Italian supertulivuoren purkaushistoria onkin yllättävän vaatimaton

Kuva: Jarmo Korteniemi 2017

Campi Flegrei on jyhkeä tulivuori Napolin kupeessa. Sen purkausten yrmeys on hiipunut aikojen saatossa paljon. Tulevaan purkaukseen kannattaa varautua, muttei sitä kannata pelätä.

Campi Flegrei on suuri, mutta paikan päällä varsin huomaamaton tulivuori. Se ei itse asiassa edes ole vuori, vaan pari sisäkkäistä loivareunaista kalderaa (eli romahduksessa syntynyttä kattilalaaksoa). Laakson alueelta löytyy useita purkausaukkoja - joista useat sitten näyttävät omilta pieniltä vuoriltaan. Vuorten laella on vielä näihin yksittäisiin pihauksiin liittyviä pienempiä kalderoita.

Campi Flegrei on vähintäänkin 160 000 vuoden ikäinen. Se on purkautunut 1000–50 000 vuoden välein varsin voimakkaasti (räjähtävyystaso VEI 6–7). Näiden isojen räjähdysten väliin mahtuu lukuisia maltillisempia purkauksia.

Vuoren iäksi sanotaan kuitenkin monissa lähteissä vain 40 000 vuotta. Tuolloin nimittäin sattui vuoren kaikkein suurin tunnettu ja myös tuhoisin purkaus. Sen tuottamat kerrokset peittivät ja/tai tuhosivat suurimman osan vanhemmista jäljistä.

Purkaushistorian monet mutkat

Runsaat 39 000 vuotta sitten vuorella sattui käänteentekevä ja kuuluisa jättipurkaus. Vulkaanisella räjähdysasteikolla tapahtuman taso oli VEI 7–7.1. (VEI eli volcanic explosivity index on logaritminen asteikko, joka kertoo ilmaan nousseen kiviaineksen määrästä ja samalla purkauksen suorasta vaarallisuudesta. Vertailun vuoksi Pompeijin 79 jaa. tuhonnut purkaus oli voimakkuudeltaan VEI 5 ja lentokaaoksen aiheuttanut Eyjafjällajökullin 2010 purkaus Islannissa vain VEI 4.)

Tässä Campi Flegrein suurimmassa purkauksessa ilmaan sinkoutui 150–500 kuutiokilometriä kuumaa kiviainesta, pääosin tuhkaa. Magmasäiliön tyhjentyessä sen katto romahti, synnyttäen suuren noin 20x25 -kilometrisen kalderan. Napoli sijaitsee nykyisin tuon kalderan itäreunalla.

Purkauksen aikaansaama alueellinen tuho oli merkittävää, sillä tuhansia neliökilometrejä Italiaa ja Välimeren aluetta peittyi paksuilla ignimbriitti- ja tuffikerroksilla. Napolin tienoilla peite oli noin sadan metrin paksuinen, ja Mustanmeren pohjoispuolellakin vielä viitisen senttimetriä. Purkaus laski globaalia lämpötilaakin, arviolta 1–2 asteella, muutamaksi vuodeksi. Tapahtuman on myös ehdotettu olevan syynä moniin suurpiirteisesti noina aikoina sattuneisiin sukupuuttoihin, mutta asian syy-seuraussuhteen varmistaminen on työlästä, ellei mahdotonta.

Suuren kalderansa vuoksi Campi Flegrei on saanut epävirallisen tittelin "supertulivuori". Termiä käytetään lähinnä mediassa – tieteellisesti se on täysin turha.

Kuva: Jarmo Korteniemi 2017
Vertaa otsikkokuvaan, jossa näkyvät alueen asutuskeskukset.

Toinen suuri (VEI 6) purkaus sattui noin 15000 vuotta sitten. Tuolloin ilmaan nousi ja ympäristöön levisi "vain" kymmeniä kuutiokilometrejä kiviainesta. Loppuromahduksessa syntyi hieman pyöreämpi 15-kilometrinen kaldera isomman sisälle. Pozzuolin kaupunki sijaitsee tämän kalderan keskellä.

