Video: Lento läpi Orionin kaasusumun

Video: Lento läpi Orionin kaasusumun

NASA on julkaissut huiman videon, jossa lennetään Orionin suuren kaasusumun lävitse. Virtuaalimatka perustuu Hubble- ja Spitzer-avaruusteleskoopeilla tehtyihin havaintoihin.

17.01.2018

Video kuvaa siten sumun kolmiulotteista rakennetta näkyvän valon ja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Orionin kaasusumu näkyy juuri nyt iltaisin etelän suunnalla keskellä Orionin tähdistöä, muinaisten tarujen jättiläismetsästäjän vyöstä roikkuvan miekan keskimmäisenä "tähtenä". Sumulla on etäisyyttä noin 1 350 valovuotta ja ikää ainoastaan kaksi miljoonaa vuotta. Sen keskellä loistavan Trapetsi-tähtijoukon tähdet ovat syttyneet loistamaan vain noin 300 000 vuotta sitten.

Kuva ja video: NASA/ESA/F. Summers, G. Bacon, Z. Levay, J. DePasquale, L. Frattare, M. Robberto and M. Gennaro (STScI)/R. Hurt (Caltech/IPAC)

Nasa vastaan SpaceX – onko tässä nykyajan avaruuskilpailu?

Lyhyesti: kyllä. Mutta samalla myös ei suoranaisesti. Asia on monimutkainen ja vaatii pitkähkön selityksen.

Avaruusyhtiö SpaceX ilmoitti johtajaperustajansa Elon Muskin suulla eilen lähettävänsä ensi vuoden lopussa kaksi avaruusturistia noin viikon kestävälle matkalle Kuun ympäri. 


Ilmoitus tuli selvästi yllätyksenä myös Nasalle, joka suunnittelee tekevänsä ensimmäisen miehitetyn kuulennon uudella Orion-aluksellaan vasta vuonna 2021.

Nasan visiossa yksityiset yhtiöt voivat kyllä hoitaa avaruusliikennettä omilla aluksillaan Maan lähellä, mutta kauempana vastuun lennoista kantaisi Nasa pitkään ja hartaasti tehdyllä, mutta silti hyvin perinteisellä Orionilla.

Avaruusjärjestö julkaisikin tiistaina kommentin, jota voi tulkita kahdella tapaa: se kannustaa kaupallisia toimijoita kurottamaan korkeammalle, mutta samalla se kehottaa SpaceX-yhtiötä keskittymään olennaiseen, eli astronauttien avaruusasemalle ja takaisin kuljettamiseen sopivan aluksen kehittämiseen.

Yleistäen Nasa kehuu yritteliästä teiniä, mutta kehottaa pysymään pois omalta tontiltaan. Maailmanmahtavaa avaruusjärjestöä varmasti kismittää kovasti se, että SpaceX on tuottanut sille viime aikoina useita pahoja arvovaltatappioita. 

Ensinnäkin SpaceX, avaruudesta(kin) innostuneen miljardöörin perustama pikkufirma tuli kuin tyhjästä vuonna 2002 ja alkoi nakertaa Nasan ja perinteisten ilmailu- ja avaruusyhtiöiden yhteistyökuviota. Etenkin Boeing ja Lockheed-Martin ovat edelleen hieman pallo hukassa sen suhteen, mitä SpaceX:n ja sen hankkeiden kanssa tulisi tehdä.

Toiseksi yhtiö ilmoitti alkavansa tekemään laukaisun jälkeen alas laskeutuvia raketteja ja leikkaavansa dramaattisesti avaruuteen lentämisen hintaa.

Kolmanneksi SpaceX ilmoitti lähettävänsä Dragon-aluksensa Marsiin nopeammin kuin Nasa pystyy lähettämään sinne luotaimia. 

Neljänneksi Elon Musk julkisti viime vuonna massiivisen suunnitelmansa Marsin asuttamisesta. Sen mukaan yhtiön suuret avaruusalukset suuntaisivat punaiselle planeetalle samaan aikaan kun Nasan astronautit olisivat vielä hädin tuskin Kuuta katselemassa.

Ja nyt viidenneksi Musk on lähettämässä Dragonin miehitetyn version Kuuta kiertämään olennaisesti Nasan ja ESAn lentoa nopeammin. Turistit olisivat kiertäneet Dragonilla Kuun ennen kuin Orionin miehittämätön koelento olisi edes päässyt matkaan.

