tekes

Lauantaina 10. syyskuuta järjestettiin joka puolella Eurooppaa varsin omalaatuinen tilaisuus. Jokaisessa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n jäsenmaassa oli kutsuttu tavallisia kansalaisia keskustelemaan siitä, mitä avaruudessa kannattaisi tehdä, miltä avaruuslennot näyttävät heidän mielestään nyt ja kuinka avaruustoimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Näin tehtiin myös Suomessa.

22 maassa samanaikaisesti pidetty keskustelutilaisuus oli suoraa seurausta ESA:n ohjat viime kesänä ottaneen pääjohtaja Jan Wörnerin heittämästä haasteesta. Sen mukaan ESA:n pitäisi olla aiempaa avoimempi ja etsiä uudenlaisia yhteistyömuotoja muidenkin kuin perinteisten avaruusalan toimijoiden kanssa.

Jo ennen virkaansa astumista Wörner vertasi ESA:a sinfoniaorkesteriin, joka soittaa perinteisesti tarkan nuotiston mukaan sinfonioita, mutta jonka pitäisi pitää myös epämuodollisia “jammaussessioita”.

Wörner on järjestänyt jo aikaisemmin erilaisia sessioita, mutta nyt pidetty koko Euroopan laajuinen kansalaiskeskustelu oli niistä ehdottomasti massiivisin.

Noin 2 000 enemmän tai vähemmän tavallista kansalaista kerääntyi jäsenmaissa pidettyihin tilaisuuksiin, jotka oli organisoinut ESA:lle pariisilainen kansalaisvaikuttamiseen erikoistunut Missions Publiques -toimisto kansallisten kumppaniensa kanssa.

Kiivas päivä Ilmatieteen laitoksella

Keskustelu pidettiin luonnollisesti myös Suomessa. Yli 60 henkilöä vastasi myönteisesti elokuun alussa heitettyyn kutsuun saapua päiväksi puhumaan avaruudesta ja heistä 42 saapui mukaan. Tätä voi pitää varsin hyvänä lukuna, kun ulkona oli upea kesäinen päivä.

Kirjoittajan avaussanojen jälkeen Tekesin avaruustoiminnoista vastaava palvelujohtaja Kimmo Kanto kertoi hieman viimeaikaisista alan tapahtumista Suomessa ja Suomen avaruustoimista. Keskustelua edeltänyt viikko olikin kiivas ja kiinnostava, sillä peräti kaksi ESA:n korkeinta johtajaa oli käynyt Suomessa ja ESA oli heittänyt idean avaruusjärjestön tukemasta “avaruuskiihdyttämöstä”, avaruusalalla toimivien uusien yritysten hautomon perustamisesta Suomeen.

Suomessa on tällä hetkellä harvinaislaatuista pöhinää avaruustoimien suhteen, ja päivän aikana käyty keskustelu erityisesti alleviivasi tätä. Avaruusala on selvästi nyt nosteessa ja tätä nousukiitoa kannattaa pitää yllä!

Päivän aikana keskustelijat kävivät läpi pienissä ryhmissä kuutta eri aihekokonaisuutta lomakkeiden ja vapaan keskustelun merkeissä. Näitä pohjustettiin videoilla sekä lehdellä. Tarkoituksena oli antaa hieman tietoa keskustelun pohjaksi, mutta ei johdattaa liikaa mielipiteitä.

Ryhmiä oli saapunut vetämään opiskelijoita Meridiaani ry:stä, tähtitieteen opiskelijajärjestöstä. He kahlasivatkin läpi kysymyspatterin sekä luotsasivat puheita ryhmissä upeasti!

Tilaisuus pidettiin Ilmatieteen laitoksella, missä osallistujat saivat myös tutustua muun muassa laboratorioon, missä Mars-instrumentteja tehdään sekä testataan. Lisäksi Rosetta-luotaimen Philae-laskeutujan tiederyhmän jäsen Walter Schmidt tuli paikalle kertomaan tuoreimpia uutisia (sekä näyttämään myös toistaiseksi julkaisemattomia kuvia).

Virallisia tuloksia keskusteluista saadaan vielä odottaa tämän viikon loppuun saakka, mutta saadun palautteen mukaan osallistujat halusivat lähes yksituumaisesti lisää panostusta perustutkimukseen, Euroopan pysyvän erillään sotilaallisista avaruusohjelmista, toimia avaruusromun vähentämiseksi sekä ennen kaikkea käytännön sovelluksia arkiseen elämään.

Mitä Suomeen tulee, niin vastaajat antoivat hieman huutia viimeaikaiselle avaruusalan kunnianhimottomuudelle ja kaipasivat paitsi omaa astronauttia niin myös lisää intoa ja potkua meikäläiseen avaruustoimintaan. Innostusta ainakin on nyt ilmassa!

Lisätietoa keskustelusta on osoitteessa www.citizensdebate.space, jonne myös tulokset tulevat. Päivän esitykset ja netissä käyty keskustelu löytyvät tapahtuman Facebook-sivulla, jossa keskustelu jatkuu edelleen.

Eräs osallistujista, nimimerkki Matti, kommentoi mietteitään myös piirroksen muodossa.

Kirjoittaja toimi keskustelun organisoijana Suomessa ja kirjoitti tämän saman tekstin myös Tekesiln spaceinfo.fi -sivulle.

Tagit

ESA ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tänään esitelleet uutta ajatusta perustaa Suomeen niin sanottu Avaruuskiihdyttämö. Nimi on hieno, mutta mitä se tarkoittaa? Kävimme yhdessä ESAn avaruuskiihdyttämöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kertoo, että Euroopan avaruusjärjestö on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta perustaa "Arktinen avaruuskiihdyttämö" Suomeen. Idea on mitä mainioin, ja sopii hyvin ESAn nykyisen pääjohtaja Jan Wörnerin ajamaan linjaan, jonka mukaan ESA etsii aktiivisesti uusia tapoja olla aktiivisempi myös pienissä jäsenmaissa.