Sittemmin Campi Flegrei on purkautunut noin 20 kertaa kolmessa päävaiheessa (8500–7500 eaa., 6700–6300 eaa. ja 2900–1700 eaa.). Samalla aktiivisuuden keskus on liikkunut ympäri kaldera-aluetta. Kaikki nämä purkaukset olivat kuitenkin pienehköjä (VEI 2–5) ja aiheuttivat vain paikallista tuhoa. Purkausaukkojen kohdalle syntyi pienen vuoren näköisiä tuhkakeiloja.

Historiallisena aikana on sattunut kaksi purkausta. Niistä ensimmäinen oli hyvin vaatimaton (VEI 1, vuonna 1198), ja saattoi itse asiassa olla vain suuri hydroterminen reaktio, eikä suoraan tuliperäinen. Kaikkein viimeisin purkaus (VEI 3) sattui 1538 ja kesti noin viikon.

Kolmen kuulun tulivuoren purkaukset aikajanalla.

Nykyinen aktiivisuus

Viimeisten 70 vuoden aikana Campi Flegrein alueen aktiivisuus on jälleen lisääntynyt. Siellä on sattunut lukuisia maanjäristyksiä 50-luvulta lähtien, ja kalderan keskiosa on alkanut hitaasti kohota - tismalleen Pozzuolin kaupungin alla.

Todennäköisesti luvassa on siis pitkästä aikaa uusi purkaus, mutta itse tapahtumaan voi kulua vielä kymmeniäkin vuosia. Tulivuorten toiminnan ennustaminen ei ole lähimainkaan yhtä tarkkaa kuin purkaustuhojen jälkikäteen tulkitseminen.

Nykyinen kohoaminen on kuitenkin vain alle kolmanneksen vuoden 1538 purkausta edeltäneestä. Tuolloin (mallien mukaan) purkauskeskuksen kohta kohosi noin 17 metrillä purkausta edeltäneen sadan vuoden aikana. Nyt kohoaminen on optimistisimmankin näkemyksen mukaan vasta neljässä metrissä. Tämä tarkoittaa, ettei magmasäiliössä todennäköisesti ole läheskään yhtä suuri paine kuin 479 vuotta sitten.

Jos purkaus sattuu siis pian (eikä vuoren paine kasva sitä ennen), se ei luultavasti tule olemaan kovinkaan suuri. Purkauksen aiheuttamista vaaroista tarkemmin toisessa Campi Flegrei -jutussamme.

Napolin kaakkoispuolella sijaitseva pahamaineinen Vesuvius voi olla yhtä vaarallinen (tai vaarallisempikin) kuin Campi Flegreikin. Pelkästään viimeisen tuhannen vuoden aikana se on purkautunut kymmeniä kertoja, ja sillä on tiettävästi myös ollut useampia suurehkoja (VEI 5) purkauksia kuin Campi Flegreillä! Vesuviuksenkin puolella Napolia lähettyvillä elää paljon väkeä, jotka ovat vaarassa vuoren purkautuessa yllättäen.

Sekä Vesuvius että Campi Flegrei kuuluvat Napolinlahden kohdalle keskittyneeseen Campanin tulivuorikaareen. Italian länsirannikon pitkä tulivuoriketju ulottuu kokonaisuudessaan aina Sisiliasta Rooman pohjoispuolelle. Syynä niiden syntyyn on Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen törmäys.

Kirjoittaja on tulivuoriakin tutkinut planetologi.

Lähteet: Global volcanism program, Kilburn et al. (2017), Chiodini et al. (2016), Volcano Global Risk Identification and Analysis Project

Päivitys klo 13.20: Lisätty alkuun lyhyt alustus yli 40 000 vuotta vanhemmista purkauksista.

Otsikkokuva: Campi Flegrein korkeuserot sekä asutuskeskukset.

Campi Flegrei -tulivuori on vaarallinen - mutta kuinka vaarallinen?

Kuva: Fiore Silvestro Barbato

Supertulivuorenakin tunnettu mediasensaatio Campi Flegrei saattaa piakkoin purkautua Italiassa. Vaikka purkaus ei tule olemaan mikään todellinen maailmanluokan show, se on omalla tavallaan merkittävä.