Viime vuosina Nasa on tiedottanut pienistäkin Orion-aluksen ja sen SLS-kantoraketin edistysaskelista suurina hyppäyksinä eteenpäin, maalannut visioita tulevista huikeista avaruuslennoista ja koettanut häivyttää aikataulun taustalle. Tässä valossa Nasa on saanut koko ajan takkiinsa, kun SpaceX on kertonut uusista tekemisistään.

Lista on hengästyttävä, mutta heti kannattaa muistaa se, että SpaceX ei ole toistaiseksi tehnyt miehitettyjen avaruuslentojen alalla muuta kuin lähettänyt miehittämättömiä aluksia avaruusasemalle, kehittänyt sen miehitettyä versiota kulisseissa ja soittanut suuta. 

Dragon-aluksen miehitetty versio, Dragon 2, lentää vasta kauniissa kuvissa. Se on edelleen kehitteillä, eikä sitä ole kunnolla testattu. Falcon 9 -raketin kelpoisuutta miehitettyjen lentojen tekemiseen on epäilty ja SpaceX:n kokemus toiminnasta Maan lähiavaruuden ulkopuolella on olematonta.

Musk ja SpaceX ovat aikaisemminkin heittäneet ilmaan utopistisia ajatuksia, mutta vaikka aikataulu on mennyt moneen kertaan uusiksi, on se toistaiseksi tehnyt kaiken lupaamansa. 

Uudelleenkäytettävä Falcon 9:n ensimmäinen vaihe on tuorein esimerkki. Sille naurettiin, ensimmäisille epäonnistumisille ilkuttiin, mutta nyt rakettien suorituksia ihaillaan (vaikka ensimmäinen uudelleenkäytetty raketti ei olekaan vielä lentänyt).

Hyvin todennäköisesti nytkin tulee käymään samaan tapaan, ainakin kuulentojen ja Dragonin Mars-matkan suhteen. Lennot toteutuvat, mutta aikataulu ei varmaankaan ole luvattu.

Tämä onkin ollut SpaceX:n hyvä puoli tähän mennessä: se on tehnyt asioita nopeasti ja uhonnut tekevänsä vieläkin nopeammin, mutta se ei ole antanut luvattujen päivämäärien sotkea tekemistä  kunnolla. Yhtiön historiassa on jo koko joukko epäonnistumisia, jotka olisivat kenties saaneet monet jättämään leikin kesken, mutta Musk on puskenut eteenpäin. 

Ja varmasti tekee niin nytkin.

Nasa puolestaan katsoo varmasti tulokasta sekä muita uuden ajan avaruusyhtiöitä samalla ihaillen ja harmitellen.

Ihaillen siksi, että Nasassa (kuten ESAssa ja perinteisissä avaruusyhtiöissäkin) on paljon väkeä, jotka haluaisivat tehdä asioita puhtaalta pöydältä ilman historian ja byrokratian painolastia. Kaupallinen toimija voi toimia myös vapaammin kuin valtion organisaatio, jota syytetään heti ongelmien ilmaantuessa verovarojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että avaruusjärjestöt ovat ylivarovaisia. 

Ihailua tulee varmasti myös siitä, että yhtiön ansiosta yleinen kiinnostus avaruuslentoja ja sen mahdollisuuksia kohtaan on korkeammalla kuin pitkiin aikoihin. Nasa on varmasti saanut takavuosina lisärahoitusta osin juuri siksi, että SpaceX on tehnyt alasta seksikkäämpää.

Harmitellen siitä syystä, että mediasirkus unohtaa helposti sen kaiken työn, mitä avaruusjärjestöt ovat tehneet vuosikymmenien kuluessa avaruuslentojen edistämiseksi. Tulokkaat pääsevät ikään kuin valmiiseen pöytään. 

SpaceX:n ja Dragon-aluksen tapauksessa Nasa on rahoittanut varsin olennaisesti yhtiön avaruusalusten kehittämistyötä. Yhtiöllä on sopimus avaruusaseman rahtilentojen tekemisestä ja astronauttien kuljettamisesta asemalle tulevaisuudessa. Ilman Yhdysvaltain puolustushallinnon (ja Nasan) tilauksia ei Falcon 9 -rakettia todennäköisesti olisi voitu tehdä.

