Aamunkoitto

Aikainen lintu ei nappaakaan matoa

Ikiaikainen aamuansioituneisuus alkaa olla menneen maailman mantroja. Vanhoina hyvinä aikoina oli – kenties – perusteltua raahautua aamuviideltä navettaan tai seitsemäksi töihin, mutta ajat ja työt muuttuvat.

Yksi ainainen kädenväännön aihe on koulujen alkamisaika. 

Aamuvarhaisella virkeinä pomppivat taaperot ja naperot ovat yhtä tuttu ilmiö kuin koulun pulpeteissa nuokkuvat yläkoulun ja lukion oppilaat. Vanhat suomalaiset sananlaskut aikaisen ylösnousun eduista eivät tahdo mennä kaaliin – eikä sen puoleen juuri mikään muukaan. 

Siihen on syynsä, mutta kyse ei ole perinteisen käsityksen mukaisesta laiskuudesta tai tarkoituksellisesta yökukkumisesta: murrosiässä ihmisen vuorokausirytmi muuttuu. Oxfordin ja Nevadan yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan aikaiset kouluaamut ovat sen vuoksi haitallisia sekä oppimisen että terveyden kannalta.

Ongelma ei ainoastaan poistuisi myöhentämällä koulun alkamisaikaa vaan se parantaisi oppimistuloksia. Tutkijoiden mukaan 16-vuotiaiden olisi optimaalista mennä kouluun kymmeneltä ja 18-vuotiaiden vasta kello 11. 

Samalla murennetaan vanhaa käsitystä aamusta päivän tehokkaimpana aikana. Testikokeissa oppilaat saivat liki 10 prosenttia parempia tuloksia, jos koe pidettiin aamukymmenen sijasta kahden aikaan iltapäivällä. 

30 vuoden kuluessa kerättyyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin unenpuutteen vaikutusta muuhunkin kuin vain oppimiseen. Vakava univelka aiheuttaa aineenvaihduntahäiriöitä, diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, vastustuskyvyn heikkenemistä ja ylivilkkautta.

Eri yksilöillä vuorokausirytmi on lisäksi erilainen, joten Suomessakin monien tutkijoiden antama neuvo "illanvirkuille ja aamuntorkuille" mennä aikaisemmin nukkumaan ei yksinkertaisesti tehoa. 

Tutkimuksesta kerrottiin AlphaGalileo-tiedesivustolla ja se on julkaistu Learning, Media and Technology -tiedelehdessä.

 


Juttuja samasta aiheesta