juhlavuosi

Huippuvuorilla sijaitsena siemenholvi on tänään huomion kohteena ainakin Huippuvuorilla ja Norjassa, sillä tämä todella omalaatuinen ja tärkeä luola täyttää kymmenen vuotta. Juhlallisuuden alkoivat tänään ja niiden kunniaksi kannattaa katsoa mitä luolassa nykyisin on.

Tänään ja huomenna luolassa on kovasti poliittista kermaa ja päättäjiä, joiden jotkut toivoisivatkin jäävän sinne nalkkiin ikuisuudeksi.

Tärkeintä luolassa on kuitenkin siellä olevat siemenet: Huippuvuorten siemenholviin on tallennettu yli 5000 kasvilajin siemenet, yhteensä noin 800 000 yksittäistä siemennäytettä, joiden toivotaan säilyvän tulevaisuuteen kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.

Siksi holvi – jota kutsutaan myös Tuomiopäivän holviksi – sijaitsee hyvin pohjoisessa ja eristyksissä olevalla Huippuvuorten saaristossa.

Se on vain noin 1300 kilometriä pohjoisnavalta syvällä Huippuvuorten kallioperässä, eikä sinne noin vain mennä. Nyt meneillään olevat juhlallisuudet ovatkin yksi harvoista kerroista, kun sinne päästetään ulkopuolisia.

Siemenpankin rakentamisen on kustantanut Norjan valtio, ja sen toiminnasta vastaa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön ja useiden tutkimusjärjestöjen yhdessä perustama säätiö.

Sillä ei ole vakituisia työntekijöitä, koska se on suunniteltu sellaiseksi, ettei se vaadi henkilöstöä.

Kuitenkin holvia käydään katsomassa noin kerran vuodessa, ja toisinaan siemeniä voidaan hakea sieltä pois ja uusia tuoda tilalle.

Vaikka holvi on kallion sisällä, on se itse asiassa 130 metriä merenpintaa korkeammalla. Sen sisäänkäynnin voi nähdä hyvin läheiseltä Longyearbyenin (Huippuvuorten pääkaupunki) lentokentältä. Sisäänkäynti on vain harmaa betoninen torvi, jota on kuitenkin elävöitetty norjalaisen taiteilijan Dyveke Sannen taideteoksella "Päättymätön seuraus".

Vaikka holvi on tehty kestämään "ikuisuuden", koki se vaurioita keväällä 2017, kun pooikkeuksellisen lämmin talvi ja runsaat sateet johtivat siihen, ettäholvin yhteystunneliin tulvi runsaasti vettä. Itse holvi näytteineen säilyi kuitenkin vahingoittumattomana.

Holvissa on myös noin 1500 näytettä suomalaisista kasveista.

Kaikkein eniten holvissa on vehnä- ja ohranäytteitä eri puolilta maailmaa. On tärkeää säilyttää merkittävien ruokakasvien siemeniä. Eri vehnälajien näytteitä on jo pelkästään yli 150 000 ja ohrasta liki 80 000 näytettä.

Seuraavana tulevat durra (yli 50 000), tarhapapuja (yli 40 000), maissi (yli 35 000), lehmäpapu (yli 30 000) ja soija (yli 25 000). Perunoita, maapähkinöitä, kikherneitä, ruista, kauraa. alfalfaa ja monia papuja on myös 10 000 ja 20 000 välillä oleva määrä.

Alla on video holvista, ja vaikka video on norjankielinen, näyttää se hyvin millainen paikka oikein on.

Tagit

Huippuvuoret

Huippuvuorten siemenholvi

juhlavuosi

25 vuotta sitten, maaliskuussa 1989, Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä, Genevessä, työskennellyt fyysikko Tim Berners-Lee ehdotti Robert Cailliaun kanssa kehittämäänsä uudenlaista tapaa yhdistää ja jakaa tietoa internetin välityksellä.

Internet sinällään ei enää ollut mitään uutta 1980-luvun lopussa, mutta tietojen välittäminen sen kautta onnistui pääasiassa tiedostoja paikasta toiseen siirtämällä. Kaikkein käyttäjäystävällisin tapa selata tietoja oli gopher-niminen protokolla, missä tekstitiedostot olivat hierarkisesti listamuotoon järjestettyinä. Gopher-sivustoissa ei kuitenkaan ollut hypertekstiä tai kuvia, jotka olivat puolestaan olennainen osa uutta Berners-Leen ehdottamaa tiedonhallintajärjestelmää.

Hänen CERNin sisällä tehty ehdotuksensa "Information Management: A Proposal" johti ensin CERNin oman nettisivun tekemiseen. Tuo sivu ei ollut nykymittapuun mukaan erityinen, mutta kun vuonna 1993 CERN alkoi jakaa WWW-ohjelmistoa julkisesti ja antoi sen avoimena lähdekoodina kaikkien käyttöön, käynnistyi vallankumous. Tässä auttoi huomattavasti Marc Andreessenin kehittämä ensimmäinen graafinen selainohjelma Mosaic, joka julkaistiin samana vuonna. Suurin osa myöhemmistä selaimista (kuten Netscape Navigator ja Internet Explorer) jäljittelivät Mosaicia.

Ilman WWW:tä todennäköisesti jokin muu vastaava systeemi olisi syntynyt, koska netin voima oli liian suuri kahlittavaksi, mutta koska WWW oli ensimmäinen ja erittäin käyttökelpoinen, perustuu internetin käyttäminen nykyisin pääasiassa siihen. Vuosien varrella WWW:n pohjalla oleva hypertekstikoodi HTML on kehittynyt voimakkaasti, mutta yhä kaiken takana on 25 vuotta sitten CERNissä kehitetty WWW ja esi-HTML.

Tim Berners-Lee on palkittu työstään eri palkinnoilla, muun muassa vuonna 2004 Millennium-palkinnolla.

Nykyisin hän toimii Massachusetts Institute of Technologyn yhteydessä olevan World Wide Web Consortiumin johtajana. Tämä W3C-nimellä tunnettu konsortio juhlistaa tänä vuonna yhdessä World Wide Web -säätiön kanssa WWW:n 25-vuotista historiaa monenlaisin tapahtumin, joita on niin netissä kuin ympäri maailmaa fyysisesti. Tavoitteena on paitsi juhlia, niin myös pyrkiä pitämään internet avoimena, vapaana ja kaikkien saavutettavissa olevana tietoverkkona.

Robert Cailliau unohdetaan yleensä webin kehittäjistä puhuttaessa; otsikkokuvassa hän esitteli vuonna 2004 käytävää, missä hän oli työssä Berners-Leen kanssa vuonna 1989. Hän kertoo tässä haastattelussa omin sanoin WWW:n synnystä; nauhoitus tehtiin vuonna 2004, jolloin Cailliau oli vielä työssä CERNissä.

Alla on Berners-Leen tervehdys 25-vuotiaalle WWW:lle.