La, 06/27/2015 - 12:22 By Jari Mäkinen
Espoolaisten sienikoe

Espoolaiste yläkoululaisten mikrolaboratorio on lähdössä huomenna Dragon-rahtialuksen mukana Kansianväliselle avaruusasemalle. Kuluneen lukuvuoden aikana tehty mikrolaboratorio kasvattaa sieniä automatisoidusti painottomissa olosuhteissa.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun koelaite lähtee avaruusasemalle; edellisen kerran sienikoe lähetettiin avaruuteen viime kesänä (ks. artikkelimme aiheesta), mutta tuolloin se ei tuottanut haluttua tulosta, koska sienet kuivuivat.

Kuten viime kesänäkin oli tarkoitus, nytkin koejärjestely kestää noin kuukauden päivät ja tänä aikana avaruusaseman astronautit lähettävät tietoja kokeen edistymisestä viikoittain.

"Olemme saaneet tiedon, että mikrolaboratoriomme on kaikin puolin kunnnossa", kertoo Space for Science -hankkeen koordinaattori, opettaja Hanna Niemelä Espoon kristillisestä koulusta. "Avaruuslennon on määrä lähteä sunnuntaina, mutta viime vuonna lentomme viivästyi lukuisia kertoja. Saa nähdä kuinka nyt käy."

Kyseessä on Space X -yhtiön NASAn tilauksesta tekemä rahtilento avaruusasemalle. Lento on seitsemäs miehittämättömän Dargon-rahtialuksen rutiininomainen lento ja sen mukana nousee 1800 kiloa ruokaa, tarvikkeita, vaatteita ja tieteellisiä tutkimuslaitteita asemalle. Laukaisun on tarkoitus tapahtua klo 17:21:12 Suomen aikaa. Normaaliin tapaan laukaisu välitetään netissä suorana mm. NASA-TV:ssä.

Automaattinen sienenkasvatuskoe

Espoolaisten koelaite toimii automaattisesti. Testien perusteella kokeessa käytetäväksi sieneksi valittiin talvikääpä, Polyporus brumalis, joka vaikuttaa lupaavalta avaruusmatkaajalta. Se kasvaa hienosti ainakin +29 asteen lämmössä, on tarpeeksi sopeutuvainen lennon omituisiin olosuhteisiin, eikä se aiheuta vaaraa avaruusaseman sisäilmalle. Hallitsemattomat sienikasvustot ovat suuri vaara avaruusaseman suljetussa ja keinotekoisessa ekosysteemissä.

"Viime vuoden tutkimus ei tuottanut kasvua, mutta itiöt tulivat elävinä maahan", kertoo Hanna Niemelä. "Saimme itiöt kasvamaan heti, kun ne pääsivät kasvualustan pinnalle."

Tiedonkeruu ja kasvatusprosessi itiöstä sienirihmaksi on siis täysin automatisoitu, ja laitteisto on yläkoululaisten suunnittelema sekä toteuttama. Astronauttien asemalla tulee vain käynnistää koe, seurata sen etenemistä ja lähettää lopulta se takaisin Maahan, kun Dragon-alus lähtee paluumatkalleen.

Espoolaisten tiedote kertoo, että oppilaat ovat jakautuneet ohjelmointi-, design- sekä tiederyhmäksi. He ovat valinneet joukostaan myös projektipäällikön ja eri tiimien päälliköitä, joten ryhmä kasvattaa jäseniään myös itsenäiseen vastuunkantamiseen. Koko lukuvuoden oppilaat ovat kasvattaneet erilaisia sieniä, jotka soveltuvat kasvamaan avaruusaseman painottomuudessa, lämmössä ja kuivuudessa. Vastaavia kokeita on tehty myös Helsingin yliopistolla.

Projektiin liittyy mikrobiologian lisäksi mm. 3D-mallinnusta ja -tulostusta, materiaalitekniikkaa, ohjelmointia, viestintää ja johtamistaitoja. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan mikrobiologian dosentti Kari Steffen ja hänen opiskelijansa toimivat ryhmän tieteellisinä asiantuntijoina. Myös fysiikan laitoksen elektroniikan laboratorio on hankkeessa ja tutkimuksessa mukana.

Space for Science

Espoolaiskoulu on ainoa Yhdysvaltain kansallisen maantutkimus- ja avaruustiedeopetuskeskuksen (National Center for Earth and Space Science Education, NCESSE) koululaiskoeohjelmaan osallistuva koulu Euroopasta ja se on päässyt mukaan kalifornialaisen, San Josessassa olevan Valley Christian School -koulun kanssa tekemänsä yhteistyön ansiosta.

Vuonna 2010 aloitettuun ohjelmaan kuuluu 13 koulua ja yli 300 oppilasta ympäri Yhdysvaltain (ja siis myös Suomesta), joille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tieteellisesti tai teknisesti kiinnostavia koejärjestelyitä avaruudessa. Kokeita tehtiin aluksi myös viimeisillä avaruussukkulalennoilla, mutta nyt sukkuloiden siirryttyä eläkkeelle, on kokeita tehty Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Muut nyt matkaan lähetvät koululaisten tekemät tutkimukset käsittelevät mm. kasvien kasvatusta, ruostumisen edistymistä, pattereiden purkautumista, taustasäteilyä ja muurahaisyhdyskunnan käyttäytymistä lähes painottomissa olosuhteissa.

Koululaisten syksyllä 2013 aloittamasta suomalaisesta ISS-projektista on poikinut laaja kansainvälinen luonnontiedeopetuksen kehittämishanke Space for Science -Implementing Innovations in Science Education, jota rahoittaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Kolmivuotinen hanke alkoi viime syyskuussa. Mukana ovat Helsingin ja Stavangerin yliopistot sekä yläkoulut Norjasta, Romaniasta ja Suomesta. Espoon kristillinen koulu on hankkeen koordinaattori.