Keskiviikkona illalla kaikki tiedostusvälineet ja tähtitieteestä innostuneet seurasivat mitä Nasalla oli sanottavanaan klo 20 Suomen aikaa alkaneessa tiedotustilaisuudessa.

Kuten ennalta jo kerrottiin, kyse oli eksoplaneetoista, ja tilaisuuden puhujalistaa katsomalla saattoi hyvin päätellä, että kyse oli todennäköisesti noin 40 valovuoden päässä meistä olevasta viileästä kääpiötähdestä nimeltä 2MASS J23062928-0502285, eli Trappist-1.

Nimen Trappist se on saanut siksi, että sitä oli havaittu belgialaisen Liegen yliopiston tutkijaryhmän TRAPPIST-teleskooppikaksikkolla. Tutkimuksissa sen ympäriltä oli löydetty kolme planeettaa. 

Ennen tiedotustilaisuutta Trappist-1:n ympärillä siis tiedettiin oleva kolme eksoplaneettaa, jotka olivat todennäköisesti jotakuinkin Maan kokoisia ja ainakin joku niistä sijaitsisi alueella, missä niiden pinnalla oleva vesi voisi olla nestemäisessä muodossa. Pinnalla siis voisi olla myös elämää, ainakin periaatteessa.

Sittemmin tätä meikäläisen Jupiterin kokoista, avaruuden mittakaavassa ihan naapurissa olevaa tähteä on havaittu lisää muun muassa infrapunavaloa havaitsevalla Spitzer-avaruusteleskoopilla, Hubblen avaruusteleskoopilla ja Euroopan eteläisen observatorion VLT-jättiläiskaukoputkilla.

Tarkemmin katsottaessa planeettoja on huomattu olevan kaikkiaan seitsemän, kaikki enemmän tai vähemmän Maan kokoisia. Ne on ristitty eksoplaneettojen nimeämistapaan kirjaimilla b, c, d, e, f, g ja h. 


Juttu jatkuu mainoksen jälkeen

Kyseessä on varsinainen jättipotti mahdollisesti elinkelpoisia eksoplaneettojen tutkijoille, sillä planeetoista kuusi on todennäköisesti Maan kaltaisia kiviplaneettoja ja niistä yksi, Trappist-1c, on varmasti elokehällä – siis alueella, missä planeetan pinnalla voisi mahdollisesti olla nestemäistä vettä.

Seuraavaksi olisi kiinnostavaa tietää onko niillä kaasukehiä ja millaisia kaasuja niissä on. 

Näistä planeetoista kuullaan vastaisuudessa varmasti vielä lisää, ja kunhan Hubblen avaruusteleskoopin seuraaja James Webb -avaruusteleskooppi saadaan taivaalle sekä uudet maanpäälliset jättiläisteleskoopit (kuten näistä suurin ESO:n ELT) saadaan toimintaan, on Trappist-1 varmasti niiden ensimmäisten kohteiden joukossa.

Periaatteessa näillä voitaisiin saada jopa kuvia planeetoista; nythän niistä ei ole saatu muuta tietoa kuin niiden kiertoajat tähtensä ympärillä ja arvio koosta. Kaikki muut tiedot on joko laskettu tai päätelty näistä.

Samalla Trappist-1 on erinomainen esimerkki siitä, että eksoplaneettoja saattaa olla lähes kaikkialla. Lähes jokaisella tähdellä voi olla kiertolaisia, kunhan vain onnistumme niitä havaitsemaan. Tässä tapauksessa planeetat kiertävät tähteään juuri sopivasti havaitsemista varten – ne ovat siis helppoja tapauksia.

Yllä on Euroopan eteläisen observatorion tekemä video Trappist-1:n planeettaperheestä. Kannattaa muistaa, että vaikka Nasa keräsi huomion tiedotustilaisuudella itselleen tästä löydöstä, on havaintoja tehty monilla havaintovälineillä ja tutkijoita on ollut mukana hankkeessa niin Yhdysvalloista, Euroopasta kuin Afrikastakin.

Alla on ESOn grafiikat tähdestä ja sen planeetoista verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, Jupiteriin sekä Jupiteria kiertäviin kuihin.