Jos kaikki sujuu suunnitelman mukaan, nousee Ariane 5 lentoon Euroopan avaruuslaukaisukeskuksesta Kourousta Ranskan Guianasta tänään illalla klo 00:55 Suomen aikaa (6:55 paikallista aikaa) ja vie 45-minuuttia kaikkiaan kestävällä laukaisullaan kaksi tietoliikennesatelliittia radoilleen kohti geostationaarista kiertorataa.

Mikäli koodinimeä VA232 kantava lento onnistuu hyvin, tulee siitä 73. perättäinen täysin nappiin mennyt Ariane 5:n lento – Ariane 5 on tällä saavutuksellaan jo nyt eräs maailman luotettavimmista kantoraketeista.

Raketin nokassa olevan kuorman assa on 10 735 kg, mikä pitää sisällään kaksi satellititia ja niiden laukaisuun vaadittavien sovittimien ja kiinnikkeiden painot.

Sekä kantoraketti että uusi avaruusalus ovat erittäin kiinnostavia, joskaan niiden tulo ei ollut enää yllätys. Kummastakin on ollut runsaasti tietoja etukäteen, vaikka kiinalaiset eivät tiedotakaan toimistaan yhtä avoimesti kuin läntiset avaruustoimijat.

Etenkin uuden kantoraketin onnistunut ensilento on erittäin merkittävä, sillä kaikki Pitkä marssi -nimiset (englanniksi Long March ja kiinaksi länsimaalaisittain Chang Zheng) aiemmat raketit ovat käyttäneet typpitetraoksidia ja hydratsiinia, jotka ovat erittäin myrkyllisiä aineita. Uusi kantoraketti käyttää nestehappea ja kerosiinia, joista ei ole haittaa.

Avaruudessa ihmiselle myrkyllisistä ajoaineista ei ole haittaa, mutta raketteja laukaistaessa niiden vaiheita putoaa maan pinnalle, ja näissä rakettivaiheissa on jäljellä hieman polttoainetta. Lisäksi raketin lentovalmistelut ovat monimutkaisempia, kun tankkauksessa tarvitaan raskaita suojavarusteita. 

Pitkä marssi 7 on keskiraskas kantoraketti, jolla Kiina aikoo korvata nykyisin käytössä olevat Pitkä marssi 2 ja -3 -kantoraketit. Raketti perustuu rakenteeltaan Pitkä marssi 2:een ja siitä voidaan vastaisuudessa tehdä mm. ensimmäiseen vaiheeseen kiinnitettyjen apurakettien määrää muuttamalla raskaampi versio (Pitkä marssi 5) ja kevyempi versio (Pitkä marssi 6). Nyt laukaistu ensimmäinen versio kykenee nostamaan matalalle kiertoradalle Maan ympärillä 5,5 tonnia painavan lastin.

Kiinnostavaa kantoraketissa on myös sen Yuanzheng 1A -niminen ylin vaihe, joka pystyy kiinalaisten mukaan toiminaan 48 tunnin ajan ja käynnistämään moottoriaan useita kertoja. Näin raketti voi kuljettaa lastinsa varsin vaikeallekin kiertoradalle, kuten esimerkiksi kohti toisia planeettoja, tai viedä useamman satelliitin eri kiertoradoille.

"Tuorein rakettimme sai maksimivauriot (hyvin) suuresta paluunopeudesta johtuen", twiittasi Musk ja viittasi siihen, että vaihe aloitti paluunsa aiemmin laskeutuneita rakettivaiheita korkeammalta ja suuremmasta nopeudesta.

"Se tulee auttamaan testikappaleena varmistamaan sen, että muut pystytään käyttämään uudelleen".

Rakettivaiheen vauriot olivat selviä jo SpaceX-yhtiön aiemmin julkaisemassa videossa, missä vaihetta tuotiin takaisin halliin Cape Canaveralissa. Se oli kärventynyt pinnaltaan suurilta osin mustaksi ja varsin rajun maahanpaluun aiheuttamia vaurioita oli nähtävissä muutenkin.

Kyseinen vaihe lennätti japanilaisen JCSAT-14 -tietoliikennesatelliitin kohti geostationaarista kiertorataa toukokuun 6. päivänä.

Ennen lentoa yhtiö ja Musk olivat vain lievästi toiveikkaita siitä, että vaihe saataisiin ylipäänsä takaisin. Se laskeutui kuitenkin onnistuneesti vain hieman yli metrin päähän tavoitepaikasta ja saapui meren päällä sitä odottaneen proomun kyydissä Floridan rannikolle viime perjantaina.

