testi

Virtuaalilasit testissä – ihan kivat, mutta…

Ke, 07/08/2015 - 11:15 Jarmo Toivanen
Samsung Gear VR  Innovator Edition for S6

Virtuaalimaailmassa on tapahtunut viime aikoina paljon. Microsoft on tuonut markkinoille uudet HoloLens -lasinsa, jotka lisäävät Googlen lasien tapaan 3D-grafiikkaa ja tietoja lasien kautta katsottavaan ”todelliseen” maisemaan. Lisäksi Microsoft ilmoitti aloittavansa yhteistyön yhdysvaltalaisen Oculus VR -yhtiön kanssa, jonka Rift -virtuaalilasien mukana tullaan toimittamaan (kun niiden lopullinen versio julkistetaan vuoden 2016 alussa) Xbox One –peliohjaimia. Lisäksi Oculus Rift tulee olemaan yksi heinäkuun lopussa julkistettavassa Windows 10 -käyttöjärjestelmässä käytettävistä virtuaalitodellisuuslaseista. 

Lisäksi molemmat saavat koko ajan uusia kilpailijoita ja alalla jo olleet yhtiöt tekevät uusia tuotteita – virtuaalitodellisuus on todella puskemassa elämäämme juuri nyt!

Oculus VR on yhteistyössä myös Samsungin kanssa, ja työn ensimmäinen hedelmä on Samsungin Gear VR  Innovator Edition for S6 (varsinainen nimihirviö). Kuten nimi antaa ymmärtää, ovat ne lisälaite Samsungin Galaxy S6 -puhelimeen – vai pitäisikö sanoa, että puhelin on lisälaite laseihin? 

Joka tapauksessa monista muista huhutuista ja tekeillä olevista virtualilaseista poiketen ne saa ostettua vaikka saman tien. Ne vaikuttavat myös käteviltä verrattuna muihin saatavilla oleviin virtuaalilaseihin ... mutta onko niin? Testataan!

Tarjolla huimia maisemia ja migreeniä

Näyttönä toimii Samsungin S6 -puhelin, joka kiinnitetään silmien eteen lasien etuosaan. Virtuaalilasit tulevat näin edullisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi, kun puhelin korvaa niissä olevat pienet näyttöruudut.

Puhelimeen asentuvalla ohjelmistolla muutetaan näytön kuva laseille sopivaksi tuottamaan virtuaalimaailmaa. Lasien optiikassa on kyse siis siitä, että puhelimen kuva näytetään stereoparina laseissa olevien linssien läpi ja puhelimen ohjelmisto huolehtii kuvan tuottamisesta pään asennon mukaan.

Laseissa on myös toimintonäppäin, tai paremminkin pieni kosketusalusta. Lisäksi laite on varustettu on kiihtyvyysanturilla ja kulmanopeuden tunnistimella (gyrosensori). Virta otetaan matkapuhelimesta, mutta laseihin voi liittää usb-laturin, jolloin kännykän sähköä säästyy.

Liitäntä tukee myös peliohjainta.

Paketista otettuna lasit saa käyttöön nopeasti, ja kun puhelin on kiinni laitteessa alkaa ohjelmistojen automaattinen asennus. Sen jälkeen lasit kalibroidaan käyttäjänsä silmille sopiviksi.

Käyttöohjeen varoitukset mahdollisista lasien aiheuttamista oireista muistuttavat lääkepakettien sivuvaikutusluetteloa: jokaiselle jotakin. On kuitenkin selvää, että virtuaalilaseilla on oikeasti mahdollista saada itsensä huonovointiseksi, ja migreenille alttiiden voi olla paras varustautua lääkepurkilla.

Tarjolla on pelejä, elokuvia, virtuaalisia matkoja maailman nähtävyyksiin ja laseilla voi katsella myös ihan tavallisia valokuvia. Sisältöä voi ostaa lisää Oculus-kaupasta.

Käyttökokemus on aluksi kiinnostava, ja lasit sinänsä toimivat ihan kelvollisesti, ainakin siis siinä mielessä, että näkymät vaihtuvat päätä käännellessä ja kursoria voi ohjata katseella. Alkuefektissä on kieltämättä nykyisin harvemmin saatavaa ”wau”-efektiä ainakin niille, jotka eivät ole virtuaalilaseja päässään aiemmin pitäneet.

