Avaruuskivi löytyi Kuolasta
01.07.2014

Pohjois-Suomessa havaittiin 19. huhtikuuta Kuolan niemimaan yllä lentänyt suuri tulipallo. Ursan tulipallotyöryhmän havainnot ja putoamisalueen tarkka laskenta johtivat tutkijat meteoriitin jäljille. Kuolan niemimaan ensimmäisen meteoriitin löytyminen julkistettiin 1.7. klo 11 kansainvälisessä Asteroids, Comets and Meteors -kokouksessa Helsingissä. Meteoriitti on nimetty löytöpaikan läheisen joen mukaan Annamaksi.

Sydänyön taivaalla kiitänyt kirkas tulipallo havaittiin Venäjällä, Suomessa ja Norjassa. Suomessa ilmiö näkyi ensisijaisesti Lapissa, ja siitä raportoitiin 40 havaintoa Ursan havaintopalvelu Taivaanvahtiin.

Kohde näytti sadan kilometrin etäisyydeltä nähtynä huomattavasti kirkkaammalta kuin täysikuu. Muurmanskin alueella ilmiö saatiin myös videoitua.

Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen onnistui laskemaan meteoriitin tarkan putoamispaikan. Häntä avustivat laskennoissa Jarmo Moilanen ja Steiner Midtskogen.

Laskelmat perustuivat työryhmän Asko Aikkilan (Kuusamo), Aki Taavitsaisen (Mikkeli) ja Pekka Kokon (Muhos) kameroiden havaintoihin. Myös Muurmanskin suunnalla kuvattua autovideota käytettiin radanmäärityksessä.

Avaruudessa vaeltaneen kappaleen kooksi arvioitiin aluksi noin 100 kiloa, mutta mallinnuksen edetessä kappale varmistui yhä kookkaammaksi.

"Alkoi näyttää siltä, että Kuolan yllä maapalloon osui peräti 500 kilon eli puolen tonnin meteoroidi", Esko Lyytinen kertoo. "Suuri osa siitä tuhoutui ilmakehässä ja kappale hajosi lentoradan varrella. Oli selvää, että muutaman pääkappaleen lisäksi maanpinnalle oli päätynyt paljon pikkupalasia."

Putoamispaikaksi tarkentui kapea alue sata kilometriä Muurmanskista länteen Venäjän ja Norjan rajan tuntumassa lähellä Petsamoa.

Ursan tulipallotyöryhmän jäsenet, tutkijat Tomas Kohout Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta sekä Maria Gritsevich Geodeettiselta laitokselta organisoivat etsintäretken putoamisalueelle yhdessä Venäjän Uralin federaatioyliopiston tutkijoiden kanssa.

Viisipäiväinen tutkimusmatka Kuolaan tehtiin toukokuun lopulla. Etsintäryhmässä mukana ollut venäläinen tähtiharrastaja Nikolai Kruglikov havaitsi ensimmäisen, 120 grammaa painaneen avaruuskiven metsätiellä. Kyseessä on ensimmäinen meteoriitti, joka on löytynyt Kuolan niemimaalta.

"Olimme tehneet etsintöjä kymmenen tuntia päivässä. Toisen päivän lopulla olin aivan uuvuksissa, ja ehdotin että ajamme etsintäalueen toiseen päähän", Tomas Kohout muistelee. "Menomatkalla Aurinko paistoi suoraan silmiin, emmekä nähneet tiellä mitään, mutta paluumatkalla tilanne oli toinen."

Kruglikov pysäytti auton ja meni katsomaan tiellä näkemäänsä kohdetta. "Yhtäkkiä hän alkoi tanssia ja huutaa. En ollut ensin uskoa todeksi löytöä, mutta sitten tarkistin kiven koostumuksen mittalaitteistolla", Kohout kertoo. "Sen ympärillä oli tuore sulamiskuori ja koostumus kertoi uudesta maapallolle pudonneesta meteoriitista."

Toinen 48 grammaa painanut kivi löytyi seuraavana päivänä. Annaman meteoriitin kappaleita on pudonnut alueelle todennäköisesti vielä lisää, mutta pääosin suoalueista koostuva pusikkoinen metsämaasto vaikeuttaa etsintää.

Löydetyt meteoriitit ovat paljastuneet laboratoriotutkimuksissa yleisiksi kondriittityypin kivimeteoriiteiksi. Gritsevich ja Kohout mittasivat niiden tiheyden ja huokoisuuden Helsingin yliopistolla. Kaiken kaikkiaan maastoon uskotaan pudonneen kymmeniä kiloja meteoriittimateriaalia.

"Kuolan tulipallo on harvinaisuus: se on yksi vain 22 tapauksesta, joissa on ollut mahdollista määrittää pudonneen avaruuskiven rata aurinkokunnassa ennen sen törmäystä Maan ilmakehään", Maria Gritsevich toteaa. "Tieto siitä, mistä meteoriitti on peräisin, auttaa ymmärtämään paremmin aurinkokunnan muodostumista ja kehitystä."

Suomen alueelta on löytynyt meteoriitteja viimeksi vuonna 1974. Tällöin Orimattilan Mallusjoelta löytyi alle kaksikiloinen kivimeteoriitti kaivon kaivamisen yhteydessä.

Tulipallot ovat poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja, jotka aiheutuvat meteoroidin eli avaruudesta peräisin olevan, asteroidia pienemmän kappaleen syöksyessä Maan ilmakehään. Toisinaan kappaleesta saattaa selvitä materiaalia myös Maan pinnalle saakka. Pudonneita kappaleita kutsutaan meteoriiteiksi. Ne ovat yleensä kiveä, mutta pieni osa meteoriiteista on raudan ja nikkelin sekoitusta.

Teksti on 1.7. julkaistusta Ursan lehdistötiedotteesta.