Campi Flegrei on suuri tulivuori Italiassa. Se ulottuu Napolin keskustasta länteen aina Tyrrhenanmeren rannalle asti.

Viime aikoina vuori on ollut erityisen paljon uutisissa, sekä uuden aktiivisuusjakson että tuoreiden tutkimusten vuoksi. Vuoresta puhutaan usein mediassa vaarallisena "supertulivuorena", koska se on purkautunut aikoinaan erittäin voimakkaasti. Lisää vanhemmista episodeista toisessa Campi Flegrei -jutussamme.

Mutta millaista on nyt odotettavissa?

Viimeisen 70 vuoden aikana vuori on oikutellut useaan otteeseen. Alueella on tapahtunut tuhansia, joskin pieniä maanjäristyksiä (ks. kuva alla). Samalla kalderan keskiosa on kohonnut hitaasti. Tämä kertoo siitä, että vuoren alla olevaan magmasäiliöön pumppautuu aika ajoin lisää sulaa kiveä. Parinkin teoreettisen mallin mukaan magmasäiliön paine on kasvanut niin, että seuraava purkaus voi sattua geologisesti katsoen varsin pian. Käytännössä tuo voi kuitenkin viedä kymmeniä vuosia, tai purkaus voi alkaa ensi kuussakin.

Luvassa ei kuitenkaan ole mitään superpurkausta. Päinvastoin: se tulee luultavasti olemaan varsin pieni. On lähes varmaa, ettei se aiheuta hämminkiä koko Euroopassa. Voi olla, etteivät edes kaikki napolilaiset huomaakaan koko tapahtumaa. Purkaus ei aiheuttane ydintalvea, kesättömiä vuosia, tai edes punertuvia taivaanrantoja. Taivaalta ei satane metrikaupalla tuhkaa yhtään missään, ja lentokoneetkin saavat luultavasti lentää ihan vapaasti.

Jos Campi Flegrei siis purkautuu lähitulevaisuudessa ollenkaan – teoreettiset mallit voivat hyvin olla väärässäkin. Vuori voi myös rauhoittua odottelemaan muutamia satoja tai tuhansia vuosia.

Kuva: Kilburn et al. (2017)

Mitä jos kuitenkin?

Hyvinkin pieni Campi Flegrein purkaus voi kuitenkin olla vaaraksi suurelle ihmisjoukolle, koska alue on tiheään asuttua. Napolin metropolialueen länsiosa on rakennettu vuoren 39 000 vuotta vanhan kalderan pohjan päälle. Metropolin muutamasta miljoonasta ihmisestä vaaravyöhykkeellä asuu arviolta kymmenesosa.

Jo pelkästään todennäköisimmän purkauspaikan, eli Pozzuolin kaupungin, väkiluku on hieman alle satatuhatta. Sopivalla tuulella purkauksessa ilmaan päässyt tuhkapilvi saattaisi helposti aiheuttaa ongelmia Napolin keskustassakin asti.

Tulivuoren purkautuessa suurimman uhan ihmisille muodostaa juuri ilmaan nouseva tuhka, joka koostuu terävästä kivipölystä. Se aiheuttaa keuhko-ongelmia hengitettynä ja tukkii helposti polttomoottorien ilmanoton. Maanpinnalle nietoksiksi sataessaan tuhka saattaa haitata ajoneuvojen liikkumista muutoinkin.

Laavavirrat, myrkylliset purkauskaasut ja lentävät kivenmurikat (vulkaaniset pommit) ovat vaaraksi ainoastaan purkauspaikan välittömässä läheisyydessä.

Miten suuri purkaus sitten on luvassa, ja koska? Kumpaakaan ei voi ennustaa varmasti, mutta jotain voi kuitenkin päätellä vuoren historiasta ja nykyaktiivisuudesta tehdyistä havainnoista. Käsittelemme tätä toisessa Campi Flegrei -jutussamme.

Kirjoittaja on tulivuoriakin tutkinut planetologi.