Kaksi ensimmäistä onnistuneesti laskeutunutta ensimmäistä vaihetta aloittivat matkansa takaisin alas huomattavasti mukavammasta tilanteesta, matalammalta ja hitaammasta nopeudesta.

Kaikki kolme palannutta rakettivaihetta ovat tällä hetkellä yhtiön hangaarissa Cape Canaveralin avaruuslentokeskuksessa.

Päivitys 25.5.2016:
Musk tarkensi myöhemmin, että rakettivaihe voitaisiin käyttää uudelleen, mutta se ei ole kannattavaa ja vaiheen käyttäminen testikappaleena auttaa parantamaan maahanpaluita vastaisuudessa.

SpaceX -yhtiön perustaja ja johtaja Elon Musk totesi välittömästi laskeutumisen onnistumisen jälkeen, että "tarvitsemme pian uuden, suuremman rakettien varastohallin", sillä uusien rakettien lisäksi yhtiöllä on jo kolme laskeutumisen jälkeen varastoon otettua Falcon 9 -kantoraketin ensimmäistä vaihetta.

Monen lähes onnistuneen, mutta silti epäonnistuneen yrityksen jälkeen yhtiö onnistui saamaan pystysuorasti lentonsa jälkeen laskeutuvan rakettivaiheen ehjänä alas kiinteälle maalle viime joulukuussa, ja ensimmäisen kerran meren päällä odottaneelle jalkapallokentän kokoiselle lavetille viime kuussa.

Verrattuna aikaisempiin onnistumisiin oli tällä kerralla raketilla huomattavasti enemmän vauhtia laskeutumismanöveerin alkaessa, koska rahtina ollut JCSAT-14 -satelliitti laukaistiin kohti noin 36 000 kilometrin korkeudessa maapallon ympärillä olevaa geostationaarirataa. Edellisellä kerralla raketti kuljetti Dragon-alusta Kansainväliselle avaruusasemalle, joka kiertää "vain" noin 450 kilometrin korkeudessa. 

Raketti laukaistiin klo 8.21 Suomen aikaa aamulla (klo 1.21 paikallista aikaa yöllä) Cape Canaveralista, Floridasta. Kyseessä oli Falcon 9:n 24. lento ja kaikkiaan viides onnistunut lento viime kesänä tapahtuneen laukaisuonnettomuuden jälkeen. Laskeutumisalus oli odottamassa ensimmäistä vaihetta noin 650 kilometrin päässä rannikolta Atlantilla.

Kyse ei ole vain siitä, että raketin nopeus on ensimmäisen vaiheen toiminnan päättyessä suurempi geostationaariradalle mentäessä, ja siten raketin pitää hidastaa lentoaan hyvin paljon ennen laskeutumista, vaan myös siitä, että laskeutumisen aikana rakettiin kohdistuvat aerodynaamiset voimat ja kuumennus ovat olennaisesti suurempia. 

Tämänpäiväinen onnistuminen oli siksi suuri askel eteenpäin hankkeessa tehdä raketeista suurelta osin uudelleenkäytettäviä. Seuraava suuri etappi on ensimmäisen uudelleenkäytetyn raketin lento – vasta silloin nähdään, tuoko uusiokäyttö sen kustannuksia takaisin.

Space X -yhtiön Falcon 9 -kantoraketin yhdeksän moottori hörähtivät henkiin tänään klo 22:43 Suomen aikaa Cape Canaveralin laukaisualustalla 40 juuri silloin, kun Kansainvälinen avaruusasema lensi Floridan keskiosien ylitse.

Raketin hyötykuormana oli asemalle nouseva Dragon-rahtialus, jonka mukana oli myös paljon huomiota saanut "puhallettava" uusi koemoduuli. Lisäksi aluksen mukana oli 20 hiirtä ja kaikkiaan noin 3100 kiloa rahtia. 

Kyseessä oli Space X -yhtiön ensimmäinen rahtilento sitten viime kesänä tapahtuneen Falcon 9 -raketin onnettomuuden, jolloin vastaavanlainen Dragon-alus rahtia pullollaan tuhoutui kantoraketin rakennusvian vuoksi. Samalla Falcon 9 -kantorakettien laukaisulista meni uusiksi, kun onnettomuuden syyn etsintä, analysointi ja korjaaminen saivat aikaan lähes puoli vuotta kestäneen tauon laukaisuissa. Tästä kärsi myös Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1, jonka laukaisu lykkääntyi joulukuusta näillä näkymin kesäkuulle.