Kuvan laadussa on kuitenkin sanomista: puhelimen näytön pikselit erottuvat, aluksi sen unohtaa, sitten se alkaa hieman ärsyttää. Puhelimen kameran voi kytkeä päälle, ja katsoa siis ”lasien läpi” , jos on hetkellinen tarve pullahtaa ulos virtuaalimaailmasta todellisuuteen.

Aluksi on kiinnostavaa tiirailla Pariisin näkymiä Eifelin huipulta tai lennellä helikopterilla Islannin yllä. Sitten alkaa kaivata lisää laadukasta sisältöä.

Tällä hetkellä laite kuuluu mielestäni sarjaan ”kivat lelut”, mutta eipä kulu kuin hetki ja laatu paranee tuotekehityksen myötä ”oikeiden” virtuaalilasien tasolle ja näille keksitään järkevää jokapäiväistä käyttöä.

Samsung lupaa tästä "Innovator Editionista" aikanaan "lopullisen myyntiversion", sillä nyt myynnissä oleva versio on vasta kehitysversio.

Samsung Gear VR  Innovator Edition for S6

Hyvää:

  • Hintaa ei ole aivan tolkuttomasti
  • Kieltämättä alkuun koukuttavan hauska
  • Asennus on suoraviivasta ja helppoa vaikka ilman ohjeita

Parannettavaa:

  • Pikselit näkyvät, kuvan laatu saisi olla parempi
  • Sisältöä kaipasi lisää

Hinta ja saatavuus:

  • Lasit maksavat noin 250 euroa (suositushinta 219 euroa). Jos lisäksi pitää ostaa mainittu puhelin, pitää hintalappuun lisätä noin 700 euroa.
  • Laseja voi hankkia useimmista Samsungin tuotteita myyvistä liikkeistä.

Cosmethiikkaa älypuhelimeen

Ti, 01/27/2015 - 10:23 Toimitus
Cosmethics

Muistatteko vielä marraskuun puolivälissä olleen Slush -tapahtuman?

Tässä kerrassaan mainiossa ja Suomessa harvinaislaatuisen positiivishenkisessä (ja siksi aiheestakin kehutussa) monipäiväisessä nörttien ja start-up -väen kokoontumisajossa pidettiin myös erittäin tiukka pitching-kilpailu, johon haki kaikkiaan 1500 toinen toistaan loistavampaa start-up -yritystä. 

Jatkoon niistä pääsi vain sata ja finaaleihin neljä parasta, joiden liikeideat olivat kerrassaan mainioita.

Peräti kaksi näistä neljästä Pitching-finalistista oli suomalaisia: matkapuhelinsovelluksen kehittänyt Cosmethics ja jätteettömän kuljetuspakkauksen valmistaja RePack.

Toisen tapahtumapäivän iltana käydyssä tiivistunnelmaisessa finaalissa katsomot lavan ympärillä olivat aivan täynnä, kun neljä yritystä saivat vielä kerran mahdollisuuden esitellä oman ideansa tuomaristolle.

Voittajaksi tiukassa kilpailussa valittiin lopulta unkarilainen Enbritely, joka haluaa eliminoida valheelliset robottiklikkaukset sähköisestä markkinoinnista. Kolmas finalisti oli amerikkalainen Codementor. Palkinnoksi kilpailun voitosta Enbritelylle myönnettiin peräti puolen miljoonan euron arvoinen sijoitus.

Suurin osa Slush 2014:n esityksistä on nyt kaikkien katsottavissa Slushin YouTube -sivustolla

Vuonna 2015 Slush järjestetään 11.–12. marraskuuta.

Kosmetiikan ainesosat selville

Cosmethics on tuonut markkinoille älypuhelimeen ladattavan sovelluksen, jonka avulla kuluttajat saavat kätevästi tietoa kosmetiikan ja monen muunkin tuotteen sisältämistä haitta- tai allergisoivista aineista helposti ja nopeasti.

Kännykän sovelluksella voi vaikka kaupassa kosmetiikkahyllyjen välissä skannata nopeasti tuotteen viivakoodin, jolloin kännykän näytölle avautuu tuotteen ainesosaluettelo.

Testasimme palvelua käytännössä. 

Se, että palvelu on uusi, näkyy siinä, että tietokanta on vielä varsin rajallinen. Varsin usein sovellus ei tunne tuotetta. 

