Päivän kuvaRavustuskausi on meneillään ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Samoin jatkuvat rapujuhlat, ja kenties nämä elokuun lopun jo hämärät illat ovat parkaita hetkiä rapujen kanssa juhlimiseen.

Rapujuhlien kunniaksi tarjoilemmekin kymmen knoppitietoa ravuista, joilla on hyvä ryydittää keskustelua siinä kuorien kanssa ahertaessa, snapsia ottaessa ja heelangooria laulaessa.

1. Rapu on hyvin vanha eläin. Vanhimmat löydetyt merkit ravuista on Australiasta 115 miljoonan vuoden takaa.

2. Kun rapu kasvaa, se ryömii ulos vanhasta kuorestaan ja syö sen, mistä saatavilla mineraaleilla ja ravintoaineilla se kovettaa vanhan kuoren alle kehittyneen uuden, aluksi pehmeän kuoren.

3. Ravut ovat ns. kymmenjalkaisia äyriäisiä, joita on löydetty yli 600 eri lajia sisävesistä. Merissä eläviä rapuja kutsutaan hummereiksi, vaikkakin jotkut kutsuvat ravuiksi kaikkia kymmenjalkaisia.

4. Vaikka rapu on kymmenjalkainen, sillä voi katsoa olevan peräti 19 paria raajoja. Keskiruumiissa olevien viiden raajaparin (joista etummaiset ovat sakset ja neljä seuraavaa ovat kävelyraajoja) lisäksi ravuilla on kaksi paria tuntosarvia sekä ruokailukaluston muodostavat kuusi paria leukaraajoja. Oikeastaan raajoja on vielä enemmän, sillä takaruumiin litteässä osassa on surkastuneita raajoja, pleopodeja, jotka toimivat uintieliminä ja munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven kanssa pyrstöviuhkan.

5. Rapu voi kasvattaa kokonaan uuden raajan katkenneen tilalle.

6. Ravun virtsarakko on aivan silmien vieressä.

7. Etenkin eteläisessä Suomessa oleva yleinen täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on maahanmuuttaja: niitä tuotiin 1960-luvulta alkaen Suomeen Pohjois-Amerikasta korvaamaan rapurutolle herkkää alkuperäistä jokirapukantaa. Jokirapu (Astacus astacus) on kotoperäinen laji, joita on ollut täällä viimeisen jääkauden jälkeen. Jokirapuja tavataan aina Ouluun asti ja paikoin jopa sen yläpuolelta, kun taas täplärapujen levinneisyyttä on pyritty rajaamaan Pori-Jyväskylä-Lappeenranta -linjan eteläpuolelle.

8. Rapurutto on Aphanomyces astaci -munasienen aiheuttama tauti, joka tarttuu ravun kuoren pehmeisiin paikkoihin ja tunkeutuu lopulta mm. hermokudokseen. Sieni erittää hermomyrkkyä, mihin rapu lopulta kuolee. Suomessa on ainakin kaksi eri rapuruttokantaa.

9. Erittäin pahasti äyriäisille allergiset saattavat saada oireita jopa hengitysilman kautta niiden kypsennyksestä.

10. Rooman aikaan rapuja söivät lähinnä orjat, koska rapujen ei katsottu olevan ihmisten ruokaa. Myös Suomessa on perinteisesti karsastettu rapuja. Juutalaiset eivät uskonnollisten sääntöjensä mukaan saa syödä lainkaan äyriäisiä, mutta toisaalta papit ovat syöneet rapuja paaston aikana lihan ja kalan korvikkeina.

Lopuksi vielä bonuksena sanat kahteen tunnettuun rapujuhlalauluun:

Georg de Godzinskyn rapulaulu
(sävel: Ukko Nooa )

Rapu tuli, rapu tuli
nyt on elokuu.
Iloitse sä veikko
kohta olet peikko.
Nami, nami, nami, nami
vatsassa nyt soi.
Ota lasi, ota lasi
juo nyt minun kans.
Surut huolet heitä,
rypyt hymyyn peitä.
Ilon, onnen ravut nämä
sydämehen toi.

******
Helan går!

Helan går
sjung hoppfalleri fallerallala,
helan går
sjung hoppfallerallala.
Och den som inte helan tar
han heller inte halvan får.
Helan går!
Sjung hoppfallerallalej!


Juttuja samasta aiheesta