Dragon asettui nyt onnistuneesti Maan kiertoradalle noin 10 minuuttia laukaisun jälkeen ja avasi siellä aurinkopaneelinsa. Sen on tarkoitus saapua asemalle sunnuntaina klo 13 Suomen aikaa. Silloin Euroopan avaruusjärjestön astronautti Tim Peake ja NASAn astronautti Jeff Williams nappaavat Dragonista kiinni aseman Canadarm-robottikäsivarrella ja liittävät sen avulla rahtialuksen kiinni avaruusasemaan.

Siinä missä viimekesäisen onnettomuuden jälkeen aseman rahtilennot olivat harvassa, on nyt kyseessä jo kolmas rahtialus kolmen viikon sisällä, sillä juuri tätä ennen venäläinen Progress ja amerikkalainen Cygnus ovat lentäneet asemalle. Lisäksi tuorein miehistö saapui juuri asemalle, joten ISS:n liikenne on ollut harvinaiset vilkasta viime aikoina.

Muihin aluksiin verrattuna Dragon on kuitenkin erityisessä asemassa siinä mielessä, että sen sisälle voitiin laittaa rahtia aivan viime hetkellä ennen laukaisua. Lisäksi se on ainoa alus, jonka mukana rahtia voidaan tuoda takaisin alas Maahan. Asemalla on odottamassa jo varsin paljon mm. biologisia näytteitä kuljetusta maanpäällisiin laboratorioihin. 

Uutta Electron-rakettia tekevä Rocket Lab -yhtiö ilmoitti viime viikolla saaneensa päätökseen rakettinsa päämoottorin testit.

Kyseessä on tuorein tulokas juuri nyt erittäin kiihkeässä vaiheessa olevalle piensatelliittien liiketoiminta-alueelle, sillä siinä missä aikanaan satelliitit ovat olleet suuria ja kalliita, ja niitä on laukaistu avaruuteen suurilla ja hintavilla kantoraketeilla pääosin suuryritysten ja hallitusten alla olevien avaruusjärjestöjen toimesta, ovat nyt pienet yhtiöt tekemässä kustannustehokkaita ja näppäriä piensatelliitteja, joiden laukaisuun riittävät pienemmät ja edullisemmat raketit.

Koska hinta ei ole enää yhtä määräävä tekijä kuin aikanaan, voidaan myös käyttää uutta ja samalla hieman riskialtista tekniikkaa, joka tosin muuttuu käytön myötä nopeasti luotettavaksi ja koetelluksi tekniikaksi.

Maailmalla on useita pieniä satelliitteja tekeviä yhtiöitä ja suunnitelmat ovat vielä suurempia.

Mukana näissä uusissa, kunnianhimoisissa avaruussovellusten tekemisissä on onneksi myös suomalaisia: Iceye aikoo laukaista oman mm. jääseurantaa ja kaukokartoitusta tekevän piensatelliittiparvensa avaruuteen lähivuosina.

Rocket Labin ensimmäinen asiakas on kuitenkin San Franciscossa majaansa pitävä Spire, joka aikoo laukaista kahden seuraavan vuoden aikana Electronilla avaruuteen yli 100 pikkusatelliittia, joiden tehtävänä on kerätä tarkkaa säätietoa GPS-signaalin okkultaatiotekniikan avulla ja toimittaa laivojen seurantatietoja. Yhtiö aikoo tehdä rahaa näitä tietoja välittämällä ja käyttämällä. 

Spire laukaisi ensimmäiset neljä satelliittiaan jo viime syyskuussa intialaisella kantoraketilla, mutta turvautuu jatkossa Electroniin. Kunhan raketin ensimmäiset koelennot on tehty kesällä ja syksyllä, ovat ensimmäiset Spiren satelliitit laukaisuvuorossa ensimmäisinä loppuvuodesta. Niitä Rocket Lab aikoo laukaista koko ensi vuoden ajan avaruuteen.