Testissä tietokannasta löytyi esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnan ainesosat, mutta Qliniquen Even Better –meikkivoiteesta tietoa ei löytynyt. Samoin useita miestentuotteita ei tietokannasta löytynyt, mutta onneksi useimmat suomalaisten käyttämät tuotteet (niin miesten kuin naistenkin) ovat jo mukana; koska sovellus on suomalaisten kehittämä, ovat suomalaiset ja suomalaisten suosimat tuotteet vahvasti edustettuina tietokannassa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaisten kauppojen sekä esimerkiksi lentoasemien valikoimista ei tuotteita ole vielä kattavasti.

Rantasen mukaan kuitenkin tietokantaa laajennetaan koko ajan. Kaksi kuukautta ennen Slushia tietokannassa oli hänen mukaansa 2000 tuotteen ainesosaluettelot. Pitching-kilpailun aikana tuotteita oli kertynyt tietokantaan jo 17 000. 

Kuluttajat on itse valjastettu mukaan laajentamaan tietokantaa, sillä sovellus ei koskaan vastaa tuotehakuun sanomalla ‘ei löydy’, vaan sovellus pyytää kuluttajaa ottamaan tuotteesta kaksi kuvaa ja lähettämään ne Cosmethics-yritykselle. Toinen kuva on itse tuotteesta, toinen aineosaluettelosta.

‘Tutkimme puolestasi, ovatko tuotteet turvallisia’, sovellus toteaa ja tarjoaa osallistumista ilmaisten kuukauden tuotteiden arvontaa täkynä tietojen antamiselle.

Onneksi siis varsin suuri määrä tuotteita on jo tietokannassa. Kun tuote löytyy, kertoo sovellus tuotteen koostumuksen lisäksi vaihtoehtoisen tai vähemmän haitallisia aineita sisältävät tuotteet. Esimerkiksi Freemanin vartalokuorinnalle korvaavaksi tuotteeksi se suosittelee S-ryhmän Rainbow-merkkistä vartalokuorintaa.

Kokonaisuudessaan sovellus osoittautui testissä varsin helppokäyttöiseksi, joskin tavalliselle kuluttajalle ainesosaluettelo tai aineen molekyylikaava ei kerro juuri mitään. 

Yrityksen toimitusjohtaja Katariina Rantanen kertoi Slushin lavalla, että kuluttajat alkavat yleensä pohtia kosmetiikan sisältämien aineiden haittoja silloin kun perheenlisäys tulee heille ajankohtaiseksi.

Cosmethics-sovellusta voi myös räätälöidä luomalla omia listoja ainesosista, joita haluaa välttää. Sovellus myös tarjoaa erilaisia valmiita listoja, joissa on esimerkiksi muovin johdannaisia tai eläinperäiset tuotteet.

“Sovellus sopii siis myös vegaaneille tai kasvissyöjille, jotka haluavat välttää joitakin tiettyjä ainesosia”, totesi Rantanen.

Toistaiseksi sovellus toimii iOS- ja Android-laitteissa, mutta ei esimerkiksi Windowsilla varustetuissa laitteissa.

Kosmetiikan jälkeen hiusvärit ja muut?

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon kampaamotuotteiden turvallisuudesta. Esimerkiksi hiusvärit sisältävät usein herkistäviä ainesosia, jotka voivat aiheuttaa kuluttajille vakavankin terveysriskin.

Kosmetiikka, saippua, deodorantti ja kaikki voivat nekin sisältää superherkistäjiä ja jopa erittäin haitallisia aineita, kuten triklosaania, joka on potentiaalinen hormonihäiritsijä, jonka on todettu tutkimuksissa häiritsevän kalojen normaalia käyttäytymistä.

Voisiko Cosmethicsin sovellus siis auttaa kuluttajia välttämään myös muiden tuotteiden kuin kosmetiikan sisältämiä ei-toivottuja aineita? Rantasen mukaan yritys ei ole sulkenut pois mitään tuoteryhmiä, vaan uusia aluevaltauksia voivat olla esimerkiksi elintarvikkeet ja vaatteet.

Kierrätyspakkaus verkkokaupoille

Toinen suomalaisfinalisti oli jätteettömän kuljetuspakkauksen kehittänyt Repack.

Heidän pakkausratkaisunsa on idealtaan hyvin yksinkertainen: asioidessaan verkkokaupassa asiakas valitsee toimitusvaihtoehdoksi Repackin noin viiden euron lisähintaan. Saatuaan tilaamansa tuotteen, asiakas taittelee pakkauksen ja palauttaa sen mihin tahansa postilaatikkoon Euroopan alueella. 