Se, että SpaceX on kehittänyt tekniikkaansa paremmaksi ja kyvykkäämmäksi kuin Nasa on halunnut, on tapahtunut puolestaan sen omasta halusta – ja omalla rahalla. 

Jos Nasan suhtautuminen SpaceX:n suhtaan on kaksijakoista, on sama mieliala toisellakin puolella.

Elon Musk on monessa yhteydessä kiittänyt Nasaa avusta ja tarjoaa sille edelleen ensisijaista yhteistyötä. 

Esimerkiksi eilisen tilaisuuden jälkeen hän totesi, että jos Nasa haluaa tehdä omilla astronauteillaan kuulennon ennen turisteja, niin se on mahdollista. 

Nykyisen suunnitelman mukaan Dragon 2 tekee ensimmäisen koelentonsa ilman miehistöä vielä tämän vuoden puolella. Kuuden kuukauden kuluttua siitä Dragon 2 voisi lentää astronauttien kanssa avaruusasemalle, ja kuuden kuukauden kuluttua siitä olisi vuorossa miehitetty lento Kuun ympäri.

Muskin heitto Nasan kuumatkalaisten suuntaan voidaan tosin tulkita myös siten, että SpaceX haluaa kilpailla myöhässä olevan Orion-aluksen ja sen sukkulassa käytettyyn sekä Apollo-aikaiseen tekniikkaan pohjautuvan SLS-raketin kanssa. Pääkaupungissa joku saattaa päättää peruuttaa koko Nasan pitkään tekemän suunnitelman ja ostaa kuulennotkin SpaceX:ltä. Tästä keskustellaan jo vakavasti.

Ei ihme, että Nasassa ollaan huolestuneita.

Blogi: Miksi ihmeessä avaruuslennot ovat aina myöhässä ja koko homma on pelkkää odottelua?

Kyllähän aika menee nopeasti, mutta aina välillä tämä jahkaaminen alkaa ottaa päähän: melkein kaikki avaruushankkeet nimittäin tuntuvat olevan myöhässä, junnaavan paikoillaan tai menevän eteenpäin tuskastuttavan hitaasti.

Sukkulan seuraajaa, Orion-avaruusalusta on suunniteltu ja tehty vuodesta 2004, ja sen ensilento tuntuu vain lykkääntyvän eteenpäin koko ajan. Yhtä pitkän aikaa tehty BepiColombo-luotain oli tarkoitus laukaista Merkuriusta tutkimaan jo vuosia sitten, ja kun se pääsee viimein matkaan, kestää pelkkä menomatka liki vuosikymmenen. 

Astronautti saattaa odottaa koulutuksensa jälkeen vuosia lentoa avaruuteen, ja tässä ihan lähelläkin Suomen ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n matka avaruuteen on jo pari vuotta myöhässä suunnitellusta. Ja itse asiassa tuo suunniteltu aikakin oli jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.

Miksi ihmeessä kaikki siis menee näin hitaasti ja avaruuslennot tuntuvat vain lykkääntyvät eteenpäin?

Lyhyesti sanottuna syitä on kolme. 

Lähetä nimesi Marsiin!

InSight Marsissa

Nasa laukaisee ensi vuonna seuraavan luotaimen kohti Marsia. Punaisen planeetan sisuksia tutkiva InSight lähtee matkaan maaliskuussa ja saavuttaa määränpäänsä puoli vuotta myöhemmin.

Luotaimen mukaan laitetaan mikrosiru, johon talletetaan iso liuta avaruustutkimuksesta kiinnostuneiden nimiä.

Oman nimensä on voinut lähettää avaruuteen monen aikaisemmankin luotaimen mukana, mutta nyt Nasalla on käynnissä "Frequent Flyer" -ohjelma. Sen ensimmäinen matka tehtiin viime joulukuussa. Orion-aluksen testilennolla oli mukana lähes 1,4 miljoonan "kanta-asiakkaan" nimeä.  

Innokkaat avaruusharrastajat voivat kerätä "Mars-pisteitä" osallistumalla ohjelmaan ja lähettämällä nimensä myös tuleville lennoille. Ohjelman seuraava lento on Orion-aluksen ja sen uuden SLS-kantoraketin neitsytmatka, jonka on määrä toteutua syksyllä 2018. Silloin kohteena on Kuu, jonka taitse miehittämätön alus kiertää. 

