Etenkin kylmän sodan aikaan kuuluisaksi tullut ns. Tuomiopäivän kello on edelleen käynnissä, ja sitä hilattiin tänään kaksi minuuttia eteenpäin. Nyt se on kolme minuuttia vaille puolenyön, eli hetken, jolloin ihmiskunta tuhoaisi itse itsensä.
Kellon viisareita vääntäää amerikkalainen yditutkijoiden tiedotuslehti Bulletin of the Atomic Scientist, joka otti Chicagon yliopistossa sijaitsevan kellotaulun käyttöön vuonna 1947 osoittamaan sitä, kuinka lähellä koko ihmiskunnan tuhoava ydinsota on. Nyttemmin itsetuhoon on otettu huomioon muitakin seikkoja kuin globaali ydinsota.
Näin oli esimerkiksi tällä kerralla: ryhmän johtaja Kennette Benedict kertoi syiksi viisarin siirtämiseen ilmastonmuutoksen vakavuuden, maailman ydinaseiden modernisoinnin niiden hävittämisen sijaan sekä maailmanpolitiikassa lisääntyneen jännityksen.
Tätä lähempänä puoltayötä kello on ollut vain kerran, vuonna 1953, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat keskenään vetypommin kehittämisessä.
68 vuotta kellopeliä
Kun kello ottiin käyttöön kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1947, asetettiin se osoittamaan hetkeä seitsemän vaille puolenyön, siis klo 23:53. Sen jälkeen kellonaikaa on muutettu 21 kertaa, viimeksi tammikuussa 2012, jolloin viisaria siirrettiin minuutilla eteenpäin aikaan 23:55.
Hetkelliset ajankohtaiset jännitteet tai tapahtumat eivät vaikuta viisarien asentoon, vaan Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisun “Tiede- ja turvallisuuslautakunta” kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan olisiko kellonaikaa syytä muuttaa. Jotta tuomiopäivän kello ei menettäisi arvoaan, muutetaan sen asentoa vain painavista syistä ja harvoin.
Kauimpana isoviisari on ollut pystyasennosta vuonna 1991, kun START-sopimuksen syntymisen liennytys sai kellon ottamaan takapakkia asentoon 23:43.
Kelloa pidetään myös hieman synkkämielisenä ja pessimistisenä, mutta siihen on looginen syynsä: lautakunnan toimeksiantona on ottaa huomioon synkkiä tulevaisuuskuvia ja teorettista mahdollisuutta niiden toteutumiseen; miellyttäviä tai muuten positiivisia maailmanloppuja ei juuri ole. Toisaalta kannattaa ottaa huomioon se, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen aikaansaama uhka ei ole yhtä dramaattinen kuin vaikkapa ydinsodan tuhot. Niinpä jos kello näyttäisi joskus puoltayötä, osoittaisi se lähinnä apokalypsin olevan täysin mahdollisen.
Kelloaika itsessään ei onneksi saa aikaan tuhoa.
Toivottavasti.