Aiemmin Wörner on ehdottanut muun muassa sitä, että se voisi toimia myös ikään kuin joidenkin maiden kansallisena avaruusjärjestönä ja ottaa hoitaakseen normaalisti kansallisen avaruusjärjestön toimia. Tällaisia voisivat olla satelliittien suunnittelut ja laukaisut, jotka pienen yksin hoidettavaksi voisivat olla hyvin hankalia. Perinteisesti ESA on pyrkinyt jopa eroon kansallisista hankkeista, joten kyseessä on varsin olennainen linjan muuttuminen.

Avaruuskiihdyttämöt sen sijaan eivät ole mitään uutta. ESA on pyrkinyt kaupallistamaan avaruustekniikkaa ja avaruuden avulla syntyneitä palveluita sekä sovelluksia jo pitkään eri Euroopan maissa tukemalla enemmän tai vähemmän aktiivisesti näiden kiihdyttämöjen, eli "inkubaattorien" perustamista.

Ne tunnetaan lyhenteellä BIC, eli Business Incubator Centre, ja niitä on jo 16 maassa: Itävalta, Belgia, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Avaruuskiihdyttämöjen tehtävänä on toimia eräänlaisina start-up keskuksina, jotka tarjoavat tukea ja apua yrittäjille ottamalla ne kiihdyttämöön tyypillisesti kahden vuoden ajaksi. Siellä yhtiöillä on käytössään paitsi avaruusalan asiantuntijoita, niin myös liiketoiminnan tuntijoista, jotka opastavat yritystoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. BIC voi myös rahoittaa startup-yrityksiä verkostonsa avulla.

Tärkeä osa toimintaa on myös toiminnan, kilpailuiden ja tapahtumien järjestäminen, ja myös yleisen avaruusalan kiinnostuksen lisääminen. Oman avaruusjärjestön puutteessa kiihdyttämö olisi tarpeellinen myös tässä mielessä Suomeen.

ESAn teknologiansiirto-ohjelman alaisuudessa olevat avaruuskiihdyttämöt tukevat vuodessa yli 130 yritystä ja niiden työn tuloksena on syntynyt tähän mennessä yli 400 yritystä.

Suomea lähin BIC sijaitsee Ruotsissa, ja senkin erikoisalueena on pohjoisuus. Ruotsin BIC on jakaantunut kolmeen paikkaan, Uppsalaan, Trollhättaniin ja Luulajaan, mistä keskuksen toimintaa johdetaan. Suomen BIC tulisi siten Ruotsin keskuksen ohelle hääräämään Artkiksen alueella – mutta työtä eriittää kummallekin, ja Suomella on itse asiassa hyvät mahdollisuudet kiilata viime aikoina hieman hyytyneen ruotsalaisen avaruustoiminnan ohitse.

BIC Noorwijk oli ensimmäinen

Aivan ESAn suurimman toimipaikan, Hollannin Noordwijkissä sijaitsevan Euroopan avaruustekniikkakeskus ESTECin vieressä on pienteollisuusalue, joka on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Sen eräs ensimmäisistä rakennuksista oli jännittävä, kaarevan nurmikon peittämän katon alla oleva BIC Noordwijk. Tai tarkalleen ottaen BIC Noorwijk 1, sillä kakkosrakennus on suunnitteilla viereen.

Keskus avattiin vuonna 2004, ja sitä pitää yllä erityisesti tarkoitusta varten perustettu yhtiö, SBIC Noordwijk. SBIC tulee yksinkertaisesti sanoista Space Business Incubator Centre. Myös Suomessa todennäköisesti keskusta pyörittämään perustettaisiin yhtiö tai jokin jo olevista start-up -kiihdyttämöistä ottaisi sen hoitaakseen.

BIC Noorwijkin rakennus on käytännössä kuin toimistohotelli, mistä vuokrataan edulliseen hintaan eri kokoisia tiloja uusille yrittäjille. Mutta he voivat olla paikalla vain kaksi vuotta, tai hieman pitempään, jos tilanne niin vaatii. Lisäksi yrityksillä on yhteisiä kokoushuoneita ja muita toimistohotellien tarjoamia palveluita.

Noordwijkin keskus on hieman erityinen ESTECin läheisyyden vuoksi, koska siellä olevat avaruusasiantuntijat pääsevät nopeasti paikalle, ja myös päinvastoin. Muissa keskuksissa luotetaan enemmän paikallisiin toimijoihin, mutta ESAn asema avaruuskiihdyttämön "suojelijana" tuo myös vierailijoita muista keskuksista.

Avaruuskiihdyttämöt tukevat luonnollisesti myös toisiaan, ja etenkin hollantilaiset ovat joutuneet/päässeet usein mentorin rooliin uusia keskuksia perustettaessa.

Hollannin keskuksessa olevat yhtiöt toimivat viihteen, ympäristön, terveyden, teollisuuden, lifestyle-alan, paikannustekniikan ja -palveluiden, ohjelmistojen, tietoliikenteen ja biotieteiden aloilla. Monet näistä sopisivat erinomaisesti myös Suomeen mahdollisesti perustettavan Avaruuskiihdyttämön aloiksi, mutta lisäksi täällä mukaan otettaisiin arktisuus. Tämä tarkoittaa varmasti palveluita sekä tekniikkaa napaseuduilla – etenkin pohjoisen lähialueilla – ja muissa vaativissa ympäristöissä käytettäväksi.

Mukaan keskukseen tulee hakea, sillä halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Yrityksen toimialan tai sen idean tulee liittyä jotenkin avaruustekniikkaan tai avaruuden hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen muulla kuin perinteisesti avaruuteen liittyvillä markkinoilla. Yhtiön pitää olla nuorempi kuin viisi vuotta tai sen tulee olla juuri perustettu. Sen tulee myös toimia virallisesti avaruuskiihdyttämön tiloissa.

