Pyrstö poikki!

Ei syytä huoleen, seurauksena ei ole maailmanlaajuista kauhua ja hävitystä, kuten oheisen kuvan mukaan 1600-luvun lopulla komeettojen kuviteltiin aiheuttavan. Kun ISON lähestyy kovaa vauhtia Aurinkoa, merkitsee se Maasta katsottuna havaintomahdollisuuksien heikkenemistä aamu aamulta, mutta komeetan kannalta entistä töyssyisempää menoa. 

Viime yönä Suomen aikaa ISONin pyrstön todettiin katkenneen. Se ei irronnut täysin, mutta aurinkotuulen puuska repäisi osan plasmapyrstöstä erilleen ja katkos alkoi jäädä komeetan päästä jälkeen.

Tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen eikä missään tapauksessa vaarallinen. Samanlainen ilmiö on havaittu lukuisilla muillakin komeetoilla. Esimerkiksi vuonna 2007 STEREO-aurinkoluotain havaitsi komeetta Encken pyrstön (merkitty kuvaan punaisella viivalla) irtoavan kokonaisuudessaan, kun Auringosta sinkoutunut koronan massapurkaus pyyhkäisi komeetan ohitse. 

 

Tuoreesta ISON-komeetan tapaturmasta kerrottiin Sky&Telescope-lehden ISON-sivulla, jolta löytyy myös linkkejä tuoreisiin kuviin pyrstön katkoksesta. Runsaasti kuvia komeetasta löytyy myös British Astronomical Associationin ISON-sivuilta. Siellä on tällä hetkellä yli 200 kuvaa, joista ensimmäiset on otettu pian komeetan löytymisen jälkeen syyskuussa 2012. Galleriaa päivitetään jatkuvasti.

Komeetta vaan komistuu!

ISON painuu aamutaivaalla päivä päivältä alemmas ja lähemmäs Aurinkoa, mutta samalla se kirkastuu ja venyttää pyrstöään. Komeetan ytimessä tapahtuu purkauksia, jotka kasvattavat sen kirkkautta. 1. marraskuuta tapahtuneen suuren purkauksen seurauksena komeetan ytimestä suihkuavan kaasun määrä tuplaantui ja tuorein purkaus muutama päivä sitten kasvatti komeetan kirkkauden kymmenkertaiseksi.

Ylläoleva kuva on otettu Euroopan eteläisen observatorion eli ESOn La Sillassa Chilessä sijaitsevalla 60-senttisellä TRAPPIST-kaukoputkella  (TRAnsiting Planets and PlanetesImals Small Telescope) viime perjantaina eli 15. marraskuuta. Siinä erottuu komeetan ydintä ympäröivän sinivihreän koman lisäksi osa pyrstöstä – jolla on tällä hetkellä mittaa jo 16 miljoonaa kilometriä – sekä ytimestä suihkuavan kaasun ja pölyn muodostamia "säikeitä".

Erivärisinä pisteinä näkyvät tähdet eivät johdu kaukoputken kehnosta optiikasta, vaan siitä, että värikuva on koottu neljän eri suodattimen läpi valotetuista otoksista. Niiden välillä komeetta ehti liikkua tähtien suhteen, joten ne näkyvät hieman eri kohdissa.

Tällä hetkellä komeetta erottuu jo paljain silmin, kunhan havaintopaikka ei ole valosaasteinen. Utuinen komeetta hukkuu helposti kaupungin valoihin eikä yhä vaatimattomammaksi käyvä korkeus ollenkaan helpota tilannetta. Vaikka aamutaivas olisi pilvetön, horisontin lähellä ilmakehä himmentää kaikkia tähtitaivaan kohteita. 

Auringon lähiohitukseen on aikaa enää runsas viikko, joten mahdollisuudet komeetan näkemiseen alkavat olla vähissä – ainakin ennen periheliä, jonka komeetta siis saavuttaa 28. marraskuuta eli ensi viikon torstaina. Oheinen kuva on otettu tänä aamuna puoli seitsemän aikoihin Lontoon keskustassa. Kirkas tähti kuvan ylälaidassa on Neitsyen tähdistön Spica.

Mikäli ISON pysyy kasassa Auringon kuumuudessa, se ilmestyy jo perihelin jälkeisenä viikonloppuna uudelleen näkyviin. Silloin se näkyy sekä aamu- että iltataivaalla. Ja jos huimimmat ennusteet kirkkaudesta käyvät toteen ja komeetta todella näkyy päivätaivaallakin, sitä voi seurata koko päivän. Minkäänlaisia takeita komeetan selviytymisestä ei kuitenkaan ole, sillä lähimmillään sen etäisyys Auringosta on 1,2 miljoonaa kilometriä eli pienempi kuin keskustähtemme läpimitta. 

Kuvat: TRAPPIST/E. Jehin/ESO ja Markus Hotakainen