Hyytialan asemaa (Kuva: Helsingin yliopisto, ATM)

Huima ehdotus: Tuhat mitta-asemaa tutkimaan maapallon kuntoa

Tunnettu aerosolitutkija, akateemikko Markku Kulmala ehdottaa Nature-lehdessä maailmanlaajuisen mittausverkoston rakentamista planeettamme tilan selvittämiseksi ja jatkuvaksi seuraamiseksi. Tuhat asemaa riittäisi – esimerkkinä suomalaisten SMEAR.

Metsää ja järvi. Kuva: flickr/Ville

Nyt se on todistettu: Suomi tuoksuu metsältä ja näyttää järveltä

Moniaistisen kokemuksen tutkimusmenetelmällä on selvitetty mitä suomalaiset maastaan ajattelevat. Se ei ole yllätys: lähes puolet näkee mielessään järvimaiseman ja mieltävänsä tuoksuksi metsän tai puun.

Fyysiikan palkinto meni gravitaatioaaltojen löytäjille – aivan aiheesta, sillä kyseessä on mullistus tähtitieteessä pitkiin aikoihin. Vaikka gravitaatioaaltojen olemassaoloa on ennustettu jo pitkään, ei niitä ole onnistuttu havaitsemaan varmasti. 

Yllä olevalla videolla Kip Thorne, kolmesta palkitusta kenties nimekkäin, selittää mistä oikein on kyse. Alla ovat myös kahden muun palkitun, Rainer Weissin ja Barry Barsihin esitelmät.

Lääketieteen palkinto oli tänä vuonna täysi yllätys, sillä sen saivat Jeffrey Hall, Michael Young ja Michael Rosbash saivat sen niin sanotun sirkadiaanisen rytmin tutkimuksistaan. Kyseessä on meilläkin oleva sisäinen kello, joka säätelee erilaisia toimintoja kehon lämpötilasta liikkumiskykyyn, mielialaan ja aivotoimintaan.

Kermian palkinnon saivat Richard Henderson, Jacques Dubochet ja Joachim Frank, jotka pitivät esitelmänsä hieman lääketieteenkin puoleen kallistuvasta työstään solujen salaisuuksien löytämisessä: he kehittivät elektronimikroskoopia käyttäviä menetelmiä, jolla voidaan tutkia biologisia rakenteita paljon aikaisempaa tarkemmin ja paremmin.

Hendersonsin esitelmä on ylimpänä, ja Dubochet sekä Frank alla.

Digitaalisen käyttäytymisemme jälkiä älypuhelimissa voidaan käyttää mielenterveysongelmien hoidossa.

Känny vakoilee myös mielenterveyttä: tuloksena mm. vähemmän yllättävä seikka yökuykkujista

Älykännykät voidaan valjastaa myös käyttäytymisemme tarkkailuun. Tästä voi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa.

Finnarp 2017 -retkikunta matkalla kohti Etelämannerta

Suomen tämänvuotinen Etelämanner-retkikunta Finnarp 2017 lähti matkaan 4. marraskuuta ja on nyt odottamassa jatkolentoa Etelämantereelle Kapkaupungissa. Lumimyrsky Antarktiksella viivyttää matkantekoa.

Suomalais-uusiseelantilainen tutkimusryhmä Etelämantereella VR-hommissa

On taas se aika vuodesta, jolloin tutkijat lähtevät Etelämantereelle. Ensimmäisten lähtijöiden joukossa olivat suomalaiset, tosin tämä Helsingin yliopiston kolmikko on uusiseelantilaisen ryhmän mukana tekemässä heille kuvaushommia.

Sivut