin.

Tähän liittyen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtiin viime keväänä laaja kyselytutkimus, jossa selvitettiin kentän eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta.

Tulos on varsin selvä: mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat.

Vastaajista 75 prosenttia kertoi suhtautuvansa myönteisesti robottien käyttöön hyvinvointipalveluissa. Hieman yli puolet totesi, että heidän suhtautumisensa robotteihin on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi kuin mitä se aiemmin oli.

Suurimpina haasteina vastaajat näkivät inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen vähenemisen.

Vastaajat arvioivat robotiikan yleistymisen tuovan mukanaan uusia ammatteja, esim. huoltoon ja perehdytykseen liittyviä. Uudenlaista osaamista tarvitaan vastaajien mukaan muun muassa erilaisista teknologiaratkaisuista, robottien käytöstä, robottien mukanaan tuomista työelämän muutoksista ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kokonaisuuksia tulisi osata hallita paremmin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös robotiikan käyttöönottoon liittyvää verkostoa. Vastaajat olivat keskustelleet roboteista esimerkiksi omassa työyhteisössään sekä päättäjien tai robotteja käyttäneiden ammattilaisten kanssa.

Keskustelut robotteja käyttävien yksityishenkilöiden kanssa olivat olleet vähissä. Nähtiin kuitenkin tärkeänä, että nimenomaan käyttäjien tarpeet ja kokemukset tulisivat kuulluiksi, kun puhutaan robottien käyttämisestä hyvinvointipalveluissa, tai kehitetään tuotteita ja palveluita.

Tutkimuksessa myös huomattiin, että kolme merkittävää asiaa hidastavat robottien käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa: hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan. Vastaavasti merkittävimpiä robottien käyttöönottoa edistäviä tekijöitä puolestaan olivat vastaajien mukaan kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus. 

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Lahden yksikkö toteutti kyselyn keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustaa (DIGI-USER).

*

Juttu on LUT:n tiedote lähes sellaisenaan.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen


Juttuja samasta aiheesta

Joidenkin vanhimpien juttujen tekstin näyttämisessä on ongelma. Pyrimme saamaan jutut pikaisesti taas normaaleiksi! Pahoittelut!