Verkkokaupan vastaanottaessa palautuneen pakkauksen, asiakas palkitaan noin kymmenen euron lahjakortilla, joka kelpaa kaikissa Repackia käyttävissä verkkokaupoissa.

Yrityksen mukaan sen käyttämä postipalautusjärjestelmä vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 75 prosenttia verrattuna kertakäyttöisen pakkauksen kierrättämiseen ja uudelleenvalmistamiseen.

Repackin toimitusjohtaja Jonne Hellgren kertoi kilpailun olleen erittäin kova. Semifinaaleihin valittiin 20 yritystä, joista monet olivat hänen mukaansa erittäin vahvoja.

Tapahtuman jälkeen yritys on hänen mukaansa saanut useita yhteydenottoja muun muassa sijoittajilta ja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta, kuten verkkokaupoilta. 

"Tavoitteena on seuraavaksi hankkia asiakkaiksi kansainvälisiä brändejä ja etsiä uusia pakkaussegmenttejä", selitti Hellgren. 

"Esimerkiksi vaatteiden ja tuotteiden rinnalle on nyt tulossa uutena elektroniikkatuotteiden pakkaaminen, jota testataan parhaillaan Samsungin ja Postin kanssa."


Marja Saarikko kirjoitti alkuperäisen jutun. Jari Mäkinen on myös testannut sovellusta sekä toimittanut tekstiä.

Eläkeläinen testaa: Samsung Galaxy Tab 3

Ke, 12/11/2013 - 15:28 Eero Mäkinen
Laitteen laatikko

Tiedetuubi testaa laitteita: tässä Eero Mäkinen kertoo miten Samsungin suosittu tablettitietokone sopii ikäihmisen käyttöön ja miten sen sekä Android-käyttöjärjestelmän kanssa pääsee sinuiksi.

-

Tietotekniikka on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä hurjaa vauhtia. Viisikymmentä vuotta sitten taskulaskimet olivat tuntemattomia, mutta nyt ammoisen laskimen kokoiset matkapuhelimet ovat kuin pieniä tietokoneita ja niillä voi tehdä enemmän kuin pöytätietokoneilla vielä jokunen vuosi sitten. Varsinainen puhetoiminto on enää vain pieni osa sen mahdollisuuksista.

Samalla perinteiset pöytätietokoneet ja niiden erilliset näytöt, keskusyksiköt, näppäimistöt ja hiiret ovat monissa kodeissa korvaantuneet kannettavilla tietokoneilla, jotka paitsi säästävät pöytätilaa, niin ovat myös helppoja ottaa mukaan sekä käyttää paikoissa, joissa ei ole sähkövirtaa.

Nyt markkinoille voimakkaasti tulleet tablettitietokoneet asettuvat tässä ketjussa kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen väliin.

Yksi uusimpia laitteita on Samsungin Galaxy Tab3. Laitteen ulkomitat on 174 mm x 242 mm ja näytön koko on 10.1" (136 mm x 217mm). Sen paksuus on 7 mm.  

Testattuun malliin ei voinut asentaa sim-korttia, joten se ei voinut käyttää hyväkseen matkapuhelinverkkojen tiedonsiirtoa. Sen sijaan se yhdistyy nettiin langattomalla lähiverkolla, missä sellainen on vain käytettävissä. Esimerkiksi kotona se liittyy vaivattomasti kodin lähiverkkoon.

Ensikokemuksia

Kun laitteen ottaa pakkauslaatikosta, on oltava tarkkana, ettei ohut, liukaspintainen laite lipsahda käsistä lattialle. Lisäksi laite on yllättävän painava verrattuna siihen, minkä tuntuman laitteen koko antaa.

Pakkauksesta löytyy latausta varten USB-kaapeli, joka paitsi yhdistää laitteen tietokoneeseen, niin myös toimii lataamisessa. Sama johto voidaan liittää laturiin.

Näiden lisäksi pakkauksesta löytyy nippu erikielisiä pikaoppaita, joiden avulla pitäisi saada laite käyttökuntoon. Valitettavasti oppaan tekstin koko on niin pientä, että se ei palvele  varsinkaan ikääntynyttä käyttäjäkuntaa. Käyttöohjeen saa toki täydellisempänä ja suurempikokoisena  internetin  kautta Samsungin kotisivuilta, mutta sieltä ei löytänyt muuta kuin englanninkielinen versio oppaasta.  Kun koneen saa omatoimisesti liitettyä nettiin, on ohjekirjaa suppeampi ohje heti aloitussivulla hakuna.