Hakuprosessi on tehty puolestaan hyvin yksinkertaiseksi, sillä halukkaan tulee ensin vain ottaa yhteyttä haluamaansa avaruuskiihdyttämöön, lähettää hakemus netissä olevien ohjeiden mukaisesti ja toivoa parasta. Mikäli avaruuskiihdyttämössä on tilaa ja idea katsotaan hyväksi, ovat ovet avoinna.

ESA on kiinnostunut pohjoisesta – ja Suomi on löytänyt avaruuden uudelleen

Helsingissä on meneillään parhaillaan Arktinen ja avaruus -tapahtuma, joka on koonnut kokoontunut 80 asiantuntijaa ja teollisuuden edustajaa eri puolilta Eurooppaa. Huomiseen jatkuvan kokouksen tavoitteena on yhdessä laatia avaruusjärjestö ESA:lle viesti siitä, mitkä ovat arktisen ulottuvuuden toiveet avaruusjärjestön ohjelmissa. Keskustelussa ovat ilmaston ja ympäristön merkitys arktiselle luonnolle, arktiset luonnonvarat ja turvallisuuskysymykset.

Euroopan talous- ja tiedeministerit kokoontuvat 1.–2.12. päättämään avaruusjärjestö ESA:n tulevista ohjelmista.

"Tavoitteena on integroida arktisuus ESA:n ohjelmiin, koska arktisten alueiden teollispoliittinen merkitys on suuri", ESA:n teollisuusyhteistyöstä vastaava johtaja Eric Morel de Westgaver.

"ESA näkee arktisen alueen strategisesti tärkeäksi toiminnassaan, koska arktisuus yhdistää yrityksiä ja on keskeinen suunnannäyttäjä uusissa avaruussovellutuksissa. Arktiseen osaamiseen perustuvat uudet hankkeet ESAn ohjelmissa avaisivat yhteistyötä ja markkinoita pohjoismaiselle arktiselle osaamiselle sekä yrityksille aiempaa paremmin."

Suomelle linjaus tarjoaa paljon mahdollisuuksia, sillä se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisten yritysten monipuolisille ja innovatiivisille ratkaisuille ja palveluille esimerkiksi arktisen alueen valvontaan, laivaliikenteeseen ja kaukokartoitukseen tai jopa arkipäivän puhelinsovellutuksiin.

Osasyynä lisääntyneeseen avaruusinnostukseen myös viranomaisten puolella on etenkin nykyinen pienten avaruusyhtiöiden syntyryntäys, joka on osaltaan tullut Aalto-1 -satelliitista rönsynneistä ideoista ja aktiivisuudesta piensatelliittien alalla. Samalla uudet yritykset ovat innostuneet avaruuspohjaisten palveluiden kehittämisestä.

Avaruuskiihdyttämö tarjoaisi näillekin uuden, tukevan pohjan, mutta ennen kaikkea se voisi toimia seuraavan sukupolven yritysten kehittämisen tukena.

"Kiihdyttämön toimintamalli on vielä neuvotteluasteella, mutta yhdistävä tekijä on arktinen osaaminen", kertoo sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström.

"Sitä on mm. Sodankylässä (Sodankylä National Satellite Data Center), Oulussa ja Helsingissä. Myös muista arktisen alueen maista voi olla edustajia yhteistyöverkostossa. Syksy käytetään mallin suunnitteluun, jotta kiihdyttämö voisi aloittaa ensi vuoden alussa. Päätös tehdään tämän vuoden aikana."

Asia menee siis eteenpäin nyt nopeasti!

Jutun osamateriaalina on käytetty TEM:in tiedotetta.

Tagit

Vaikka suomalaiset urheilijat eivät olekaan menestyneet huikeasti Rion olympialaisissa, on suomalainen urheiluteknologia on herättänyt viime aikoina kiinnostusta maailmalla. Muun muassa Yhdysvaltain olympiakomitea ja Espanjan jalkapalloliiga La Liga Lab etsivät yhteistyökumppaneita Suomesta.

VTT kertoo taannoisessa tiedotteessaan, että suomalaisella urheiluteknologialla ja -analytiikalla on selvää potentiaalia alan kansainvälisillä ja alati kasvavilla markkinoilla. Monille alan yrityksille ammattilaisurheilun asiakkuudet ovat väylä suurempaan liiketoimintaan.

Suomalaisilla yrityksillä oli heinäkuun alussa oiva tilaisuus esitellä osaamistaan USA:n olympiakomitean ja Espanjan jalkapalloliiga La Liga Lab edustajille, jotka hakivat Suomesta yhteistyökumppaneita VTT:n järjestämässä HILLA Growth Mill -tilaisuudessa.

"USA:n olympiakomiteaan on juuri perustettu uusi teknologia- ja innovaatio-ohjelma, joka auttaa urheilijoitamme menestymään paremmin uusien teknologisten ratkaisujen avulla. Suomalainen urheiluteknologiaosaaminen on korkeatasoista sekä tutkimuksen että puettavien tuotteiden saralla, ja tämä vierailu on hyvä tilaisuus pitkäaikaisen yhteistyön muodostamiselle", sanoi USA:n olympiakomitean teknologia- ja innovaatiojohtaja Mounir Zok.

Uintitekniikkaan potkua VTT:n älylättäreillä

Olympiavalmennettavat suomalaisuimarit ovat jo kokeilleet VTT:n kehittämiä, uimarin kämmeneen kiinnitettäviä älylättäreitä menestyksellisesti todellisissa harjoitusoloissa. Otsikkokuvassa uimari käyttää älylättäreitä.

Lättäreihin sulautetuista antureista uintitekniikan data siirtyy langattomasti valmentajan älypuhelimeen tai tablettiin.

Älylättärien mittausten perusteella tehtyä uintitekniikan muutosta on testattu myös kilpailuissa, joissa uimarin ennätys parani 200 metrillä peräti 12 sekuntia. Edelliseen kilpailustarttiin verrattuna uimari pystyi parantamaan aikaansa jopa 18 sekuntia.

