Majava. Kuva: Sven Začek

Kuka on kustannustehokkain?


Tuore väitöstutkimus kertoo, että majava on kaikkein tehokkain kosteikkorakentaja. Majavan elpyminen sukupuuton partaalta on luonut monipuolisia ympäristöjä kosteikoissa ja lahopuulla eläville lajistoille.


Kosteikkojen ja lahopuun katoaminen ovat jättäneet jälkensä pohjoisen havumetsävyöhykkeen elinympäristöihin ja lajistoon. Vähenemisten taustalla ovat majavakannan romahtaminen sukupuuton partaalle sekä 1900-luvun laajamittaiset ojitukset.

Mia Vehkaojan väitöstutkimus osoittaa, että majavan luomat tulvikot parantavat asteittain kosteikon koko ravintoverkkoa.

"Kaiken perustana on kuolleesta kasvillisuudesta peräisin olevan orgaanisen hiilen ja ravinteiden lisääntyminen vedessä ja siitä johtuva tuottavuuden kasvu", sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Vehkaoja.

"Kun tulva vielä muuttaa rannat matalammiksi, majavakosteikoille muodostuvat monien eliöiden kannalta otolliset olot. Muun muassa sammakot, ja erityisesti EU:n direktiivilajiviitasammakko, viihtyvät majavakosteikoilla."

Majavien kaatamat ja tulvan tappamat puut tuottavat runsaat määrät lahopuuta. Lahopuun runsaus luo elinympäristöjä tuhansille lahopuusta riippuvaisille lajeille. Monet jäkälät, kovakuoriaiset ja sienet ovat lahopuusta riippuvaisia.

"Majavakannan elpyminen on edesauttanut pohjoisen havumetsävyöhykkeen kosteikkojen ja lahopuusta riippuvaisten lajien säilymistä. Majava luo jatkuvasti kosteikko- ja lahopuuympäristöjä, ja näin turvaa uusien elinympäristöjen syntymisen," toteaa Vehkaoja.

Artikkeli on Helsingin yliopiston lähettämä tiedote hieman toimitettuna. Kuva: Sven Začek (CC BY-SA 3.0)


Juttuja samasta aiheesta