Pakkauksessa olevan ohjeen avulla laitteen saa kuitenkin hyvin käyttökuntoon. Sähköpostien tilit on aika helppo perustaa, jos niistä on hiukankin kokemusta.

Näytön kuva on terävä eikä vilku. Kirkkaus säätyy ympäristön valoisuuden mukaan. Joskus valaistus on jotenkin raja-alueella, jolloin näytön valoisuus vaihtelee tumman ja kirkkaan välillä nopeasti.

Laitteessa on erikoinen älykäs energiansäästökatkaisu, joka perustuu silmän ja laitteen katsekontaktiin. Jos katse siirretään pois, näyttö pimenee. Siinä on hieman opettelemista, mutta lopulta se toimii kohtalaisen hyvin. Mikäli tämä tuntuu vaikealta tai hankalalta oppia, voi ominaisuuden voi kyllä ottaa pois käytöstä.

Paksun näköislehden (testissä käytettiin erityisesti Aamulehden Android-sovellusta) lataukseen laite on hieman heikkotehoinen. Jos selaa lehteä kaikkine kuvineen ja värimainoksineen, yhteys serveriin katkea sellaisen parin kymmenen sivun jälkeen, mutta vika voi olla laitteen sijaan myös lehden puolella. Joka tapauksessa: jos ottaa lehden luettavaksi ilman kuvia ja mainoksia, ongelmaa ei ole. Pienemmän, sähköisen  iltapäivälehden lukeminen mainoksineen ja kuvineen onnistuu hyvin.

Kuvaruutukaappaus

Laitehan tottelee ääntä!

Yksi Samsungin hieno ominaisuus on puhekäskyt. Tämä auttaa erityisesti henkilöitä, joiden käsi vapisee ja on vaikea koskettaa tarkasti näytöllä oikeaa kohtaa. Googlella puhehaku onnistuu oikein hienosti, kun vain lopulta osaa sanoa oikeat hakusanat.

Tabletti täydentää hyvin pöytäkonetta/kannettavaa tietokonetta, mutta jos vähänkin on tarpeita käyttää tietokonetta muuhun kuin sähköpostiin, kalenteriin, internetin selailuun ja pankkiohjelmiin, se ei kuitenkaan korvaa ”oikeaa” tietokonetta.

Parhaimmillaan tabletti toimii yhdessä tietokoneen kanssa ja tietoa laitteiden välillä voidaan siirtää USB-kaapelilla tai bluetooth-yhteydellä. Kytkentä ja yhteyden muodostus käy helposti. Tiedostoja voidaan siirtää tietokoneesta tabletille kätevästi, ja laitetta voi sitten käyttää esimerkiksi kokouksissa apuna. Koneeseen voidaan ottaa vaikkapa kokouksen esityslista ja tehdä siihen suoraan muistiinpanoja. Tiedoston voi sitten siirtää takaisin tietokoneelle joko netin, bluetoothin tai johdon välityksellä. Myös Dropbox, tai jokin muu vastaava tiedostonjakopalvelu, on tässä erinomainen apuväline. Joka tapauksessa laitteessa on hyvän kokoinen näppäimistö, minkä avulla muistiinpanojen teko onnistuu ongelmitta nakkisormillakin.

Kalenteri on käyttökelpoinen. Sinne voi lisätä muistiinpanoja tehtävistä ja sillä tukea muistiaan. Kalenterin ongelmana on kuitenkin se, että sitä ei pysty synkronoimaan (ainakaan helposti) Windowsin kalenterin kanssa. Hälytystoiminta on kätevä, mutta hieman vaikeakäyttöinen.

Kameroita on kaksi. Etukameralla voi ottaa kuvaa selkänsä takaa tai itsestään. Takakamera on laitteen ”varsinainen” kamera, jonka kuvan koko ja resoluutio on myös suurempi. Molempien kameroiden käyttö on muuten helppoa, mutta kuvan tarkennus on vaikeaa, koska se tehdään hipaisemalla sormilla. Sitä pitää kovasti harjoitella, ennen kuin kuva pysyy selvänä ja tarkkana.

Laitteen kuva on selkeä ja terävä, eikä se värise tai ole epämiellyttävä katsoa.