Vaikka jännitteet Venäjän ja ns. läntisen maailman välillä ovat viime aikoina kiristyneet, laukaistaan Baikonurista ja maan toisesta suuresta avaruuskeskuksesta, Suomen rajan tuntumassa olevasta Plesetskistä jatkuvasti myös läntisten maiden satelliitteja. Ja niin eurooppalaiset, yhdysvaltalaiset, kanadalaiset kuin japanilaisetkin avaruuslentäjät nousevat avaruusasemalle Baikonurista.

Falcon 9:n moottorit räjähtivät käyntiin viime yönä klo 1.35 Suomen aikaa ja kantoraketti nousi komeasti matkaan. Otsikkokuva näyttää komean kaaren Floridan iltataivaalla, kun raketti kipusi kohti kiertorataa.

Se vei rahtinaan olleen tietoliikennesatelliitin tarkalleen oikealle radalleen.

Viimeinkin!

Avaruusrakettien laukaisuissa viivytykset ovat tavallisia ja hyvinkin pienet seikat saattavat olla syynä lentojen lykkäämiseen.

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat tästä hyvä esimerkki, sillä Falcon 9 on kököttänyt Floridassa laukaisualustallaan jo sen aikaa ja sitä on koetettu lähettää matkaan jo neljä kertaa aikaisemmin yhdeksän päivän kuluessa.

Olennaisin syy viivytyksiin oli yhtiön käyttämä uusi tekniikka, jolla raketin polttoaine ja nestemäinen happi jäähdytetään tavallista viileämmäksi, jolloin niiden tiheydet ovat suurempia ja periaatteessa niitä saadaan tankattua enemmän raketin tankkeihin. Edellisellä laukaisulla syynä olivat liian kovat tuulet yläilmakehässä ja sitä edellisellä raketti olisi voinut lähteä lentoon, mutta sen lentoradan alla olevalle varoalueelle oli eksynyt laiva – sen poistumista odottaessa nestehapen lämpötila nousi jälleen liikaa.

Kylmemmät ajoaineet ja siten suurempi määrä niitä raketissa antavat lisäpotkua laukaisuun ja tekevät ensimmäisen vaiheen tuomisesta takaisin alas uudelleenkäytettäväksi helpompaa. Tosin jo ennalta tiedettiin, että tällä kerralla raketin lentorata on sellainen, että laskeutuminen oli hyvin hankalaa. Toimintansa päättäessään rakettivaihe lensi aiempia lentoja korkeammalla ja nopeammin, jolloin sen mahdollisuuden päästä normaalisti alas olivat pienet.

Yhtiön mukaan ensimmäinen vaihe osui sitä merellä 650 kilometrin päässä odottaneeseen, jalkapallokentän kokoiseen lavettiin, mutta liian suurella nopeudella. 

Syy laskeutumisen kannalta tavallista hankalampaan lentoon oli sen, että Falcon 9 toimitti tietoliikennesatelliittinsa normaalia korkeammalle, mistä siirtyminen kohti noin 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan päällä olevaa geostationaarirataa käy nopeammin.

Normaalisti raketit vievät tietoliikennesatelliitit avaruuteen olennaisesti matalammalle kiertoradalle tai siirtoradalle kohti korkealla olevaa geostationaarirataa ja satelliittioperaattorit ohjaavat satelliittinsa sitten sen omilla pienillä rakettimoottoreilla oikealle paikalleen päiväntasaajan päälle. Kun yleensä tähän kuluu 93 vuorokautta – SES:n teknologiajohtaja Martin Halliwellin mukaan – pääsee SES 9 nyt asemapaikalleen 45 vuorokaudessa.

Seuraava Falcon 9:n lento on suunnitteilla tämän kuun loppuun. Raketin on tarkoitus vielä maaliskuun 29. päivänä seuraava Dragon-rahtialus avaruusasemalle. Kyseessä on ensimmäinen Dragonin lento sitten viime kesänä tapahtuneen onnettomuuden, joka pysäytti kaikki Falcon 9:n laukaisut liki puoleksi vuodeksi.

Eräs viivytyksestä kärsineistä satelliiteista oli Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1, jonka oli tarkoitus nousta avaruuteen jo viime vuoden lopussa. Nyt se päässee matkaan touko-kesäkuussa, riippuen siitä kuinka hyvin ja aikataulussa seuraavat Falcon 9:n lennot sujuvat.

Suomalaissatelliitin kannalta lohdullista on kuitenkin se, että sen laukaisu on seuraava Kaliforniasta tehtävä Falcon 9:n lento; muut laukaisut tapahtuvat Floridasta, Cape Canaveralista.