"Mittasimme uimaria eteenpäin vievän impulssin tasaisuutta VTT:n anturitekniikalla. Muutimme älylättäreistä saatavan mittauksen perusteella uinnin rytmitystä siten, että impulssista saataisiin mahdollisimman tasainen", kertoo johtava tutkija Ari Auvinen VTT:ltä.

VTT ja Trainesense mittasivat olympialaisiin lähtevien uimarien tekniikoita viimeksi Uimaliiton valmisteluleirillä Jyväskylässä viime viikolla. "Suomen uimaliiton maajoukkue on mukana tuotteen kehityksen arvioinnissa ja mielestämme tuotteeseen liittyy paljon potentiaalia", uskoo uintimaajoukkueen vastuuvalmentaja Jari Varjonen.

Triathlonisti Kaisa Lehtonen on niin ikään hionut tekniikkaansa älylättäreillä valmistautuessaan Havaijin Ironman-kisaan.

Tamperelainen Trainesense kaupallistaa jo VTT:n älylättäriteknologiaa. Ensimmäiset demolaitteet pyritään saamaan valmentajille tänä kesänä. Alla olevassa videossa kerrotaan tekniikasta enemmän.

Tekesin kansallinen HILLA-ohjelma vauhdittaa suomalaisten älyteknologioiden kansainvälistä kaupallistumista tiivistämällä ja edistämällä yritysten ja tutkimusosapuolten välistä toimintaa.

Juttu perustuu VTT:n tiedotteeseen.

Tagit

suomalainen tekniikka

Kuvausnelikopteri lähdössä lentoon. Kuva: Hiutale Aerials

Tekes julkisti tänään uuden teknologiaohjelman, jonka tarkoituksena on tönäistä orastava kauko-ohjattavien ja automaattisten pienten lentolaitteiden kehitys ja käyttö uudelle tasolle Suomessa.

Jo nyt nelikoptereita ja muita UAV-laitteita (uncrewed airborne vehicles) käytetään paitsi erilaisissa kuvauksissa, niin myös valvonnassa ja jopa koeluontoisesti pakettilähetysten toimittamisessa.

Nelikoptereita tehdään mittatilaustyönä vientiin saakka, monet kuvausyhtiöt (kuten otsikkokuvan Hiutale Aerials) käyttävät laitteita hyväkseen ja jopa posti on niistä innostunut.

Turvallisuusala, pelastustoimi, maanviljelys, viihde ja monet muut testaavat jo nelikoptereita toimintansa tehostamiseksi.

Lisäksi erilaisia kuviteltavissa olevia mahdollisuuksia niin valmistamisen kuin hyödyntämisen aloilla on vaikka kuinka – ongelmana on ollut vain saada tämä uusi ala lentoon. Kirjaimellisesti.

Kuva: Lausannessa, Sveitsissä, nelikoptereilla tarkastetaan ja mitataan rakennuksia. (Kuvaaja: Gabriel Garcia Marengo).

Vaikka monessa suhteessa Suomi onkin jäänyt tekniikassa jälkijunaan ja ottaa jopa askelia taaksepäin, on UAV-alasta tulossa poikkeus. Tai se on jo, sillä maassamme on useita alan toimijoita ja lupaavia start-up -yhtiöitä.

Tekesin visiossa lentolaitteet muuttavat monet perinteiset liiketoiminnan tavat, ja siksi juuri nyt on korkea aika panostaa alaan.

Suomi onkin lupaava maa lentolaitteille, sillä etäisyydet ovat täällä pitkiä, asutus harvaa, maisemat (ainakin toisinaan) henkeäsalpaavan upeita ja Suomessa on runsaasti elektroniikan sekä tietoliikennetekniikan asiantuntijoita. Meillä on kaikki edellytyksen astua UAV-alan edelläkävijäksi.

Myös lainsäädäntö tulee Suomessa UAV-alaa: tuore ilmailua säätelevä laki tarjoaa hyvät edellytykset miehittämättömien lentolaitteiden lennättämiseen ja operointiin. Tämä on mahdollista osaltaan siksi, että Suomessa on runsaasti vapaata ilmatilaa.

Tekesin “Drones – speed up innovation” -ohjelma julkistettiin tänään ja siitä on lisätietoja Tekesin nettisivuilla.

Kuva: Amsterdamin satama käyttää nelikoptereita laivojen, toiminnan ja liikenteen valvontaan. (Kuvaaja: Merlijn Hoek).

Otsikkokuva: Kuvakaappaus Hiutale Aerials Oy:n videolta.

Tagit

nelikopteri

UAV

tekes

Otaniemeen ollaan rakentamassa tulevaisuuden mobiilitietoliikenteen huippunopeaa 5G-verkkoa. Myöhemmin testiverkko laajenee kaupunkialueelle.

Entistä nopeampaa ja äärimmäisen luotettavaa tiedonvälitystä lupaava 5G on tulossa markkinoille vuosikymmenen vaihteessa, ja suurin osa sen kehitystyöstä tehdään lähivuosina.

"5G tulee muuttamaan langatonta tiedonsiirtoa merkittävästi", povaa professori Raimo Kantola Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta.

"Erittäin luotettava 5G mahdollistaa uudenlaisia käyttötapoja. Pilviteknologia pienentää kustannuksia ja lisää palvelukilpailua. Kyseessä on valtakunnallinen pilotti, jonka tavoitteena on luoda kokeiluympäristö uudelle teknologialle."

Teoriassa 5G-verkossa voidaan välittää tietoa noin 30 gigabittiä sekunnissa siinä missä nykyisin käytössä oleva 4G kykenee 123 megabittiin sekunnissa. Käytännössä 5G:n tiedonsiirtonopeus tulee olemaan alempi, noin 10 gigaa sekunnissa hyvissä olosuhteissa ja normaalikäytössä noin 3,5 Gbps. Suurimmat nyt tarjolla olevat kiinteät laajakaistayhteydet ovat 1 Gbps.

