Kaksosten pitkänomainen, suunnikkaan muotoinen kuvio on helppo löytää. Talvi-iltoina se on etelän suunnalla komeilevan Orionin yläpuolella.

Kaksosten tähdistö on saanut nimensä sen kahdelta kirkkaimmalta tähdeltä, Castorilta ja Polluxilta. He olivat roomalaisen mytologian jumalhahmon, Ledan, kaksospojat. Palkkioksi veljellisestä rakkaudestaan ja äärilempeistä luonteistaan – he eivät koskaan edes kinastelleet – kaksoset saivat ylijumala Jupiterilta ikuisen sijan taivaan tähtien joukossa. Sieltä he vartioivat toisten kaksosten, Romuluksen ja Remuksen, perustamaa Rooman kaupunkia.

Kreikkalaisessa mytologiassa tähdet eivät olleet kaksoset, vaan ainoastaan veljekset. Castor oli Tyndareuksen kuolevainen poika Kastor, Pollux puolestaan Polydeukes, Zeuksen kuolematon poika. Hyvätapaisia silti kumpainenkin, ja toisilleen omistautuneita. Kun Kastor kaatui taistelussa, Polydeukes antoi kuolemattomuudestaan puolet henkensä menettäneelle veljelleen, jolloin he saattoivat olla vuorotellen elossa ja kuolleina.

Kaksosten ”jalkojen” juuressa on hieno avoin tähtijoukko, Messier 35. Pilkkopimeällä paikalla se näkyy paljain silminkin, mutta kiikarilla paljon paremmin. Tähtiä rykelmässä on useita satoja, mahdollisesti jopa tuhansia. Joukon laitamilla näkyvistä tähdistä ei pystytä varmuudella sanomaan, kuuluvatko ne joukkoon vai ovatko vain lähistöllä sijaitsevia erillisiä tähtiä.

M35:n vieressä on kaksi pienempää, himmeämpää ja kaukaisempaa tähtijoukkoa, mutta ne erottuvat vasta suurehkolla kaukoputkella. Seutua kannattaa joka tapauksessa ”haravoida” kiikarilla, sillä M35 on keskellä Linnunrataa. Kiikarin laaja näkökenttä tuo hyvin esiin taivasta halkovan valovyön tähtien paljouden.