Vincin museon sisäpiha

Voihan Vinci! Tämä on Leonardiano.

Italian kenties kauneimmilla kulmilla, Toscanassa, lähellä Pisaa on pieni kylä nimeltä Vinci. Eräs siellä syntynyt henkilö on kovasti kuuluisa ja hänelle on tehty kylään varsin kiinnostava museo. Koko sympaattisen kylän päällä itse asiassa leijuu Leonardo da Vincin henki.

”KesälläTarkalleen ottaen Leonardo di ser Piero da Vinci syntyi 15. huhtikuuta 1452 noin kolmen kilometrin päässä Vincin kylästä olevassa Anchianossa. Hän oli äpärä, sillä hänen isänsä oli Messer Piero Fruosino di Antonio da Vinci, Firenzessä toiminut notaari, ja äiti mahdollisesti Lähi-Idästä peräisin ollut orja, Caterina.

Oletettavasti Leonardo asui Anchianossa viisivuotiaaksi saakka, kunnes hän muutti Vinciin, isänsä, isovanhempiensa ja setänsä Francescon kotiin. Taiteellisesti lahjakas Leonardo pääsi 14-vuotiaana Firenzeen kuuluisan taiteilijan Verrocchion ateljeehen, mistä alkoi hänen nousukiitonsa. Jo eläminen Firenzessä tuolloin takasi hänelle laajan koulutuksen ja hyvät yhteydet, minkä lisäksi työ Verrocchion pajassa antoi hänelle mahdollisuuden oppia mm. teknistä piirtämistä, kemiaa, metallurgiaa, metallitöitä, kipsinvalantaa, nahkatöitä, mekaniikkaa ja puusepäntaitoja.

Leonardolla oli sen jälkeen oma työpaja Firenzessä, mutta suurimman osan kuuluisista töistään hän teki Milanossa 1400-luvun loppuvuosina. Silloin hän teki taideteosten lisäksi myös paljon suunnitelmia erilaisista teknisistä laitteista, joita ei kuitenkaan rakennettu. Hän palasi Firenzeen vuonna 1500 ja työskenteli luostarissa kahden vuoden ajan, kunnes hänet värvättiin paavi Aleksanteri VI:n pojan Cesare Borgian palvelukseen sotilasarkkitehdiksi ja -insinööriksi. Noin vuoden kestänyt matkustuksen jälkeen hän palasi Firenzeen, ja siirtyi sieltä edelleen Milanoon vuonna 1506. Sieltä hän muutti jo seuraavana vuonna Firenzeen, mistä muutti jälleen Milanoon.

Vuodesta 1513 vuoteen 1516 Leonardo oli Vatikaanissa, Roomassa. Sen jälkeen jo vanhentunut Leonardo asettui aloilleen, pääsi Ranskan kuninkaan Frans I:n palvelukseen ja muutti Fransin hänen käyttöönsä antamaan Clos Lucén kartanoo lähellä kuninkaan residenssiä, Amboisen linnaa Loiren laaksossa. Siellä hän kuoli kolme vuotta myöhemmin.

Mutta takaisin Vinciin!

Ajatus Leonardon kunniaksi tehtävästä museosta virisi vuonna 1919, kun neron kuolemasta oli kulunut 400 vuotta. Silloin Vincin kunta sai haltuunsa kylän keskustassa olevan Conti Guidin linnan, mistä päätettiin tehdä museo. 

Linnaa restauroitiin toisen maailmansodan kiihkeimpiin vuosiin saakka ja se avattiin vuonna 1953, jolloin amerikkalainen IBM-yhtiö lahjoitti museolle suuren määrän Leonardon teknisten piirustusten mukaan tehtyjä mallikappaleita.

Nämä kauniit mallit ovat edelleen museon kokoelman runko, mutta niiden rinnalle museoon on koottu runsaasti muuta Leonardoon liittyvää materiaalia, ja museossa luonnollisesti kerrotaan varsin seikkaperäisesti Leonardon elämästä ja hänen töistään. Museon kokoelma on nykyisin kattavin ja täydellisin Leonardo-kokoelma maailmassa, ja museoiden tyypilliseen tapaan vain osa tästä materiaalista on näytteillä.

Vuonna 2004 museoon liitettiin vieressä oleva toinen kaupunkipalatsi ja niiden edessä oleva aukio muutettiin museon sisäpihaksi vuonna 2006. Museo remontoitiin täydellisesti – ja tehtiin myös liikuntaesteisille sopivaksi – vuosina 2008-2010 ja nyt se on ehdottomasti käynnin arvoinen paikka Firenzen suunnalla liikuttaessa. 

Museon nettisivut ovat osoitteessa www.museoleonardiano.it.

Maisema museon ikkunasta

Museon ikkunasta avautuu henkeäsalpaavan kaunis näkymä Toscanan kukkulaiseen maastoon. Itse Vincin kylä on myös pienen kukkulan päällä, ja se on sinällään myös hyvin nätti. Asukkaita Vincissä on noin 14 000.


Juttuja samasta aiheesta