Aalto-yliopisto on mukana tutkimustyössä monilla eri 5G:n osa-alueilla ja on nyt rakentamassa yritysten kanssa Tekesin TAKE-5 -projektin puitteissa yhdessä alan yritysten kanssa 5G-testiverkkoa Otaniemeen Espooseen.

"Tämä hanke on ainutlaatuinen", kertoo tutkija ja projektikoordinaattori Jose Costa-Requena.

"Se kannustaa kumppaneita ja kehittäjiä mukaan rakentamaan verkkoa, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden äärimmäisiin ja moninaisiin vaatimuksiin. Hanke auttaa tekemään 5G:stä todellisuutta, jossa kumppanimme voivat maksutta käyttää yhteistä testausverkkoa, testata komponenttejaan ja sovelluksiaan täysin uusien ratkaisujen tutkimiseksi eikä heidän tarvitse investoida omien järjestelmien perustamiseen. Hanke tulee edistämään innovointia esimerkiksi opiskelijoiden, startup -yritysten ja pk-yritysten keskuudessa ja tulee siten luomaan ainutlaatuisen ekosysteemin, jossa kaikki osapuolet voivat menestyä".

Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä johtavien laitevalmistajien ja tunnettujen sovelluskehittäjien kanssa. Myös uudet 5G:n ja tulevaisuuden teknologioiden kehittämisestä kiinnostuneet kumppanit ovat tervetulleita mukaan.

5G rakentuu vaihe vaiheelta

Projektissa hyödynnetään tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella tehtyä vuosien tutkimustyötä.

"Käytämme Otaniemessä jo olemassa olevaa testiverkkoa sekä sen rinnalle rakennettavaa kokonaan uutta 5G-radioverkkoa, joiden päälle rakentuu vaihe vaiheelta 5G-runkoverkko pilviteknologiaa hyödyntäen", Kantola jatkaa.

"Uskomme, että vaihe vaiheelta eteneminen takaa parhaimman lopputuloksen."

5G testiverkon tavoitteena on laajentua myös kaupunkialueelle, jossa liikkuvuus ja peittoalueet ovat erittäin haasteelliset esimerkiksi katutunneleissa.

TAKE-5 on Tekesin rahoittama projekti, jonka kesto on kolme vuotta. Projektissa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Yrityksistä mukana ovat tällä hetkellä Nokia, Ericsson, Huawei, Coriant Oy, Efore, EXFO, ECE, ECE, Rugged Tooling ja Magister. Aalto-yliopisto kutsuu mukaan uusia kumppaneita osallistumaan uuden teknologian ja liiketoimintamallien kehittämiseen 5G tekniikkaa hyödyntäen.

Artikkeli perustuu Aalto-yliopiston tiedotteeseen.

Tagit

Euroopan avaruusjärjestö, Tekes apunaan, ja Turku Science Park Oy ovat julistaneet kilpailun, jonka tarkoituksena on löytää parhaimpia avaruustekniikkaa tai siihen liittyviä keksintöjä, jotka voisivat olla hyödyksi aloilla, missä normaalisti avaruustekniikka tai sen sovellukset ei ole läsnä laisinkaan.

Miten siis avaruuslaitteiden kehittämiseen tarkoitettu työ voisi auttaa yhteiskuntaamme ja sen eri toimialoja? Kuinka avaruuteen kehitetyt keksinnöt (tekniikka, ohjelmistot, toimintatavat tai prosessit voisivat hyödyntää myös muita aloja, sovelluksia ja palveluita paremmin ja laajemmin kuin nykyisin?

Down To Earth Idea Challenge -kilpailu avautui tänään ja jatkuu marraskuun 14. päivään saakka. Voittaja julkistetaan 28.11.2014.

Palkintona on eräs hienoimmista avaruudellisista kokemuksista, mitä ihminen voi saada ilman lentoa oikeasti avaruuteen: paikka painottomuuslennolla ensi kesänä.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki henkilöt, jotka ovat työssä suomalaisissa avaruusalalla toimivissa yhtiöissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Tarkemmat tiedot ja kriteerit voittajan valinnalle ovat kilpailun nettisivuilla: www.turkusciencepark.com/down-earth-competition

Lähetä ehdotuksesi 14.11. mennessä!

Tietoa erilaisista ESAn teknologiansiirto-ohjelmista ja esimerkkejä tapauksista, missä avaruustekniikka on löytänyt – joskus yllättävänkin – sovellukset aivan muulta alalta, on ESA Technology Transfer -toimiston nettisivuilla www.esa.int/Our_Activities/Technology/TTP2 .

Kysymyksiin kilpailusta vastaa Timo Huttunen:+358-40-7192335 tai timo.huttunen@turkusciencepark.com

Down To Earth Idea Challenge

teknologiansiirto

Lue lisää Kilpailu: Avaruutta maanläheisesti

Toukokuun alussa Vaasasta pohjoismaiselle matkalleen startannut Komeettarekka on parhaillaan Tanskan Århusissa reittinsä Suomesta katsottuna kaukaisimmassa paikassa, ja lähtee tänään illalla paluumatkalleen. Se pysähtyy vielä Kööpenhaminassa, Linköpingissä ja Södertäljessä ennen kuin rantautuu Turkuun sunnuntaina 18.5.

Turussa rekka pysähtyy Kauppatorille ja on siellä avoinna klo 9-18. Rekassa voi tutustua eurooppalaiseen Rosetta-luotaimeen, sen komeetan pinnalle marraskuussa laskeutuvaan Philae-laskeutujaan sekä yleisesti pyrstötähtiin.

Sen jälkeen maanantaina 19.5. ja tiistaina 20.5. rekka on Helsingissä Narinkkatorilla. Maanantaina rekassa vierailee myös ESAn Mark McCoughrean, tiedeohjelman ylin tiedotusvastaava ja Rosetta-lennon johtava tutkija.

