Hinkuyskä tekee paluuta – uusia aseita tappavaa tautia vastaan etsitään myös Turussa

Julkaistu: 08.08.2016 / Toimitus

Hinkuyskän nujertamiseksi työskentelevä kansainvälinen tutkijaryhmä on saanut 28 miljoonan euron rahoituksen uuden rokotteen kehittämiseen. Suomesta mukana on Turun yliopiston tutkijaryhmä, joka pureutuu erityisesti rokotuksen aikaansaaman vastustuskyvyn sekä hinkuyskätaudin aiheuttamaan immuniteettiin tutkimiseen.

Hinkuyskätapausten määrä on viime vuosina noussut niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Kehittyneissä maissa epidemioita ruokkivat viime vuosina levinnyt rokottamattomuus sekä sairauden aiheuttavan bakteerin muuntautumiskyky.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan professorin Jussi Mertsolan mukaan hinkuyskä on tekemässä paluuta, joskin Suomessa hinkutilanne on Euroopan parhain, kiitos aktiivisen tehosterokottamisen. 

"Hinkuyskän aiheuttama bakteeri muuntautuu, ja siksi vanhat rokotteet eivät välttämättä toimi", Mertsola sanoo.

"Se, että Suomessa lapsille on annettu ennen kouluikää sekä 14-vuotiaana ja myöhemmin armeijassa tehosterokote, on estänyt taudin leviämisen, ja siksi meidän tilanteemme on Euroopan paras."

Suomen viimeisin hinkuyskäepidemia koettiin 2004, jolloin 1600 ihmistä sairastui. Viime vuonna sairastuneita oli 165. Sairautta ei aina todeta hinkuyskäksi, sillä rokotuksen ansiosta se ei ole aikuiselle raju vaan on pikemminkin pitkään jatkuva yskä.

Rokote voidaan antaa vasta 2–3 kuukauden ikäisille lapsille, ja sitä nuoremmille tauti voi olla jopa tappava. Esimerkiksi Englannissa kuoli 2012 hinkuyskään 14 lasta.

"Jotta voimme tunnistaa uudet rokote-ehdokkaat, meidän on ymmärrettävä nykyistä paremmin sekä taudinaiheuttaja että infektiomekanismi", kertoo professori Ronald de Groot.

"Aivan yhtä tärkeää on rakentaa hinkuyskätutkimuksen kokonaisuus sekä luoda Eurooppaan tekninen infrastruktuuri noiden uusien rokote-ehdokkaiden arvioimiseksi."

Periskoopilla hinkuyskää vastaan

de Groot on koordinaattorina PERISCOPE-tutkimusryhmässä, jonka tavoitteena on luoda kolmannen sukupolven rokote. Mukana on kaikkiaan 22 tutkimusryhmää 11 maasta.

Työ jakautuu kolmeen kokonaisuuteen. tutkijat selvittävät sekä potilas- että laboratoriokokein, miten eri-ikäisten ihmisten immuunivaste reagoi hinkuyskärokotteeseen, he perustavat rinnakkaisia hinkuyskän tutkimusmalleja sekä potilasvaiheen kliiniseen että sitä edeltävään prekliinisen vaihetta varten ja kolmantena osiona tutkivat eläinkokein, miten tehokkaan ja pitkäkestoisen vasteen rokote antaa.

Euroopan unionin ja eurooppalaisen lääketeollisuuden yhteisen Innovative Medicines Initiativen (IMI) 28 miljoonan euron rahoitus jakautuu viidelle vuodelle. Mukana hankkeessa on myös kaksi suurta lääketeollisuusyritystä. PERISCOPE on ensimmäinen IMI-projekti, joka on saanut rahoitusta myös Bill & Melinda Gatesin Säätiöltä. Säätiön osuus kattaa 7 miljoonaa euroa koko rahoituksesta. 

Turun yliopisto saa viidelle vuodelle jakautuvasta 28 miljoonan euron apurahasta 1,5 miljoonaa euroa. Professorit Qiushui He ja Jussi Mertsola johtavat tutkimusta, jossa pureudutaan erityisesti rokotteen vaikutuksiin.

– Me tutkimme rokotuksen aikaansaamaa immuunivastetta sekä käymme läpi kaikki Suomen hinkuyskätapaukset, Mertsola sanoo.

Mertsolan mukaan tutkimushankkeessa lähdetään liikkeelle perusteita. Rokotetta lähdetään luomaa nykyaikaisen geeniteknologian konstein. Rokotteen rinnalla tutkijaryhmä pyrkii luomaan myös uuden rokotusohjelman.

Turun vahvuus yliopiston ja sairaalan yhteistyö

Turkulainen hinkuyskätutkimus on maailman huippulaatua. Professorit Matti Viljanen, Qiushui He ja Jussi Mertsola kehittivät jo vuonna 1990-luvun alussa PCR-diagnostiikan, jota otettiin Suomessa valtakunnalliseen käyttöön.

Qiushui He ja Mertsola ja johtavat 2005 perustettua EUpertstrain -verkostoa, jossa on mukana hinkuyskälaboratorioita 11 Euroopan maasta. Yhteistyössä ne arvioivat hinkuyskää aiheuttavan bakteerin muutoksia, rokotteiden tehoa sekä tautitapauksia. 

Vuodesta 2009 lähtien verkostossa on kehitetty hinkuyskän laboratorioperusteista seurantaa koko Euroopassa. Näille projekteille on myönnetty Turkuun yhteensä 1 miljoonan euron rahoitus.

"Turun ehdottomana vahvuutena on erinomainen yhteistyö yliopiston ja yliopistollisen sairaalan kesken", toteaa Mertsola.

Juttu perustuu Turun yliopiston tiedotteeseen, jonka on kirjoittanut Erja Hyytiäinen.
Otsikkokuva: MFer Photography / Flickr