Länsimaissa monet tulehdukselliset taudit, kuten haavainen paksusuolentulehdus ja metabolinen oireyhtymä, yleistyvät. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että tämä voi osittain johtua muutoksista suolistomikrobistossa: hyvät bakteerit vähenevät ja pahat, tulehdusta edistävät bakteerit lisääntyvät.
Yksi keino suolistomikrobiston muokkaamiseksi parempaan suuntaan voisi olla pätkäpaasto.

Bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan esimerkiksi 14 tunnin vuorokausipaastolla, eli päivittäisen ruokailuajan rajaamisella 10 tuntiin, näyttäisi olevan terveydelle positiivisia vaikutuksia.

"Kun olemme syömättä, näyttää siltä, että tulehdusta lisäävien bakteerien osuus vähenee ja tulehdusta vastustavien bakteerien osuus lisääntyy. Onkin puhuttu, että vuorokausipaasto saattaa olla tulevaisuudessa monien tulehdustautien tukihoito”, Huovinen kertoo Suomen Lääketieteen säätiön podcastissa.

Uusia probiootteja luvassa

Probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita on tutkittu jo melko pitkään. Tunnetuin ja maailmanlaajuisesti tutkituin probiootti on Lactobacillus GG, LGG eli gefilus, jonka Valio brändäsi 1990-luvulla. Siitä on tutkitusti hyötyä ripulitaudeissa: se lyhentää taudin kestoa ja lieventää oireita. Lisäksi sitä on tutkittu muun muassa lasten allergioiden ehkäisyssä.

Viime vuosina on uusien dna-pohjaisten tutkimusmenetelmien avulla saatu tarkempaa tietoa suoliston mikrobeista. Samalla on löydetty uuden sukupolven probiootteja, kuten Akkermansia muciniphila, jolla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan. Akkermansia on vastikään hyväksytty Euroopassa markkinoille uutena probioottisena valmisteena.

Pentti Huovinen pitää Akkermansia muciniphilaa lupaavana uutena probioottina, sillä se on eläin- ja ihmiskokeissa havaittu vähentävän tulehdusreaktioita. Sitä kautta sillä voi olla vaikutuksia tiettyihin aineenvaihduntasairauksiin, kuten metabolisen oireyhtymään ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Yliopistonlehtori, dosentti Satu Pekkala havaitsi omissa tutkimuksissaan, että ylipainoisilla naisilla liikunnan myötä Akkermansia-bakteerin määrä suolistossa lisääntyi. Hänen mukaansa Akkermansian lisäksi on myös muita uusia lupaavia probioottikantoja tutkittavana.

“Maailmalla on esimerkiksi saatu tutkimustuloksia, joissa urheilijoille on siirretty jotain bakteerikantaa ja se on parantanut tuloksia”, Pekkala kertoo podcastissa.

Probioottirintamalla on siis todennäköisesti uutta luvassa lähivuosina. Toisaalta kuuma tutkimusaihe ovat myös “psykobiootit” eli probiootit, joilla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.
 

Kasviksia ei pidä unohtaa

Viime aikoina on tullut yhä enemmän todisteita siitä, että kasvikset ovat tärkeä osa ruokavaliotamme — sillä ne ruokkivat meidän sisuksissamme asuvaa mikrobistoa. Suoliston hyvät mikrobit tarvitsevat välttämättä kasvisten sisältämiä pitkäketjuisia kuituja ravinnokseen. Jos ne eivät kasviksia saa, ne näkevät nälkää ja voivat jopa kuolla sukupuuttoon.

“Jos kasvikset jäävät pois, on mielenkiintoisesti eläinkokeissa havaittu, että suoliston bakteerit alkavat syödä suoliston pinnalla olevaa limakerrosta. Tämä aiheuttaa tulehdusrektion lisääntymisen tai pahenemisen. Eli jos emme saa kasviksia ruokavaliosta, samalla aiheutamme omalle suolistollemme ja suoliston pinnalle vahinkoa”, Pentti Huovinen kertoo podcastissa.

Jos emme saa kasviksia ruokavaliosta, aiheutamme suoliston pinnalle vahinkoa.
Toisaalta hyvä uutinen on, että suolistomikrobisto voi ruokavalioon vaikuttamalla muuttua melko nopeastikin, jo parissa viikossa.

Suomen lääketieteen säätiön Tulevaisuuden lääketiedettä -podcastin kuusiosaisella kaudella ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” puhutaan mikrobien merkityksestä ihmisten terveydelle.