Hän pitää myös yleisöesitelmän illalla yhdessä suomalaisten Rosetta-asiantuntijoiden kanssa Porthanian salissa PIII klo 17:15 alkaen. Luvassa on varmasti vuoden eräs jännittävimmistä avaruusalan esiintymisistä Suomessa, sillä kuulemme tuoreimpia tietoja tänä vuonna komeettansa luokse saapuvasta Rosetta-luotaimesta ja sen historiallisesta tutkimusmatkasta: tarkoitus on paitsi laskeutua ensimmäisen kerran pyrstötähden pinnalle, niin myös lentää sen mukana lähelle Aurinkoa ja seurata miten komeetat muuttuvat kuolleista likaisista lumipalloista kaasua hurjasti syökseviksi pysrtötähdiksi.

Tilaisuuden koko ohjelma on seuraava:

17.15 Tuoreimmat uutiset Rosetta-lennosta (Mark McCaughrean, ESA)
18.00 Suomalaiset mukana Rosetta-lennossa (Sini Merikallio, Ilmatieteen laitos)
18.20 Mikä ero on komeetalla ja asteroidilla? Aurinkokunnan pienkappaleiden omituinen elämä (Mikael Granvik, Helsingin yliopisto)
18.40 Osuuko komeetta Marsiin ensi lokakuussa vai ei? Siding Spring -komeetta suuntaa punaiseen planeettaan. (Markus Hotakainen, Tiedetuubi)
19.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII (Yliopistokatu 3, 00100 Helsinki) ja sinne on vapaa pääsy.

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka varustetaan ja on myös suunniteltu suomalaisvoimin. Kiertuetta seurataan mm. ESAn Rosetta-blogissa, lennon Facebook-sivulla sekä twitterissä hakusanalla #rosettatour.

Runsaasti kuvia matkalta on myös Avaruusrekan Facebook-kuvakansiossa.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Rekan Suomen kiertueen jäljellä olevan osan aikataulu on seuraava:

18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Tervetuloa!

****

Huomio tiedotusvälineille:

ESAn Mark McCoughrean on tiedotusvälineiden tavattavissa maanantaina 19.5. iltapäivällä klo 15-17.

Lisätiedot ja McCoughreanin haastattelupyynnöt:
Jari Mäkinen (+33 6 37 01 51 90 tai jari.makinen@kupla.com).

Eräs Komeettarekan suosituimmista aktiviteeteistä on ollut "komeettaydinten kokkaaminen", eli pienten komeettamallien tekeminen kuivajään avulla. Tässä Jens Riggelsen Århusin Steno-museosta näyttää mallia. Vieressä toimintaa katsoo ESAn lastenmaskotti Paxi, asianmukaisesti suojalaseilla varusteutuneena. Paxi matkaa rekan mukana myös Suomessa.

Tagit

Kaksi vuotta sitten Suomea kiertänyt Avaruusrekka lähtee jälleen matkaan! Toukokuussa se kiertää Suomen lisäksi Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia ja pysähtyy kaikkiaan 16 paikkakunnalla.

Nyt rekan kyytiin on lastattu Euroopan avaruusjärjestö ESAn komeettaluotain Rosettaa ja sen huikeaa tutkimusmatkaa esittelevä näyttely.

Matkallaan rekka pysähtyy monenlaisissa paikoissa, mutta kenties eksoottisin tapaaminen on 3. toukokuuta Oulussa, missä rekka ajaa Tiedekeskus Tietomaan pihaan ja tapaa siellä juuri avautuneessa Age of the Dinosaur -näyttelyssä dinosaurukset. Komeetat ovat dinojen tapaan taivaiden ammoisia jättiläisiä, ja todennäköisesti joko asteroidi tai komeetta, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten, päätti dinosaurusten valtakauden maapallolla.

Huima matka pyrstötähden intiimiin elämään

Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti kiinnostavaa pyrstötähteä lentänyt Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna perille.

Se heräsi pitkästä horroksestaan tammikuussa ja lähestyy nyt komeettaa nimeltä 67P/Churyumov–Gerasimenko. Näillä näkymin Rosetta saapuu sen luokse nyt toukokuussa ja alkaa kiertää sitä elokuussa. Marraskuussa se lähettää komeetan ytimen pinnalle laskeutujan.

Ainakin kahden seuraavan vuoden ajan Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja näkee miten kuollut, jäinen komeetan ydin herää henkiin Auringon lämmön vaikutuksesta ja muuttuu vähitellen hurjasti kaasua syökseväksi pyrstötähdeksi.

Koskaan aikaisemmin emme ole päässeet katsomaan näin läheltä ja intiimisti: miten pyrstötähti toimii ja mistä se oikein koostuu? Kyseessä on samalla myös matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa.

Rosetta on eräs ihmiskunnan hurjimmista nykyajan tutkimusmatkoista!

Suomella on olennainen osa lennolla. Rosetta-luotaimessa ja Philaessa on mukana kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Myös Rosettaa koossa pitävä runko on suomalaista tekoa.

Tietoa ja toimintaa rekassa!

Tätä lentoa sekä komeettoja yleisesti esittelevä erikoisrekan sisälle rakennettu avaruusnäyttely kiertää nyt toukokuussa Pohjoismaita. Kiertue alkaa Suomesta, Vaasasta toukokuun 2. päivänä ja on sen jälkeen 3.5. Oulussa, Tiedekeskus Tietomaassa, missä komeettarekka tapaa dinosaurukset vasta avatussa uudessa näyttelyssä.

Sen jälkeen rekka kiertää noin kahden viikon ajan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, ennen kuin se rantautuu Turkuun 18. toukokuuta. Sen jälkeen Rosetta-rekka on Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä, ennen kuin kiertue päättyy 24.5. Seinäjoella.

Koko perheelle tarkoitetussa, ilmaisessa näyttelyssä on Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan hienot mallikappaleet sekä komeetan pintamalli, jonka päälle voi istua ja ottaa siinä vaikkapa selfien pyrstötähtimaisemassa. Rekassa on myös komeettalaboratorio, missä kokataan pienikokoisia, superkylmiä komeetanytimiä joka näyttelypäivä klo 11, 13, 15 ja 17.

