Päivän kuvaHuomio kaikki graffititaiteen ystävät, tekijät ja vihaajat!

Tänään vuonna 1939 amerikkalainen Julius Seth Kahn jätti sisään patenttihakemuksen numero 2.170.531, jonka aiheena oli kertakäyttöinen kaasunpaineen avulla nesteitä suihkuttava laite, eli se mikä nykyisin tunnetaan aerosolipullona. Kahnin kaavailema pääkäyttökohde oli kermavaahdon tekeminen paineistetun kaasun avulla, mihin toki aerosolipulloja ja sifoneita käytetäänkin, mutta käyttökohteita on nykyisin aika paljon enemmän. Lisäksi Kahn ajatteli käyttävänsä lasipulloja, joihin lisättäisiin kaasua ja kertakäyttöinen, edullinen venttiili, jonka avulla sisältö voitaisiin suihkuttaa pullon sisällä olevan paineen ajamana ulos.

Aerosolipullon periaateJos kuitenkin ihan tarkkaan katsotaan, niin ajatus kaasun avulla pikku pisaroina – siis aerosoleina – suihkutettavista nesteistä esiteltiin jo vuonna 1927 Oslossa. Erik Rotheim keksi tämän menetelmän ja sai sille myös patentin, mutta vasta Kahn keksi miten käyttää tekniikkaa yksinkertaisesti kertakäyttöpakkauksissa.

Laajempaan käyttöön tämä tekniikka tuli kuitenkin vasta vuonna 1941, kun Lyle Goodhue ja William Sullivan kehittivät nykyisenkaltaisen, metallisen spraypullon. He käyttivät sitä hyönteismyrkyn suihkuttamiseen ja keksintö levisi toisen maailmansodan aikana laajalle, etenkin Tyynen valtameren saarilla, missä sotilaat kaipasivat hyönteismyrkkyjä.

Sen jälkeen aerosolien vyöry alkoi: niitä käytettiin kermavaahdon ja myrkkyjen lisäksi deodorantteihin ja kaikkeen muuhun, mitä katsottiin käteväksi suihkuttaa. Ja siten myös maaleihin.

Edes se, että pulloissa paineaineena laajasti käytettyjen freoninen, eli CFC-yhteisteiden, havaittiin vuonna 1974 olevan erittäin haitallisia Maan otsonikerrokselle, ei vähentänyt aerosolien käyttöä. Freonit eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa ja ovat ihmiselle harmittomia, joten niitä käytettiin laajasti; valitettavasti vain samojen ominaisuuksien vuoksi ne säilyvät ilmakehässä hyvin pitkään, keskimäärin sata vuotta, ja ne tuhoavat otsonia. Niinpä freonien sijaan nykyisin yleisin ponnekaasu aerosolipulloissa on propaanin ja butaanin seos, mikä tekee niistä vähemmän haitallisia – mutta samalla erittäin tulenarkoja.

Spray

Kuva yllä näyttää miten neste syöksyy aerosoleina, eli kaasussa olevina pienhiukkasina ulos pullosta kaasun ajamana.

Otsikkokuva: Flickr / Igal Malis


Juttuja samasta aiheesta