<strong>Joseph Wright</strong>: <cite>Filosofi luennoi Orreryn äärellä; lamppu kuvastaa Aurinkoa (A Philosopher lecturing on the Orrery, in which a Lamp is put in the Place of the Sun)</cite> 1764–66

Viisaita kuvia

Brittiläinen taiteilija Joseph Wright tunsi 1700-luvun lopulla monta keksijää, teollisuusmiestä, insinööriä ja luonnontieteilijää, jotka kuuluivat birminghamilaiseen Lunar Societyyn. Valistuksen ajan periaatteita noudattaen yhdistyksen jäseniä kiinnosti tieteellisen tiedon soveltaminen yhtä lailla kasvatukseen, teollisuustuotantoon, lääketieteeseen kuin kaivostoimintaan ja liikenteeseenkin. Yhdistys sai nimensä siitä, että se kokoontui vain täydenkuun aikaan, sillä monet jäsenet saapuivat matkojen takaa ja katuvalojen puuttuessa öinen matkustaminen oli vaarallista. Elettiin tieteen syntyaikaa. Suljettujen tiedeyhdistysten ohella julkiset tiedeluennot olivat tulleet muotiin ja niihin osallistui varsin kirjavaa yleisöä. Skotlantilainen tiedemies ja tähtitieteilijä James Ferguson piti kesällä 1762 luentosarjan, johon taiteilija Wrightkin luultavasti osallistui, sillä tilaisuuteen myi lippuja hänen naapurinsa, kellomaakari, geologi ja insinööri John Whitehurst. Havainnollistaakseen sanottavaansa Fergusonilla oli tapana käyttää erilaisia koneita ja instrumentteja luennoillaan. Wrightia luennot innoittivat niin, että hän teki aiheesta maalauksen (Joseph Wright: Filosofi luennoi Orreryn äärellä; lamppu kuvastaa Aurinkoa (A Philosopher lecturing on the Orrery, in which a Lamp is put in the Place of the Sun) 1764–66). Maalauksen nimi kertoo, että kyseessä on demonstraatio planeettojen liikkeestä Auringon ympäri. Samalla selitettiin auringonpimennysten syntyä ”orreryn”, eräänlaisen mutkikkaan telluurion avulla. Se on mekaaninen koje, joka havainnollistaa planeettojen ja Kuun liikkeitä. Taiteilija ei maalannut yhtä tiettyä luentoa, eivätkä henkilöt ole tunnistettavia. Tosin muistiinpanoja tekevä mies on tunnistettu yhdeksi taiteilijan ystävistä. Tämä Peter Perez Burdett oli myös monialainen mies: maanmittari, matemaatikko ja taiteilija. Muiden hahmojen henkilöydestä on vain hyviä arvauksia. Keskushahmolle, filosofille, taiteilija antoi vuosikymmeniä aikaisemmin kuolleen Sir Isaac Newtonin piirteitä. Taulussa katsojat ovat ihmeissään ja haltioituneita uudesta newtonilaisesta maailmanjärjestyksestä. Heidän valaistuneet kasvonsa nousevat taustalla vallitsevasta tietämättömyyden pimeydestä, jolle he ovat kääntäneet selkänsä nähdessään Tieteen valon. He kokevat Val(a)istuksen (Enlightenment) sekä fyysisessä että henkisessä mielessä.
<strong>Joseph Wright</strong>: <cite>Koe tyhjiöpumpulla (An Experiment on a Bird in the air Pump)</cite> 1768
Joseph Wright: Koe tyhjiöpumpulla (An Experiment on a Bird in the air Pump) 1768 Tyhjiöpumppu keksittiin 1600-luvun puolivälissä, ja siitä tuli tiedelaboratorioiden tavanomainen instrumentti, mutta myös kuriositeettimuseoiden nähtävyys. Sitä saatettiin käyttää julkisilla luennoilla esimerkiksi James Fergusonin kuvailemalla tavalla: “Jos kana, kissa, rotta, hiiri tai pikkulintu laitetaan astiaan, josta poistetaan ilma, eläin puristuu ensin kokoon kuin raskaan taakan painamana, kouristelee sitten ja menehtyy viimein katkerassa ja julmassa kuolinkamppailussa.” Useimmille tämä oli liian shokeeraavaa katseltavaa, mutta taiteilija on kuitenkin kuvannut tällaisen esityksen. Katsoja jää miettimään, kuoleeko valkoinen lintu tyhjiöön vai keskeyttääkö tiedemies kokeen. Juuri valkoinen kakadu tekee maalauksesta epätavallisen, sillä lintu oli Englannissa melko tuntematon ennen 1770-lukua ja kapteeni James Cookin kaukomatkoja. Itse asiassa niin arvokas, ettei sitä missään