Kyseessä on Pegasuksen tähtikuviossa, noin 129 valovuoden päässä meistä oleva tähti nimeltä HR 8799, jonka ympärillä on neljä eksoplaneettaa.

Niitä on kuvattu seitsemän vuoden aikana Havaijilla, Mauna Kean huipulla yli neljän kilometrin korkeudessa sijaitsevan Keck-observatorion teleskoopilla, ja näistä kuvista on koottu tämä animaatio.

HR 8799 on merkittävä tähti myös sen vuoksi, että sitä kiertävät eksoplaneetat olivat ensimmäisiä sellaisia, joista saatiin suoria visuaalisia havaintoja. Tämä oli vuonna 2008 ja tämän videon tekemiseen otetuista kuvista ensimmäinen otettiin vain noin vuotta tuon jälkeen, vuonna 2009.


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Oikeita kuvia videossa on vain kahdeksan, joiden välissä olevat kuvat on tehty tietokoneella oikeiden näköisiksi siten, että niissä on eksoplaneettojen laskennalliset sijainnit. Näin liikkeestä on saatu tasaista ja luonnollista.

Kaikki neljä planeettaa ovat varsin suuria, omaa Jupiteriamme massiivisempia kaasujättiläisiä. Näistä lähimpänä tähteään kiertävä eksoplaneetta tekee yhden kierroksen 40 meikäläisessä vuodessa, kun taas kauimmaisella siihen kuluu päälle 400 Maan vuotta.

Näin ollen video näyttää planeettojen kierroksista vain pienen osan, mutta jo niistä huomaa hyvin, kuinka planeettojen rataliikkeen ensimmäisenä laskenut Johannes Kepler oli lakeineen täysin oikeassa: eksoplaneetat liikkuvat täsmälleen niiden mukaisesti.

Berkeleyn yliopiston jatko-opiskelija Jason Wangin tekemä ja tunnetun eksometsästäjä Christian Maroisin ottamiin kuviin perustuva video julkaistiin tiedetoimittaja Marc Kaufmanin Many Worlds -blogissa, missä kerrotaan myös mistä idea videon tekemiseen tuli: toisesta vastaavanlaisesta, mutta vaatimattomammasta videosta.

 

Wang oli nähnyt yllä olevan animaation Beta Pictoris b -tähden liikkeestä, ja halusi tehdä paremman HR 8799:n eksoplaneetoista. Ja työ onnistui hyvin.

HR 8799:n video on paitsi kaunis, niin myös kiinnostava siksi, että sen mukaan eksoplaneetat kiertävät tähteään selvästi resonanssissa. Planeettojen kiertoajat ovat suhteessa toisiinsa lukusarjan 1-2-4-8 -mukaisesti, eli seuraavan planeetan kierrosaika on kaksi kertaa pitempi kuin edellisen.

Huimaa!