Aikanaan Espoossa majaansa pitävä Space Systems Finland kertoi olevansa Suomen suurin pelkästään avaruusalalla toimiva yritys. Nyt tilanne on toinen, sillä vaikka yhtiö on edelleen tukevasti avaruudessa, on sen toimintojen pääosa aivan maanpäällisissä toimissa. 

Näillä kahdella on kuitenkin yhteys: nykyisin melkein kaikissa laitteissa pölynimureista kansainväliseen avaruusasemaan on tietokoneita, ja niiden toimintaa ohjaavat tietokoneohjelmat. Kriittisissä laitteissa, joiden tulee toimia varmasti, luotettavasti ja turvallisesti, pitää käyttää aivan yhtä varmoja, luotettavia ja turvallisia ohjelmia.

Nämä ohjelmat ovat olleet SSF:n erikoisalaa alusta alkaen.

Syntyi Mars-munasta

Space Systems Finlandin juuret ovat vuodessa 1989, jolloin Seppo Korpela perusti sen tekemään ohjelmistoja tuolloin Suomessa kehitteillä oleviin tieteellisiin avaruuslaitteisiin. Mittatilauksena tiettyyn tarkoitukseen tehdyt laitteet vaativat yhtä lailla räätälöidyt ohjelmistot. 

Suomi oli neuvottelemassa liittymisestä Euroopan avaruusjärjestöön ja tekemässä mittalaitteita neuvostoliittolaisiin Mars-luotaimiin, joten kysyntää avaruuskoodille oli hyvin.

Näiden hankkeiden joukossa oli monta toteutumatonta ideaa, kuten Marsiin lähetettäväksi suunniteltu sääasema MetEgg. Nämä kuitenkin auttoivat kehittämään tietotaitoa, jota tarvittiin myöhemmin merkittävissä ja vastuunalaisissa tilauksissa ESAsta. 

SSF teki ohelmia esimerkiksi Herschel-ja Planck-avaruusobservatorioihin sekä Maan gravitaatiokenttää mitanneeseen GOCE-satelliittiin. GOCEn päätietokone hyrräsi kokonaan SSF:n ohjelman varassa, ja se  Nyt rakennettava Galileo-paikannussatelliittijärjestelmä luottaa myös espoolaiskoodiin.

Kehitteillä olevat uuden sukupolven Meteosat-sääsatelliitit ja Merkuriukseen ensi vuonna laukaistava BepiColombo pitävät sisällään myös SSF:n ohjelmistoja, joten yhtiö on edelleen nimensä veroinen avaruusyritys.

Avaruutta Maan päällä

Satelliitteja, luotaimia sekä niiden yksittäisiä osia testataan tiiviisti ennen laukaisua, ja näissä testeissä tarvitaan myös ohjelmistoja. Samoin tutkimuslaitteista saatavien tietojen käsittelyä varten tarvitaan omat ohjelmansa. Nämä muodostavat usein jopa suuremman ja taloudellisesti kiinnostavamman osan hankkeesta kuin itse avaruusaluksen mukana lentävän koodin tekeminen.

SSF on tehnyt paljon tällaisia ohjelmistoja, ja eräs yhtiön kunnianhimoisimmista parhaillaan työn alla olevista hankkeista liittyy näihin. Kyseessä on edistyksellinen paikannussatelliittien signaalia simuloiva laitteisto, jonka avulla voidaan paitsi testata satelliittipaikannuslaitteita, niin myös koetella niitä erilaisissa keinotekoisissa häiriötilanteissa. 

Yhtiössä on myös kehitetty tekniikkaa, jolla GPS- tai Galileo-vastaanottimet saataisiin toimimaan sisätiloissa ja muissa katvepaikoissa, minne taivaalta tulevat signaalit eivät pääse.

Avaruustyyliin tehdyt ohjelmistot löysivät varsin pian tiensä myös erilaisiin, Maan päällä oleviin kriittisiin systeemeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi ydinvoimaloiden tietokoneiden ohjelmistot, joiden pitää toimia varmasti.

Turvakriittisten ohjelmistojen tekeminen on hyvin erilaista verrattuna tavallisen ohjelmistotalon toimintaan, sillä koodi tehdään hyvin luotettavaksi ja yksinkertaiseksi, erittäin huolellisesti ja pikkutarkasti raportoiden. Yhtä koodiriviä kohden saattaa olla yli 50 rivillistä kommentteja ja huomioita, sillä jokainen muutos koodiin kirjataan ylös.

SSF on kasvanut ulos avaruudesta

Viime vuosina Space Systems Finland on kasvanut voimakkaasti ja yhtiö on vuodesta 2010 Veera Sylviuksen johdolla laajentanut toimintaansa reippaasti muillekin kuin avaruuteen tai siihen liittyville aloille.

Työntekijöitä SSF:lla on tällä hetkellä yli 50 ja liikevaihto tulee olemaan vuonna 2015 noin 5,8 miljoonaa euroa. Nykyisellään hieman yli puolet liikevaihdosta tulee avaruustoiminnasta. Yhtiö etsiikin jatkuvasti työntekijöitä – kun Suomesta niitä ei löydä tarpeeksi, on yhtiö palkannut väkeä yhä enemmän ulkomailta.

Tuoreimpia työllistäjiä ovat muun muassa raskaiden työkoneiden ohjelmistot sekä lääketieteelliset laitteet.

Esimerkiksi leikkaussaleissa käytettävät laitteet ja sädehoidossa käytettävät hiukkastykit tarvitsevat myös erittäin luotettavia tietokoneohjelmistoja, sillä potilaan henki on niiden varassa.

SSF:n jännittävin lääketieteellinen kehitysprojekti liittyy tällä haavaa analyysilaitteeseen, joka pystyy seulomaan verinäytteestä erilaisista sairauksista kertovia merkkiaineita. Yhtiö on hankkeessa strateginen partneri, sillä ohjelmisto-osaaminen sekä sen jatkuva kehittäminen on olennainen osa koko laitetta.  Tällä on suora yhteys satelliiteissa käytettävien tieteellisten instrumenttien signaalikäsittelyyn ja niistä saatuun osaamiseen.

Jo nyt avaruuskoodarit auttavat myös aivan tavallisia ihmisiä, sillä SSF on mukana tekemässä hätäkelloa (kuva alla), jonka avulla vaikkapa ikäihmiset voivat saada yhteyden nopeasti hätäkeskukseen tai lääkäriin. Laitteessa on nappi, jonka avulla voi tehdä hälytyksen, mutta laite itse tunnistaa myös esimerkiksi kaatumisen.

Tämä juttu on julkaistu ensin spaceinfo.fi -sivustolla ja Tekes on maksanut kirjoituspalkkion tekstin tuottamisesta.


Juttuja samasta aiheesta