Lähteet: Kilburn et al. (2017), Chiodini et al. (2016)

Otsikkokuva: Näkymä Campi Flegrein tuoreimman purkausaukon kraatteriin (Fiore Silvestro Barbato)

Euroopasta pääsee pian avaruuteen: Virgin Galactic aikoo aloittaa lennot Italiasta

SpaceShip2 koelennolla

Se, että Italia on halunnut aloittaa avaruushyppäyslennot jostain päin Italiaa, ei ole yllätys, mutta tänään ilmoitettu uutinen sopimuksesta Virgin Galacticin ja Italian avaruusjärjestön sekä ALTEC-yhtiön välillä tuli silti hieman yllättäen. Kohta avaruuslennolle pääsee siis Euroopastakin!

Italian avaruusjärjestö ASI kertoi tänään aiesopimuksesta yhdessä Thales-Alenia -yhtiön kanssa omistamansa ALTECin ja Virgin Galacticin välillä. Sen mukaan yhtiöt tutkivat mahdollisuutta aloittaa avaruuslennot SpaceShip2 -aluksilla johonkin päin Italiaa perustettavasta avaruuslentokeskuksesta.

Jo viime kesänä kävi ilmi, että Italian siviili-ilmailusta vastaava viranomainen ENAC, ASI ja Yhdysvaltain ilmailuvirasto FAA olivat aloittaneet yhteistyön, jonka perusteella italialaiselle avaruuslentokeskukselle pohjustettaisiin tarpeelliset viralliset luvat ja määriteltäisiin turvallisuusvaatimukset. Suurin huomio on keskittynyt kolmeen vaihtoehtoon: Italian "saappaan korkoon", Apuliaan, Venetsian ympärillä ja pohjoispuolella olevaan Venetoon sekä Sardiniaan.

Kaikista näistä paikoista lennot voitaisiin tehdä sopivasti meren päällä ja niissä tuuliolosuhteet olisivat sopivat. Avaruuskeskuksen perustamiseen voi mennä ASIn mukaan kolmesta viiteen vuotta.

Nyt ALTECin ja Virgin Galacticin tekemä aiesopimus ei puutu paikkaan, mistä lennot Italiassa tehdään, vaan niiden kalustoon ja tarkoitukseen. Lennoilla käytettäisiin yhtiön SpaceShip2 -alusta tai useampia, ja niillä tehtäisiin lentoja mikropainovoimatutkimusta, astronauttien koulutusta, opetusta ja turismia varten.

ALTEC on yhtiö, joka on jo nyt tiiviisti mukana miehitetyissä avaruuslennoissa, koska se hallitsee osaltaan italialaista osallistumista Kansainväliseen avaruusasemaan. Laajentuminen avaruushyppäyslentoihin on sille varsin luontevaa.

ASIn mukaan nyt solmittu sopimus ja Italian avaruuslentokeskuksen perustaminen nostaa Italian avaruuslentojen kärkikastiin, ja on mahdollista, että maasta tulee Yhdysvaltojen jälkeen seuraava maa, mistä turistit ja tutkijat pääsevät rutiininomaisille lennoille lähiavaruuteen.

Muutamat muutkin Euroopan maat ovat pohtimassa asiaa ja keskustelemassa eri yhtiöiden kanssa, joten uutinen tuskin jää ainoaksi. Kenties Suomessakin kannattaisi ottaa asiasta koppi, sillä Suomen Lappi sopisi myös mainiosti tällaisten avaruuslentojen tekemiseen – Sodankylässä olisi sopiva, vähän käytetty lentokenttäkin...

Voihan Vinci! Tämä on Leonardiano.

Vincin museon sisäpiha

Italian kenties kauneimmilla kulmilla, Toscanassa, lähellä Pisaa on pieni kylä nimeltä Vinci. Eräs siellä syntynyt henkilö on kovasti kuuluisa ja hänelle on tehty kylään varsin kiinnostava museo. Koko sympaattisen kylän päällä itse asiassa leijuu Leonardo da Vincin henki.

