Jättisuuret, yli satatonniset rekat eivät ole enää uusia Suomen teillä, mutta ne ovat edelleen hyvin harvinaisia: vain viitisen kappaletta todella suuria HCT-rekkoja on saanut Trafin erikoisluvan liikennöintiin ja muutama uusi auto on saamassa pian luvan.

Isoja, nykyisten normaalirekkojen mitat ja painorajat ylittäviä autoja on muitakin, mutta nämä HCT-rekat ovat varsin suuria ja painavia. Siinä missä esimerkiksi puutavaraa kuljettavien ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassa on nyt tyypillisesti 60 – 76 tonnia, ovat uudet HCT-rekat massaltaan puulastin kanssa 90 – 105 tonnia. 

Lyhenne HCT tulee sanoista High Capacity Transport ja se tarkoittaa yksinkertaisesti normaalia pitempiä tai raskaampia yhdistelmiä, jotka eivät kuitenkaan ole erikoiskuljetuksia.

Tällaisten rekkojen käytölle olisi suuria taloudellisia syitä etenkin pitkien yhteyksien Suomessa, mutta tieverkko etenkin alueilla, missä rekkojen käyttö olisi kaikkein kiinnostavinta, ei ole aina sopiva autojen käyttöön. Siksipä Oulun yliopisto on käynnistänyt tutkimuksen, missä selvitetään juuri superrekkojen käyttöä, tieverkon kestävyyttä ja liikennöinnin turvallisuutta. Tuloksia tullaan käyttämään niin kuljetusten, tiestön kuin myös kuljettajakoulutuksen kehittämisessä.

Rekkoja ja niiden käyttöä on tutkittu jo aiemminkin ja mm. Ruotsissa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan tiestön kulutus ei ole olennaisesti suurempaa ja koska yksi HTC-rekka kuljettaa noin kahden normaalirekan kuorman, vähentävät ne itse asiassa vaarallisia ohituksia liikenteessä. Tosin samalla ohitukset tulevat pitemmiksi ja hankalammiksi. Tuloksista kerrotaan hyvin mm. tässä Lapin liikenneturvallisuusfoorumissa olleessa esityksessä.

Nyt alkava tutkimus selvittää kuitenkin ensimmäistä kertaa isojen HCT-rekkojen soveltuvuutta Pohjois-Suomen olosuhteisiin ja se menee ruotsalaistutkimusta pitemmälle. Suomen olosuhteet poikkeavat myös olennaisesti Ruotsista ja nyt tutkimusta tehdään myös hankalissa olosuhteissa pitkän aikaa.


Tutkimuksen lähtökohtana on olettamus, että suuremmalla ajoneuvolla saavutetaan korkeampi energiatehokkuus: huomattavasti pienempi polttoaineenkulutus kuljetettua lastia kohden. Päästöjenkin oletetaan vähenevän. On myös arvioitu, että kun yhdistelmäajoneuvoja liikkuu tiellä vähemmän, liikenneturvallisuus paranee.

”Tutkimuksella pyrimme varmentamaan yli satatonnisen yhdistelmäajoneuvon liikenneturvallisuuden ja siinä mahdolliset puutteet, liikkumisen esteet, vaikutukset muulle liikenteelle, miten yhdistelmä toimii vaihtuvissa tie- ja sääolosuhteissa”, auto- ja työkonetekniikan professori Mauri Haataja Oulun yliopistosta luettelee.

Haatajan johtama Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä on alan ainoa ajoneuvoyhdistelmien tutkimusyksikkö Suomessa. Yksikössä on tehty ajoneuvoyhdistelmien ajodynamiikkaan liittyviä simulaatioita ja mallinnuksia vuodesta 2006 alkaen.

Mittaukset tunturimaastossa

Käytännössä tutkimus tehdään Ivalo – Rovaniemi -tieosuudella, jossa aloittaa syksyllä liikennöinnin HCT-puutavarayhdistelmä: 13-akselinen vetoauton, puoliperävaunun ja täysperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä, jonka kokonaispaino on 104 tonnia ja pituus noin 33 metriä. Kyseisellä reitillä keliolosuhteet vaihtelevat Suomen oloissa maksimaalisesti. Lisähaastetta isolle rekalle tuovat pitkät ja jyrkät mäet.

HCT-puutavarayhdistelmän ajoseuranta- ja stabiliteettitutkimus perustuu sekä mittauksille että havainnoinnille. Ajoneuvoihin kiinnitetään mittausanturit, jotka mittaavat muun muassa ajoneuvoyhdistelmän ajokäyttäytymisestä ja ajovakautta eri olosuhteissa. Lisäksi mittaustietoa kerätään veto- ja kytkentälaitteiden kuormituksesta ja kestävyydestä, renkaiden toiminnasta ja kulumisesta sekä ajoneuvon kuormarakenteiden kestävyydestä.

”Minkälainen on jarrujärjestelmien suorituskyky ja toiminta? Onko vetoauton mitoitus riittävä?” Haataja listaa joitakin mittausten osa-alueita. Myös tierakenteiden kuormitusta mitataan.

Lisäksi tutkimusrekan kyydissä on vähintään yksi tutkija, joka seuraa antureiden antamia mittaustuloksia ja tekee havaintoja ajon aikana. Tutkija kiinnittää huomionsa erityisesti kuljettajan ja muiden tiellä liikkujien toimintaan. Tutkijoita kiinnostaa etenkin se, aiheuttaako jättirekka hankalia ohitus- ja vaaratilanteita liikenteessä.

Tutkijat keräävät mittausaineistoa rekoista koko kolmevuotisen tutkimuksen ajan. Osatuloksista raportoidaan jopa kuukausittain, ja ensimmäiset laajemmat tulokset saadaan vuoden lopussa.

Tutkimustietoa käyttää ennen kaikkea tieliikenteen turvallisuudesta vastaava organisaatio Trafi kehittäessään muun muassa ajoneuvomääräyksiä. Lisäksi tutkimustietoa käyttävät kuorma-autojen ja perävaunujen valmistajat. Myös tiestöstä vastaavat ELY-keskukset hyötyvät jättirekkatutkimuksesta.

”Tutkimus antaa uutta tietoa myös kuljettajakoulutukseen”, Haataja kertoo.

HCT-ajoneuvotutkimus vaikuttaa heti kuljetusyritysten lupahakemusten käsittelyyn. Jättirekkakuljetukset vaativat aina erikoisluvan, jonka myöntämisen perusteisiin tutkimus antaa konkreettista tietoa.

Juttu perustuu Oulun yliopiston tiedotteeseen, otsikkokuva ja välissä oleva video ovat UPM:n tiedotuksen julkaisemia.