Tai siis jännäähän tämä on jo nyt: sitä mukaa kun komeettaluotain Rosetta on lähestynyt kohdettaan, ovat kuvat tulleet yhä mielenkiintoisemmiksi. 67P/Churyumov-Gerasimenko on enää 300 kilometrin päässä luotaimesta ja keskiviikkona 6. elokuuta luotain saapuu perille komeettansa luokse, jolloin etäisyys on enää satakunta kilometriä. Matkamittarissa on jo 6,4 miljardia kilometriä risteilyä aurinkokunnassa sitten laukaisun, joka tapahtui maaliskuun alussa vuonna 2004. Saapuminen perille tapahtuu vähemmän dramaattisesti kuin esimerkiksi Marsin kiertoradalle asetuttaessa, sillä odotettavissa ei ole voimakasta luotaimen nopeuden hidastumista päämoottorien kriittisellä poltolla. Luotaimessa ei edes ole suurta päämoottoria, vaan 24 pientä asennonsäätömoottoria, joita käytetään myös ratamuutoksiin. Rosetta on lähestynyt komeettaydintä jo hitaasti koko kesän ajan, käyttäen moottoreitaan kymmenkunta kertaa, jolloin sen suhteellinen nopeus komeetan suhteen on hidastunut noin 2800 kilometrin tuntinopeuden verran aina siihen, että nyt keskiviikkona nopeus on enää vain noin 1 m/s, eli luotain liikkuu ytimen ympärillä jotakuinkin kävelyvauhdilla. Jotta se ei olisi joutunut komeetasta jo nyt irtoavan, heikon pyrstön sisään, on Rosetta hivuttautunut kohteensa luokse sen etupuolelta. Nyt sen rata ytimen ympärillä tulee olemaan epävakaa kiertorata, jonka muoto on ympyrän tai ellipsin sijaan lähempänä kolmiota, missä rataa pitää koko ajan hieman korjailla. Yksi kolmikulmaisen radan kierros kestää kolmesta neljään vuorokautta, ja sen aikana luotaimen rataa pitää siis tarkkailla koko ajan sekä muuttaa joka kurvissa aktiivisesti rakettimoottorein. Myöhemmin Rosettan annettaneen tulla lähimmillään ensin noin 50 kilometrin päähän ytimestä, ja sen jälkeen mahdollisesti jopa 30 kilometrin korkeudelle, jolloin komeetan heikko vetovoima voisi pitää Rosettaa jopa kunnolla kiertoradalla ympärillään. Näin olleen 6. elokuuta on oikeastaan vain uusi vaihe, eikä vielä aivan perille pääseminen: siitä alkavat lähioperaatiot, ja nyt, kun komeetan ydin näkyy jo kunnolla ja sen toimintaa voidaan seurata, on luotaimen turvallista toimintaa myös helpompaa suunnitella. Mikäli mitään vaaraa ei näytä ilmenevän, annetaan radan tulla lähemmäksi. Lopulta, jos kaikki sujuu hyvin, saattaa Rosetta kiertää ydintä vain 10 kilometrin korkeudella. Tämä on huimaa, sillä tuolta etäisyydeltä kamerat ja tutkimuslaitteet pystyvät näkemään komeetanytimen toimintaa todella intiimisti. Komeetan ytimen kummallista kaksoisolemusta (mikä otsikkokuvassa korostuu varjojen vuoksi) voi tutkia tältä etäysyydeltä kerrassaan upeasti!