tapauksessa olisi käytetty tyhjiökokeessa. Hiukan fanaattisen tiedemiehen rinnalla on rakastunut pari, joka ei juuri piittaa kokeesta, vaan keskittyy tunteisiinsa. Maalaus herättääkin epäilyn, pystyykö rationaalinen tieteellinen tieto vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja selittämään luonnon mysteerejä. Outo lintu kaukaisesta maasta kysyy länsimaisen sivilisaation oikeutta tunkeutua häiritsemään tuntemattoman luonnon rauhaa. Taiteilija korostaa eksotiikkaa ja dramatiikkaa tieteellisen ja tosiasiallisen kustannuksella. Tiede ja kauhu yhdistyvät. Muutamaa vuotta aikaisemmin tehdyssä maalauksessa kaikki henkilöt näyttävät olevan haltioituneita ”orrerysta” ja sen kuvaaman maailman selkeistä laeista. Mutta tyhjiöpumppukokeen katsojat kokevat useammanlaisia tunteita kauhistuneista ja tyrmistyneistä tytöistä hämmentyneeseen nuorukaiseen ja mietteliääseen vanhaan mieheen. Vetääkö poika verhot Valistuksen kuunvalon eteen, vai paljastaako hän kuuhulluuden lähteen? Tämäkään taulu ei ole kuva tietystä istunnosta. Perhetraditio tietää kuitenkin, että aikaa ottava mies kuvassa on Erasmus Darwin, lääkäri, kasvitieteilijä, Lunar Societyn jäsen ja Charles Darwinin isoisä.
<strong>Joseph Wrigh</strong>: <cite>Alkemisti etsimässä viisasten kiveä (The Alchymist, in Search of the Philosopher’s Stone, Discovers Phosphorus, and prays for the successful Conclusion of his operation, as was the custom of the Ancient Chymical Astrologers)</cite> 1771
Joseph Wrigh: Alkemisti etsimässä viisasten kiveä (The Alchymist, in Search of the Philosopher’s Stone, Discovers Phosphorus, and prays for the successful Conclusion of his operation, as was the custom of the Ancient Chymical Astrologers) 1771 Muutamaa vuotta tyhjiökoetta kuvaavan teoksen jälkeen Wright maalasi taulun saksalaisesta alkemistista Hennig Brandista, joka löysi fosforin vuonna 1669. Tosin taiteilija on sijoittanut alkemistin keskiaikaiseen goottilaiseen ympäristöön rukoilemaan kokeensa onnistumisen puolesta. Pullossa on kiehutettua virtsaa, jossa oleva fosfori purkautuu ihmeenomaisella voimalla ulos pullosta. Yleensä alkemistit oli esitetty maalauksissa naurettavina hulluina, jotka laboratorionsa sekasotkussa keittelivät karvaita liemiään. Mutta Wrightin tapa esittää lasiastiat, instrumentit ja kirjat viittaa vakavaan tutkimustyöhön. Kapineet ovat samanlaisia, joita hänen tuttavansa Lunar Societyssa käyttivät kemiallisissa kokeissaan. Silti fosforipurkaus tulee ilmoille ihmeenomaisena yllätyksenä. Vaikka kaikki kolme maalausta esittävät tieteellisiä tosiasioita, niillä on myös vertauskuvallinen merkityksensä. Luento Orreryn äärellä ei suo sijaa taikauskolle, mutta tyhjiöpumppukoe kuvaa jo tyrmistystä, epäilyä ja pelkoa. Fosforipurkaus rukoukseen polvistuneen hahmon edessä kiistää Valistuksen ajan idean ymmärrettävästä ja selitettävissä olevasta maailmankaikkeudesta ja kuvastaa tuona aikana problemaattista siirtymää uskosta tieteelliseen maailmankuvaan. Fosforia kutsuttiin kansanomaisesti ‘Paholaisen elementiksi’ ja Alkemisti-taulu hämmensi aikalaiskatsojia niin paljon, ettei Wright saanut sitä myytyä. Wrightin maalaukset kuvaavat tieteellisen tutkimuksen kulminoitumista, joka vei valtaa vanhalta uskonnolliselta elämänkäsitykseltä. Ajan ihmisten tunteet olivat varmasti yhtä moninaisia kuin tyhjiöön ahdistetun kakadun ympärillä. Huoli tieteen kehityksen mukanaan tuomasta tunteettomuudesta ei ollutkaan turha, sillä Valistusaate johti vuonna 1789 Ranskan vallankumoukseen, jonka myötä moni tiedemies menetti päänsä. Lähde: Baird, Olga, Malcolm Dick: Joseph Wright of Derby: Art, the Enlightenment and Industrial Revolution.

Juttuja samasta aiheesta