”KesälläTarkalleen ottaen Leonardo di ser Piero da Vinci syntyi 15. huhtikuuta 1452 noin kolmen kilometrin päässä Vincin kylästä olevassa Anchianossa. Hän oli äpärä, sillä hänen isänsä oli Messer Piero Fruosino di Antonio da Vinci, Firenzessä toiminut notaari, ja äiti mahdollisesti Lähi-Idästä peräisin ollut orja, Caterina.

Oletettavasti Leonardo asui Anchianossa viisivuotiaaksi saakka, kunnes hän muutti Vinciin, isänsä, isovanhempiensa ja setänsä Francescon kotiin. Taiteellisesti lahjakas Leonardo pääsi 14-vuotiaana Firenzeen kuuluisan taiteilijan Verrocchion ateljeehen, mistä alkoi hänen nousukiitonsa. Jo eläminen Firenzessä tuolloin takasi hänelle laajan koulutuksen ja hyvät yhteydet, minkä lisäksi työ Verrocchion pajassa antoi hänelle mahdollisuuden oppia mm. teknistä piirtämistä, kemiaa, metallurgiaa, metallitöitä, kipsinvalantaa, nahkatöitä, mekaniikkaa ja puusepäntaitoja.

Leonardolla oli sen jälkeen oma työpaja Firenzessä, mutta suurimman osan kuuluisista töistään hän teki Milanossa 1400-luvun loppuvuosina. Silloin hän teki taideteosten lisäksi myös paljon suunnitelmia erilaisista teknisistä laitteista, joita ei kuitenkaan rakennettu. Hän palasi Firenzeen vuonna 1500 ja työskenteli luostarissa kahden vuoden ajan, kunnes hänet värvättiin paavi Aleksanteri VI:n pojan Cesare Borgian palvelukseen sotilasarkkitehdiksi ja -insinööriksi. Noin vuoden kestänyt matkustuksen jälkeen hän palasi Firenzeen, ja siirtyi sieltä edelleen Milanoon vuonna 1506. Sieltä hän muutti jo seuraavana vuonna Firenzeen, mistä muutti jälleen Milanoon.

Vuodesta 1513 vuoteen 1516 Leonardo oli Vatikaanissa, Roomassa. Sen jälkeen jo vanhentunut Leonardo asettui aloilleen, pääsi Ranskan kuninkaan Frans I:n palvelukseen ja muutti Fransin hänen käyttöönsä antamaan Clos Lucén kartanoo lähellä kuninkaan residenssiä, Amboisen linnaa Loiren laaksossa. Siellä hän kuoli kolme vuotta myöhemmin.

Mutta takaisin Vinciin!

Ajatus Leonardon kunniaksi tehtävästä museosta virisi vuonna 1919, kun neron kuolemasta oli kulunut 400 vuotta. Silloin Vincin kunta sai haltuunsa kylän keskustassa olevan Conti Guidin linnan, mistä päätettiin tehdä museo. 

Linnaa restauroitiin toisen maailmansodan kiihkeimpiin vuosiin saakka ja se avattiin vuonna 1953, jolloin amerikkalainen IBM-yhtiö lahjoitti museolle suuren määrän Leonardon teknisten piirustusten mukaan tehtyjä mallikappaleita.

Nämä kauniit mallit ovat edelleen museon kokoelman runko, mutta niiden rinnalle museoon on koottu runsaasti muuta Leonardoon liittyvää materiaalia, ja museossa luonnollisesti kerrotaan varsin seikkaperäisesti Leonardon elämästä ja hänen töistään. Museon kokoelma on nykyisin kattavin ja täydellisin Leonardo-kokoelma maailmassa, ja museoiden tyypilliseen tapaan vain osa tästä materiaalista on näytteillä.

Vuonna 2004 museoon liitettiin vieressä oleva toinen kaupunkipalatsi ja niiden edessä oleva aukio muutettiin museon sisäpihaksi vuonna 2006. Museo remontoitiin täydellisesti – ja tehtiin myös liikuntaesteisille sopivaksi – vuosina 2008-2010 ja nyt se on ehdottomasti käynnin arvoinen paikka Firenzen suunnalla liikuttaessa. 