Mukana rekassa on myös Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita, jotka kertovat paitsi laitoksen osallistumisesta Rosetta-lentoon, niin myös yleisesti avaruustutkimuksesta. Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi tehdään parhaillaan mittalaitteita Marsiin lähetettävään ExoMars-luotaimeen.

Rekkaan kutsutaan paikalle myös koululaisia: heitä kehotetaan valmistamaan omia laskeutujiaan. Niitä voidaan koittaa saada komeetan pintamallin päälle onkivapaan ripustettuina ja katsoa, pääsevätkö ne hyvin perille. Parhaat laskeutujat palkitaan ESAn repulla joka on täynnä avaruustavaraa. Mukana kiertueella reissaa myös ESAn opetustoimiston Paxi-maskotti.

Koululaisryhmiä pyydetään ilmoittautumaan etukäteen sähköpostiste osoitteeseen info@avaruusrekka.fi, koska rekan sisusta on ahdas.

Kiertueen Suomen osuuden päätapahtuma järjestetään Helsingissä 19.5. Silloin rekassa vierailee ESAn Rosetta-tutkijatiimin edustaja Mark McCaughrean kertomassa komeettaluotaimen tuoreimpia kuulumisia sekä koko joukko Ilmatieteen laitoksen edustajia.

Oulussa rekassa on tavattavissa Oulussa opiskellut, nykyisin Ilmatieteen laitoksella Mars-instrumenttien laadunvarmistuksesta vastaava Maria Komu, sekä avaruussäätutkija Tiera Laitinen. Molemmat tuntevat myös Rosetta-lennon sekä komeetat erinomaisesti.

Turussa paikalla on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, joka vastasi Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan suomalaislaitteiden tekemisestä.

Rekan kyydissä on myös Ursan edustaja sekä pieni kirjamyyntipiste.

Avaruusrekan paluu

Rosetta-rekan idea perustuu vuonna 2012 Suomessa kiertäneeseen Avaruusrekkaan. Euroopan avaruusjärjestön sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan avaruusasioista vastaavien viranomaisten nimissä pohjoismaiselle kiertueelle lähtevä rekka on suunniteltu Suomessa ja varustetaan matkaan suomalaisvoimin.

Kiertueen Suomen osuuden yhteistyökumppaneina toimivat ESA, Tekes, Ilmatieteen laitos ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Myös Tiedetuubi on matkalla mukana: kiertueen tapahtumia ja toimintaa seurataan Suomen osuuden aikana päivittäin ja muutoinkin hyvin tiiviisti.

Kiertuetta seurataan myös tiiviisti ESAn nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, etenkin Rosetta-blogissa ja Rosetta-lennon twitter-syötteessä sekä Facebook-sivulla. Twitterissä kiertueen aikana kannattaa seurata avainsanaa #rosettatour.

Lisätietoa:

tuottaja Jari Mäkinen
Puh. 040 8013084
Sähköposti: jari.makinen@kupla.com

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuva 1: Rosetta-rekka 1 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Rekan ympärillä oleva viiva on Rosettan rata sen lähestyessä komeettaansa.

Kuva 2: Rosetta-rekka 2 (kuva Avaruusrekka)
Rekkaan rakennettu komeettanäyttely kiertää toukokuussa Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Rekka esittelee komeettaluotain Rosettan tutkimusmatkaa kaukaiselle komeetalle ja sen saapumista komeettaa kiertävälle radalle. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kuva 3: Rosetta-rekan reitti kartalla (kuva Avaruusrekka)
Rosetta-rekka kiertää toukokuun ajan Suomea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa ja avaa ovensa yhteensä 16 paikkakunnalla.

Kuva 4: Havainnekuva rekasta (kuva Avaruusrekka)
Komeettanäyttely on rakennettu laajennettavan rekan kyytiin.

Kuva 5: Rosetta-luotain lähestymässä komeetta  67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / ATG medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta lähestymässä komeetta  67P/Churyumov–Gerasimenkoa. Vuonna 2004 avaruuteen laukaistu Rosetta asettuu kiertämään komeettaa tämän vuoden toukokuussa.

Kuva 6: Rosetta-luotain kiertämässä komeetta  67P/Churyumov–Gerasimenkoa (kuva ESA / AOES medialab)
Taiteilijan näkemys Rosetta-luotaimesta kiertämässä komeetta  67P/Churyumov–Gerasimenkoa.

Kuva 7: Philae-laskeutuja komeetan pinnalla (kuva ESA / AOES medialab)
Rosetta kantaa mukanaan pientä Philae-laskeutujaa, jonka on määrä laskeutua tutkimaan komeetan jäistä pintaa tämän vuoden marraskuussa. Taiteilijan näkemys.

Lisää kuvia Rosetta-lennosta on ESAn nettisivuilla.

Rosetta-rekan pysähtymispaikat ja aikataulu Suomessa:

2.5. Vaasa, Keskustori klo 12-18
3.5. Oulu, Tietomaa klo 10-18
---
18.5. Turku, Kauppatori klo 9-18
19.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
20.5. Helsinki, Narinkkatori klo 9-18
21.5. Lahti, Kirjastoaukio klo 9-18
22.5. Tampere, Laukontori klo 9-18
23.5. Jyväskylä, Aren aukio klo 9-18
24.5. Seinäjoki, Kauppatori klo 9-16

Kiertueen pysähdyspaikat muissa maissa:

5.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
6.5. Trondheim, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (Norja)
7.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
8.5. Oslo, Institutt for teoretisk astrofysikk (Norja)
9.5. Borlänge, Framtidsmuseet (Ruotsi)
10.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
11.5. Göteborg, Vetenskapsfestivalen (Ruotsi)
12.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
13.5. Århus, Steno Museet (Tanska)
14.5. Kööpenhamina (Tanska)
15.5. Linköping (Ruotsi)
16.5. Södertälje (Ruotsi)
17.5. Södertälje (Ruotsi)

Tagit

Kantasolut ovat varsin erikoisia soluja, ja niitä on meissä kaikissa. Niitä on kudoksissamme ja elimissä pienissä määrin, ja niistä tekee erityisen se, että voivat muodostaa useita erilaisia solutyyppejä, eli ikään kuin muokkautua erikoistuneiksi soluiksi, kuten vaikkapa hermo- tai sydänlihassoluiksi. Kantasoluja käyttämällä soluvauriot ja niistä johtuvat sairaudet voidaan parantaa paikan päällä, siellä missä soluja on tuhoutunut.