Yksi ominaisuus, jonka valmistaja tuo näyttävästi esille, on tabletin käyttö kaukosäätölaitteena televisiolle. Käyttö edellyttää kuitenkin yhteensopivia laitteita, eikä se vaikuta kovin tarpeelliselta: normaalissa käytössä television oma kaukosäädin on yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi käyttää.  

Galaxy Tab verrattuna Applen iPadiin

Periaatteessa laitteet ovat saman kokoisia ja toiminnoiltaan samanlaisia, mutta käytössä Samsung vaikuttaa ”rimpulalta” verrattuna iPadiin. Applen kosketusnäyttä on jämäkkä, ja kun sitä painaa, niin se reagoi heti ja tuntuma on hyvä, mutta Samsungissa kohdentaminen on vaikeampaa ja tuntuma on liian herkkä. Tilannetta voi verrata kahteen autoon, joista molemmilla voi ajaa hyvin kaarteessa ja auto liikkuu eteenpäin hyvin, mutta toisessa ajotuntuma on parempi ja se tuntuu vastaavan täsmällisemmin ohjausliikkeisiin.

Ellei käyttäjällä ole aiempaa kokemusta Android- tai iOS-käyttöjärjestelmistä, on kummankin laitteen käytön oppiminen samankaltaista. Tärkeintä on kummassakin tapauksessa vain uskaltaa kokeilla, muutella säätöjä ja koittaa käyttää konetta näppituntumalta, sillä se opettaa paljon – on hyvä muistaa, että käyttämällä laitteiden rikkominen on hyvin vaikeaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että tabletti voi korvata hyvin aiemmin käytössä olleet paperiset kalenterijärjestelmät (kuten työaikanani käyttämäni TIME/Systemin), jolla hallittiin kalenteria, aikatauluja, kokousmuistioita ja muita sellaisia. Ne ovat erittäin käteviä sähköisessä muodossa.

Tabletilla voi hyvin korvata myös älypuhelimen soittamista lukuun ottamatta, ja itse asiassa tabletin ansiosta puhelimeksi voisi vaihtaa yksinkertaisemman, perinteisen näppäinmatkapuhelimen. Mikäli sellaiseen saisi vielä nopean tiedonsiirron ja bluetooth-yhteyden, niin olisin hyvin iloinen.

Älypuhelimeen verrattuna tabletti on iäkkäämmälle henkilölle erinomainen, koska puhelimen näyttö on pieni (vaikka se olisi suurikokoinen puhelimen näytöksi). Tabletin suurempi koko parantaa käytettävyyttä, koska kaikki tekstit ja toimintonäppäimet on suurempia kooltaan.

Tabletti on myös monipuolisempi ja vaikka sillä ei olekaan helppoa kirjoittaa pitkiä tekstejä, sopii se lyhyisiin muistiinpanoihin erittäin hyvin.  Vaikka laitteet on tehty helpoiksi, on niiden käyttämisessä ja toiminnan ymmärtämisessä tietokonekokemuksesta suuri apu.

Laitteen mitat

Samsung Galaxy Tab 3 10.1

Tekniset tiedot

  • Mitat: 176,1 mm x 243,1 mm x 7,95mm, 512 g.
  • Näyttö: 10.1” TFT-kosketusnäyttö (1280 x 800 pikseliä).
  • Näppäimistö: Kosketusnäppäimistö.
  • Pääkamera: 3 megapikseliä, automaattitarkennus, videokuvaus
  • Etukamera: 1,3 megapikseliä.
  • Käyttöjärjestelmä: Android 4.2.2 Jelly Bean
  • Prosessori: 1,6 GHz.
  • Muisti: 16 Gt. Lisäksi mikro-SD –muistikorttipaikka, joka tukee aina 64 Gt:n kokoisia kortteja.
  • Navigointi: GPS- paikannus.
  • Tietoliikenneyhteydet: Bluetooth 4.0, WiFi 802.11ab/g/n, Wifi Direct, DLNA 1.5,
  • Liitännät: 3,5mm Audio out-liitäntä, micro-USB 2.0, TV-out.
  • Verkko: 4G - LTE / 3G - HSDPA+ / 2G - gprs, edge. Mikro-sim –kortti (vain puhelinliitännällä varustetuissa laitteissa)
  • Sovellukset: Google Play -kaupasta voi ostaa ja ladata tuhansia sovelluksia.
  • Akku 6800 mAh