Lennonjohto on varpaillaan

Saksan Darmstadtissa, Euroopan avaruusoperaatiokeskus ESOCissa oleva Rosetta-lennonjohto on ollut aktiivinen tammikuun alusta alkaen, kun luotain heräsi pitkästä horroksestaan. Kesän aikana se on piristynyt entisestään ja nyt tästä alkaen se on hyvin aktiivinen vähintään vuoden 2015 loppuun saakka. Siellä tarkkaillaan koko ajan komeetan toimintaa ja luotaimen tilaa, jotta se voidaan pitää koko ajan tarpeeksi turvallisella radalla ytimen luona, mutta samalla tarpeeksi kiinnostavalla radalla, jotta havaintoja voitaisiin tehdä mahdollisimman hyvin ja kaikilla mahdollisilla instrumenteilla. Juuri parhaillaan saapumista valmisteltaessa kaikki on suunniteltu etukäteen, mutta suunnitelmaa muutetaan sekä tarkistetaan jatkuvasti. Kaikki luotaimelle lähetettävät käskyt tarkistetaan ja suoritetaan ensin luotaimen ESOCissa sijaitsevalla kaksoiskappaleella, ennen kuin ne singotaan avaruuteen. Niinpä viimeisen, olennaisen ratamuutoksen vaatimat käskyt ovat valmiit vasta tiistaina 5. elokuuta puoleltapäivin. Luotaimen ohjaamiseen tarvittavien toimien lisäksi tutkijaryhmä suunnittelee samanaikaisesti komentoja instrumenteille, jotta ne voisivat kuvata ja mitata mahdollisimman paljon. Komeetan luokse saapumisen hetki on ainutlaatuinen, ja siitä kannattaa puristaa irti mahdollisimman paljon havaintoja!
"Churyn" koma oli jo selvästi näkyvissä 25. heinäkuuta. Itse ydin on kuvassa ylivalottunut. Kuva on 150 km halkaisijaltaan ja OSIRIS-kameran valotusaika oli 330 sekuntia.

Minne ja miten laskeutua?

Komeetta matkaa parhaillaan radallaan lähemmäksi Aurinkoa ja saavuttaa lähimmän pisteensä - joka sijaitsee turvallisesti hieman Maan rataa kauempana - noin vuoden kuluttua. Jo nyt komeetta on alkanut muuttua aktiivisemmaksi ja Rosettan mittalaitteet ovat havainneet heikon koman ytimen ympärillä. Sitä mukaa kun Aurinko lämmittää komeettaa enemmän ja enemmän, pinnasta höyrystyy ainetta avaruuteen ja siitä muodostuu ensin sumumainen koma ytimen lähelle sekä sitten jonkinlainen pyrstö. On todennäköistä, että luotain tulee lentämään aikanaan (osin vahingossa, osin tarkoituksella) myös koman sisällä ja pyrstönkin läpi. Tutkimuksen kannalta tämä on erittäin kiinnostavaa. Tutkijat aikovat nyt aluksi mitata sitä miten, kuinka paljon ja millaisia aineita ytimestä purskuu avaruuteen. Jo nyt sitä ja ytimen pintalämpötilaa tutkimalla on voitu päätellä, että ydin ei ole hyvin jäinen, vaan ainakin sen pinta on enemmänkin soran ja kiviaineksen peitossa. Se siis muistuttaa pitkälti asteroidia – tai toista asteroidinkaltaista komeettaa, sellaista kuten Hartley 2 -komeettaa, jota Deep Impact -luotain kävi tutkimassa vuonna 2010.
Hartley 2
Komeetta Hartley 2 Deep Impact -luotaimen kuvaamana marraskuussa 2010. Philae-laskeutujan saaminen turvallisesti kaksoiskomeetan kraatterien täyttämälle pinnalle tulee olemaan hyvin haastavaa, mutta samalla erittäin kiinnostavaa. Parhaillaan jo laskeutujan tutkijaryhmä hahmottelee paikkoja, minne laskeutuminen voitaisiin tehdä. He myös pohtivat mikä olisi oikea aika: alkuperäisen aikataulun mukaan laskeutuminen olisi ollut vuorossa marraskuun puolivälissä, mutta voi olla, että se halutaan tehdä jo aikaisemmin. Vai olisiko parempi ottaa aikalisä ja tutkia ytimen pintaa tarkemmin? Tässä vaiheessa kuitenkin huomio kannattaa kiinnittää lähemmäksi, tähän keskiviikkoon. Siitä tulee modernin avaruustutkimuksen tärkein merkkipäivä ja yksi huiman tutkimusmatkan kohokohdista. Rosettan OSIRIS-kameran tutkijaryhmä on ennättänyt jo tekemään animaation siitä, miltä lähellä komeetan ydintä näyttäisi. Otsikkokuva on luotaimen navigaatiokameran kuva 300 km:n etäisyydeltä otettuna: navigaatiokuvia julkistetaan nyt päivittäin ja tarkempia kuvia vähintään kerran viikossa.

Aikaisempia Tiedetuubin juttuja aiheesta:

  • Churyn kaksoisydin
  • Rosettan kohdekomeetta “hikoilee”
  • Rosettan vuosi – perustiedot lennosta ja kohdekomeetasta

  • Juttuja samasta aiheesta