Uudessa Tekesin isossa strategisessa tutkimusavauksessa paneudutaan juuri hermoihin ja sydänsoluihin: Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteishankkeessa tavoitteena saada vaurioituneet elimet korjaamaan itse itsensä. Avuksi tarvitaan lääkkeitä, jotka kohdennetaan esimerkiksi sydämeen tai aivoihin vauhdittamaan kantasolujen erilaistumista tarvittaviksi uusiksi sydän- tai hermosoluiksi.

Kantasoluhoidot ovat eräs nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä lääketieteellisen tutkimuksen aloista, koska niillä on saatu aikaan erittäin kiinnostavia hoitotuloksia. Vielä vuosikymmen sitten esimerkiksi halvaantuneiden raajojen saaminen takaisin toimintaan oli lähes ihme, mutta nyt tässä on onnituttu – tosin vasta laboratoriossa.

Kaikkein lupaavimmat tulokset on saatu ns. embryonaalisilla kantasoluilla, eli alkiosta otetuilla kantasoluilla. Niillä on kyky erilaistua miksi tahansa eliön kudostyypiksi. Näiden käyttäminen on kuitenkin vaikeaa, koska alkioiden käyttäminen on hankalaa ja siihen liittyy suuria eettisiä kysymyksiä. Lisäksi solujen jakaantumisen hallitseminen on osoittautunut haastavaksi, koska tuloksena voi olla hoidon sijaan hallitsematonta solukasvua, kuten syöpä. Tällaisia embryonaalisia kantasoluja käyttäviä hoitoja ei ole tehty vielä ihmisille.

Sen sijaan esimerkiksi luuytimissä ja rasvakudoksessa olevat kantasolut ovat suhteellisen helposti käytettävissä ja niillä on tehty hoitoja Suomessakin vuodesta 2006 alkaen.

Myös nyt rahoitetussa hankkeessa käytetään niitä.

"Suurimpia haasteita on selvittää, mitkä ovat ne keskeiset kemikaalit, jotka vaikuttavat solujen erilaistumiseen", sanoo Aalto-yliopiston professori mikroteknologian professori Sami Franssila. "Työssä tarvitaan mikro- ja nanoteknologiaa, sillä yhdessä farmaseuttisen kemian laitoksen kanssa meidän on kehitettävä niin herkkä analyysimenetelmä, että sillä voidaan tutkia erittäin pieniä, jopa vain tuhannen molekyylin, ainemääriä. Herkkyyden lisäksi menetelmältä vaaditaan myös tarkkuutta vastapainoksi soluista otettujen näytteiden luonnolliselle biologiselle vaihtelulle".

Työtä on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Mukana yhteistyössä ovat VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen mikro- ja nanoteknologian keskus Micronova, Viikissä toimiva Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian osasto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Yliopiston tutkijat analysoivat HUS:n tuottamat kantasolut Micronovan ryhmän toimittamien sirujen avulla.

Professorit Risto Kostiainen ja Tapio Kotiaho ovat kehittäneet Franssilan kanssa yhdessä menetelmän, jossa näytemolekyylit ionisoidaan energeettisellä UV-valolla tai suurella sähkökentällä. Menetelmä toimii hyvin myös poolittomien, eli varauksettomien, molekyylien kanssa, jotka jäävät usein muilta menetelmiltä huomaamatta. Yhteistyöstä on syntynyt jo kolme patenttia, kymmenen väitöskirjaa ja yli viisikymmentä tieteellistä julkaisua.

Onnistuminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys.

"Kymmenen vuotta sitten se oli meille kaikille riski: piti jättää vanhat verkostot ja alkaa tehdä ihan uusia juttuja", toteaa Franssila Aalto-yliopiston tiedotteessa. Hän lisää, että heidän tutkimuksestaan ei suoraan tulla saamaan valmista lääkettä.

"Jos kaikki menee nappiin, pystymme osoittamaan menetelmän toimivuuden tunnetuilla kemikaaleilla, ideoimaan uusia omia molekyylejä ja mittaamaan muutoksia soluissa ennennäkemättömän herkästi", selittää Franssila. "Alkuvuosien sovellukset ovat todennäköisesti menetelmäkehitykseen liittyviä, hoidot tulevat vasta myöhemmin".

Lopullisena tavoitteena on kuitenkin oikeita, ihmisiin käytettäviä hoitoja – sekä taloudellista menestystä suomalaisille innovaatioille sekä niistä saataville patenteille tai spin-off -yrityksille. Tekesin rahoittama iso strateginen tutkimusavaus 3i - Innovative Induction Initiative pyrkiikin lopulta tuottamaan suun kautta otettavia lääkkeitä, joilla voisi lisätä sydämen ja aivojen kykyä tuottaa uusia soluja omista kantasoluista. Tätä hankekokonaisuutta koordinoi professori Heikki Ruskoaho Helsingin yliopistosta.

Projektista syntyy (ainakin toivottavasti) myös muualla lääketieteessä käytettäviä nanoteknologisia ratkaisuja lääkkeiden vaikutuksen täsmälliseen kohdentamiseen ja analyyttisia teknologioita pienten ainemäärien mittaamiseen solutasolla.

Teksti perustuu Aalto-yliopiston tiedotteeseen Nanoteknologia auttaa sydämen korjaamisessa.

Tagit

Tilaa aihepiirin tekes RSS-syöte