metallurgia | Tiedetuubi

Tuore tutkimus kertoo selvästi: muinaisen Egyptin kuuluisin hallitsija haudattiin meteoriittiraudasta tehdyn veitsen kera.

Tutankhamonin hauta on Egyptin faaraoiden viimeisistä leposijoista ehkä se kaikkein tunnetuin ja parhaiten säilynyt. Muumioidun faaraon seuraksi oli jätetty monia esineitä, jotka olivat vieläpä säästyneet haudanryöstäjiltäkin.

Haudasta löytyi yksi erittäin outo esine: kultakahvainen rautatikari. Otsikkokuvassa se komeilee täyskultaisen kollegansa vieressä.

Rautatikari on outo, sillä tuon ajan Egyptissä ei rautaa työstetty.

Tikarin alkuperästä on väännetty kättä jo pitkään. Yksi mahdollisuus on, että se oli kenties peräisin heettiläisiltä. Tuo nykyisen Turkin alueella asustanut kansa oli jo pitkään työstänyt rautaesineitä. Toisen idean mukaan -- joka ei tosin sulje heettiläisiä pois -- kyse oli meteoriittiraudasta.

Nyt alkuperäongelma on ainakin osittain ratkaistu, kiitos italialais-egyptiläisen tutkijaryhmän. He analysoivat tikaria röntgenspektrometrillä ja vertasivat sen koostumusta metallinäytteisiin, joihin kuului 11 meteoriittia ja 11 maanpäällistä teräsnäytettä.

Yläkuva: Rautatikari tarkempana, alinna shakaalipäinen tuppi. Alakuva: Tikarin nikkeli- ja kobolttikoostumus verrattuna erilaisiin metallinäytteisiin. Pienet pisteet vastaavat mittausten virherajoja.

Meteoriitit erotetaan Maan rautaisista kivistä ainejakauman perusteella. Rautameteoriitit koostuvat yleensä kamasiitista ja taeniitista, joissa on aina varsin paljon nikkeliä sekä monia muitakin aineita, kuten kobolttia, fosforia, rikkiä ja hiiltä.

Tikarin ainekoostumuksen todettiin sopivan meteoriittinäytteiden joukkoon. Siinä on nikkeliä 10,5–11,2 % ja kobolttia 0,5–0,6 %. Selvä rautameteoriitti, ei merkkiäkään maanpäällisestä kehityksestä.

Hämärän peittoon jää kuitenkin yhä tikarin tarkempi meteoriittiluokitus, sekä se, mahtaako terän pohjamateriaalina olla palanen jotain jo muutoin tunnettua meteoriittia. Tarkemmat tutkimukset voivat tarkentaa luokitusta.

On kuitenkin varsin todennäköistä, että terän työstö on tuhonnut alkuperäisen kiderakenteen liian pahasti. Lähempi tutkimus voikin kertoa enemmän juuri työstökeinosta. Se puolestaan antaisi osviittaa siihen, kuinka tuolloin orastavan rautakauden tekniikat kehittyivät.

Artikkeli on luettavissa Meteoritics & Planetary Science -julkaisun nettisivuilla ja julkaistaan itse lehdessä myöhemmin.

Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ylen kulttuuritoimitus.

Otsikkokuva: Sword Site / Bill Blake
Tarkempi tikarikuva sekä diagrammin aineisto: Cornelli ja kumpp., 2016 / M&PS / Wiley-Blackwell

Eurooppalainen teollisuus on päättänyt suunnata huomionsa uusiin metalleihin ja perustaa maailman suurimman metallien tutkimus- ja tuotantokonsortion. Tätä esitellään maanantaina 9. syyskuuta Lontoon Tiedemuseossa pidettävässä tiedotustilaisuudessa, mihin median edustajat ovat tarvetulleita mukaan.

Hankkeen nimi on ytimekkäästi Metallurgia-Eurooppa (Metallurgy Europe, ja sille on taattu tutkimus- ja tuotekehitysrahaa miljardin euron edestä seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.

Ohjelma on vast’ikään valitu uudeksi Eureka-klusteriksi ja se tulee kokoamaan yhteen kyvyt, taidot ja energian yli 170 yhtiöstä ja tutkimuslaitoksesta 20 Euroopan maasta.

Mukana on myös eräitä Euroopan suurimpia teknologia-alan yhtiöitä, kuten mm. Airbus Group, BP, Siemens, Daimler, Rolls-Royce, BMW, Thales, AvioAero, PSA Group, BAE Systems, Philips, Ruag, Sener, Bombardier, OHB Systems, Linde Group, ESI, Rolex, Richemont, ArcelorMittal, Sandvik, Bruker, SKF, Johnson Matthey, Tata Steel, GKN, Boston Scientific, ThyssenKrupp, Haldor Topsøe ja Fiat.

Suomesta mukana ovat mm. Outokumpu, Aalto-yliopisto ja VTT.

Jättien lisäksi yhteistyöhön osallistuu yli 60 pientä ja keskikokoista yritystä.

Euroopan avaruusjärjestö on eräs hankkeessa olevista eurooppalaisista tutkimusorganisaatioista. Lisäksi mm. Eurooppalainen synkrotronisäteilylaitos (European Synchrotron Radiation Facility, ESRF), Laue Langevin -instituutti (ILL), Eurooppalainen pulverimetallurgiayhdistys (EPMA) sekä Culhamin fuusioenergiakeskus (CCFE-ITER) tuovat mukaan yhteistyöhön alan kokemustaan ja tietotaitoaan.

Uudet metalliseokset sekä -tekniikat lupaavat paljon kiinnostavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja niistä odotetaan useita läpimurtoja sekä miljardien eurojen edestä tuottoja Euroopan talouteen. Useita start-up -yrityksiä ja uusia tuotantolaitoksia on jo perustettu tulevaa metalliseosten ja niistä tehtävien tuotteiden massatuotantoa varten.

”Tämä uusi teknologiaohjelma auttaa meitä siirtymään hi-tech -metallien aikakauteen”, toteaa professori David Jarvis, Metallurgy Europe -hankkeen puheenjohtaja, joka toimii myös ESAn uusien sekä strategisten teknologioiden osaston päällikkönä.

”Teollisuuden korkeimmat johtajat ovat kokoontuneet ensimmäistä kertaa yhteen tämän tärkeän aiheen tiimoilta ja ovat yksituumaisesti sitä mieltä, että hanke tuottaa monia ainutlaatuisia, jännittäviä ja tuottoisia teknologioita”, jatkaa Jarvis.

Ohjelman ansiosta oletetaan syntyvän yli 100 000 uutta työpaikkaa materiaalien, tuotannon ja laitesuunnittelun aloilla.

9. syyskuuta pidettävän tiedotustilaisuuden ohjelma:

09:30 Ovet avataan
10:00 Lehdistötilaisuus alkaa
10:05 Tervetulosanat
10:10 Hallitusten edustajat puhuvat
10:20 Eurekan edustajan puheenvuoro
10:30 Metallurgy Europe -hankkeen esittely, Prof. D. Jarvis
11:00 Kysymyksiä ja vastauksia
11:10 Tilaisuus henkilökohtaisiin haastatteluihin
12:00 Tilaisuus päättyy