Museon nettisivut ovat osoitteessa www.museoleonardiano.it.

Maisema museon ikkunasta

Museon ikkunasta avautuu henkeäsalpaavan kaunis näkymä Toscanan kukkulaiseen maastoon. Itse Vincin kylä on myös pienen kukkulan päällä, ja se on sinällään myös hyvin nätti. Asukkaita Vincissä on noin 14 000.

Unenomainen näky: tulivuori purkautuu ja sen päällä on ufopilvi

Sisiliassa, Italiassa, sijaitseva tulivuori Etna on käytännöllisesti katsoen koko ajan aktiivinen tulivuori, mutta aina silloin tällöin se muuttuu aktiivisesti hyvin aktiiviseksi.

Kuten nyt: huhtikuusta alkaen se on syössyt kaasua, tulta ja tulikiveä taivaalle, mutta onneksi tähän saakka lähinnä vain kauniita näkymiä tuottaen. Päivän kuvassa tulivuoren lisäksi sen päällä on komea mantelipilvimuodostelma.

Päivän kuvaEtna on Euroopan korkein aktiivinen tulivuori, 3 350 metriä, ja se on eräs maailman aktiivisimmista tulivuorista – se on purkautumistilassa lähes koko ajan.

Se on niin sanottu kerrostulivuori, eli se on kasvanut (ja kasvaa koko ajan) sitä mukaa, kun sen huipulta valuu hidasliikkeistä laavaa ulos ja se jähmettyy. Tuloksena on jyrkkärinteinen tulivuori, joka koostuu vuorottelevista laava- ja tuhkakerroksista, joiden keskellä on kapeita laavan täyttämiä purkausaukkoja.

Etnan tiedetään purkautuneen kunnolla yli 60 kertaa sitten vuoden 475 eea, mistä on peräisin ensimmäinen kirjallinen dokumentti sen purkautumisesta. Suuria aktiivisuushuippuja on ollut vuosina 1669, 1928, 1949, 1971, 1979, 1991, 2000 ja viimeksi 2001–2002.

Tällä kertaa aktiivisuus ei ole vielä edellisten tasolla, mutta jälleen huomattavasti yli normaalin. Sen huipulla olevista neljästä kraatterista kolme on ollut aktiivisia viime päivinä. Niistä on syöksynyt ylös kaasuja ja laavaa, joka valuu alaspäin alueelle, jolle on aiemminkin valunut paljon laavaa. Toistaiseksi siis tästäkään purkauksesta ei ole aiheutunut harmia kuin lentoliikenteelle, joka joutuu välttämään tuhkapilviä.

Aikanaan Etna tunnettiin nimellä Aetna, joka on todennäköisesti peräisin kreikan palamista ilmaisevasta sanasta aitho. Nimi onkin looginen, koska vuori näyttää olevan koko ajan kuin tulessa.

Etnan tuliperäinen toiminta alkoi noin puoli miljoonaa vuotta sitten Sisilian silloisen rantaviivan tuntumassa sattuneilla vedenalaisilla purkauksilla.

300 000 vuotta sitten vulkaanisuus alkoi ilmetä nykyisestä vuorenhuipusta lounaaseen, kunnes se 170 000 vuotta sitten alkoi siirtyä kohti Etnan nykyistä keskusta. Tämän ajan purkaukset rakensivat tulivuoren ensimmäisen vulkaanisen kerroksen, muodostaen kerrostulivuoren vuorotellen räjähdysmäisiä ja virtaavia purkauksia.

Vuoren kasvu keskeytyi välillä valtavien purkausten seurauksena kun tulivuoren huippu romahti muodostaen kalderan.

Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan tämä noin 8000 vuotta sitten tapahtunut romahdus synnytti valtavan tsunamin Välimerellä, joka tuntui kaikkialla etenkin itäisellä Välimerellä. 

