Arandan tapaus ei ollutkaan häirintä
11.10.2014

Päivitys 14. lokakuuta

Tapauksista tulleiden lisätietojen mukaan kyseessä ei näytäkään olleen häirintä, tai ainakaan Venäjän laivaston toimet eivät olisi olleet kansainvälisten merialueiden sääntöjen vastaisia. Nähtävästi venäläinen korvetti eri pystynyt jostain syystä tekemään suuria ohjausliikkeitä, ja siksi oli ilmoitti asiasta radiolla ja lipulla normaalikäytännön mukaisesti. Se, että alus oli rajoitetusti ohjauskykyinen saattoi liittyä esimerkiksi uuden sukellusveneen koeajoon tai luotaimen hinaamiseen.

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan ministeriön, liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Suomen ympäristökeskuksen Syken asiantuntijat tapasivat maanantaina 13. lokakuuta ulkoministeriössä. Keskustelun pohjana oli Syken raportti tapahtumista Itämerellä 2. elokuuta ja 2. syyskuuta. Trafin edustaja totesi, ettei kyseessä ollut yleistä meriturvallisuutta vaarantava tapaus. Trafi on lisäksi selvittänyt asiaa varustamolta, eikä jatkotoimiin ole meriliikenteen turvallisuuden näkökulmasta tarpeen ryhtyä.

Alla olevaa alkuperäistä juttua ei ole muutettu, mutta sitä lukiessa kannattaa pitää mielessä, että ns. häirintä ei ole ollut todennäköisesti tarkoituksellista. On mahdollista, että tapaukset on koettu Arandalla uhkaavampina kuin ne ovat olleet – sota-aluksen ja helikopterin tuleminen laivan lähelle on poikkeuksellista.

Aranda on juuri lähdössä uudelle tutkimusmatkalle ja sen miehistön ohjeistusta on tarkistettu vastaavien tapausten varalta.

-----------

Suomen ympäristökeskus ja Ilmailun uutissivusto Lentoposti kirjoittavat, että Venäjän laivasto on häirinnyt elokuussa ja syyskuussa kahdesti Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Arandan työtä ja liikkumista kansainvälisillä vesialueilla.

Tapausten aikaan Aranda oli Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen tutkimuslaitoksen (SMHI) tutkimusmatkalla eteläisellä Itämerellä. Kamov Ka-27 -helikopteri ja sen tukialuksena toiminut Venäjän merivoimien Steregushchy-luokan korvetti Boikiy pyrkivät SYKE:n tiedotteen mukaan estämään Arandan pääsyn normaalille näytteenottopisteelle kansainvälisellä merialueella Ruotsille kuuluvan Gotlannin saaren itäpuolella.

Ensimmäisellä kerralla 2.8. venäläinen sotalaiva kehotti kahteen otteeseen radioyhteyksien kautta Arandaa muuttamaan kurssia. Aluksi Aranda toimi pyyntöjen mukaisesti, mutta toisella kerralla ilmoitti pysähtyvänsä tutkimuspisteelle. Tutkimusalus Arandalta tehtiin havainto pinta-ajossa olevasta sukellusveneestä.

Toisella kerralla 2.9. venäläinen helikopteri lähestyi Arandaa muutamaan otteeseen, minkä jälkeen sotalaiva otti myös kurssin suoraan Arandan perää kohden ajaen hyvin läheltä ohi. Aranda piti tilanteesta huolimatta suuntansa ja vauhtinsa. Kuva ohituksesta on alla.

Arandan hoitovarustamon VG-Shippingin jälkimmäisestä 2. syyskuuta tapauksesta julkaisemien kuvien perusteella kyseessä oli moderni Venäjän merivoimien Stereguski-luokan korvetti Boikiy (runkonumero 532).

Kuva: VG-Shipping

Laivojen tunnistaminen kansainvälisillä merialueilla ja lentokoneiden lähellä lentäminen kansainvälisessä ilmatilassa ei ole kiellettyä. Se on jopa normaalia toimintaa, mihin myös suomalaiset ottavat osaa.

Sen sijaan laivojen tai ilma-alusten lähelle tuleminen ei ole suotavaa, etenkin jos kyseessä on tutkimusta tekevä alus. Kyseisissä tapauksissa tieteellinen työ jouduttiin keskeyttämään ja Arandalla olleet SMHI:n tutkijat sekä suomalaisen varustamon miehistö kokivat tilanteen uhkaavana.

Tapahtumien varmistuttua niistä on välittömästi toimitettu tiedot edelleen vastuuviranomaisille ja muille tarvittaville tahoille. SYKE on päättänyt selkeyttää toimintaohjeita vastaavien erityistilanteiden varalle.

Suomenlahden meripuolustusalueen komentajan YLE Uutisille antaman lausunnon mukaan tapaukset saattavat liittyä venäläisten Pietarin telakalta valmistuneiden uusien sukellusveneiden koesukelluksiin.

Lisäksi Gotlannin itäpuolella kulkee Venäjän ja Saksan yhdistävä kaasuputki. Arandan häirintäpäivämäärien välillä Suomessa uutisoitiin myös kolmesta ilmatilaloukkauksesta.

Kamov Ka-27 -helikopteri. Kuva: WIkipedia