Tällaisia tsunameita on ollut muitakin Välimerellä historian kuluessa ja niistä tunnetuin on Santorinin valtava räjähdys vuonna 1610 eea. Atlantis-tarinat, siis kertomukset yllättäen mereen valuneesta kaupungista ovatkin todennäköisesti peräisin tällaisista tsunameista. Etnan romahduksen aikaan esimerkiksi nykyisen Israelin alueella ollut Atlit Yam "vajosi" mereen.

Etnan purkausten purkausten tuhkaa on löydetty jopa Roomasta, 800 kilometrin päästä purkauspaikalta.

On täysin mahdollista, että Etna purkautuisi myös hyvin voimakkaasti edelleen. Siksi sitä tutkitaan tarkasti ja se on eräs maailman parhaiten tunnettuja tulivuoria. 

Vuoren viimeaikaisia temppuja voi seurata lähes reaaliajassa mm. mainiolla Volcano discovery -sivustolla.

Alla vielä Etna kuvattuna avaruusasemalta vuonna 2002.

Kuvat: Etna365 (otsikkokuva), NASA (alempi)

Saapasmaassa suunniteltu rautakaakki

Italialainen "moottorihevonen"

​1930-luvun alkupuolella fasistisen Italian armeija harkitsi hetken – mutta vain lyhyen hetken – kuvan esittämän "moottorihevosen" käyttöönottoa.

Päivän kuva

Ajatuksena oli opettaa sen avulla Gioventù Italiana Littorio -nuorisoliikkeen jäsenet ratsastamaan. Suunnitelmaa ei ymmärrettävistä syistä koskaan toteutettu eikä "rautakaakista" ollut myöskään korvaamaan armeijan käyttämiä aaseja ja muuleja – ei vaikka sen sanottiin ravaavan ja laukkaavan yhtä vaivattomasti niin tietä pitkin kuin epätasaisessa maastossakin.

Kummallinen keksintö esiteltiin huhtikuussa 1933 ylläolevan kuvan kera Popular Science -lehdessä, mikä sai puolestaan saksalaiset innostumaan. Saksan armeijassa suunniteltiin italialaista muotoilua jäljittelevä Panzerpferd eli "Panssarihevonen". Sitä kaavailtiin vuoristojääkäreiden käyttöön, mutta sen elinkaari oli yhtä lyhyt ja kohtalo yhtä tyly kuin italialaisen lajitoverinsa: suunnitelma jäi pelkäksi suunnitelmaksi.

Kuva: Popular Science

Napolin tiedekeskus tuhoutunut

Tulipalo on tuhonnut Napolin tiedemuseon Città della Scienzan. Maanantaina illalla alkanut tulipalo levisi keskuksessa nopeasti ja vain yksi kuudesta museon rakennuksesta säilyi vahingoittumattomana.

Kukaan ei loukkaantunut palossa, mutta tiedekeskus on lähes kokonaan tuhoutunut. Museo oli suljettuna maanantaina, ja luonnollisesti pysyy nyt suljettuna varsin pitkään.

Citté della Scienza oli suuri ja nykyaikainen tiedekeskus, missä interaktiivisen tiedemuseon lisäksi oli planetaario sekä kokous- ja messukeskus. Vanhalla teollisuusalueella olleessa keskuksessa kävi noin 350 000 vierailijaa vuodessa. Museo on ollut toiminnassa 12 vuoden ajan.

Kun palokunta saapui paikalle maanantaina illalla, oli suuri osa keskuksesta jo ilmiliekeissä ja vain ulkoseinät olivat pystyssä. SIlminnäkijöiden mukaan palo levisi suurelta osin puurakenteisessa rakennuksessa nopeasti, ja lopulta vain teatteriosa keskuksesta pystyttiin pelastamaan. Koska palo tapahtui Napolissa ja alkoi hyvin hallitun tuntuisesti, on olemassa epäilys, että se on tahallaan sytytetty – mahdollisesti tuholla on yhteys mafiaan.

Lue (italiaksi) La Repubblica-lehden uutinen. Katso roadtvItalian videoraportti Youtubessa.

Nature.com:in artikkeli Blaze leaves Naples science museum in ashes

Otsikkokuva on Flickr-palvelusta ja sen on ottanut manfrys