Nimiä kerätään 8. syyskuuta saakka ja ohjelmaan voi liittyä osoitteessa http://go.usa.gov/3Aj3G.

InSight-luotaimesta puolestaan löytyy lisätietoa luotaimen kotisivuilta.

Kuva: NASA

Orion meni ja tuli

Iltapäivällä Suomen aikaa Delta IV Heavy -kantoraketti nousi Cape Canaveralista jylisten kohti avaruutta keulallaan Orion-testialus. Eilinen kamppailu sääolojen, teknisten ongelmien ja väärään paikkaan päätyneen veneen kanssa olivat pelkkä muisto.

Vaikka sääennuste lupaili alle 50 prosentin todennäköisyydellä kelvollista keliä ja aamulla Floridan taivasta peitti pilviverho, matkaan päästiin ensiyrittämällä, heti 2 tunnin ja 40 minuutin mittaisen laukaisuikkunan alkuhetkillä.

Aamun sarastaessa Delta-raketti kohosi ilmaan ja kuljetti mukanaan Orion-kapselin Maan kiertoradalle. Neljä minuuttia laukaisun jälkeen irtosivat apuraketit ja 12 minuuttia myöhemmin sammui kantoraketin toinen vaihe. Orion oli päässyt radalleen.

Kun alus oli kiertänyt Maan kertaalleen, toinen vaihe syttyi uudelleen, jolloin radan etäisin piste loittoni noin 5 800 kilometrin korkeuteen eli 15 kertaa Kansainvälisen avaruusaseman kiertorataa korkeammalle. Näin kaukana maapallosta miehitettyjä avaruuslentoja varten suunniteltu alus ei ole käynyt sitten vuoden 1972, jolloin viimeisen kuulennon tehnyt Apollo 17 -miehistö palasi kohti kotia.

Orionin lento eteni käsikirjoituksen mukaan, sillä todellinen suurin korkeus poikkesi etukäteen lasketusta vain joitakin satoja metrejä. Samalla pienin etäisyys putosi alle nollaan, sillä toisen kierroksen päätteeksi alus palasi Maan ilmakehään.

Noin 4,5 tuntia kestäneen lentonsa aikana alus kulki kahdesti van Allenin säteilyvyöhykkeiden läpi ja teki mittauksia siihen kohdistuvasta hiukkassäteilystä. Etääntyminen liki 6 000 kilometrin päähän maapallosta teki mahdolliseksi testaamisen, miten Orion suoriutuu suurella nopeudella tapahtuvasta paluusta Maan ilmakehään.

Orionin nopeus oli yli 32 000 kilometriä tunnissa ja sen suojakilven lämpötila nousi kaikkein kiivaimman ilmajarrutuksen aikana yli 2 000 asteeseen. Silloin aluksen hidastuvuus oli 8,2 g:tä eli yli kahdeksankertainen Maan painovoimaan verrattuna. Pikaisen avaruusvisiitin päätteeksi Orion loiskahti mereen Kalifornian rannikon edustalle noin 1 000 kilometriä San Diegosta lounaaseen.

Lennon loppuvaiheet toivat varmasti kaikille Apollo-sukupolven edustajille mieleen muistumia 1960-luvun lopusta ja 1970-luvun alusta, kun kuuastronautit palasivat Maahan leijuen kolmen kirjavan jarruvarjon varassa kohti Tyynenmeren aaltoja. Loiskahduksen jälkeen kaikki ilmatyynyt, joiden oli määrä pyöräyttää mahdollisesti nurinniskoin päätynyt Orion oikeinpäin, eivät avautuneet, mutta kapseli kellui silti siististi valtameren aalloilla.

Laskeutumisen jälkeen kapselin laitteet pidettiin päällä vielä tunnin ajan kaikkien mahdollisten mittaustulosten saamista varten. Seuraavaksi NASAssa puretaan lennon aikana kerätyt tiedot, joista keskeisimmät liittyvät suojakilven toimintaan: pysyikö lämpötila kapselin sisällä koko paluun ajan sellaisessa rajoissa, ettei miehistölle olisi ollut siitä haittaa tai vaaraa.

Ensimmäinen konkreettinen askel kohti Marsia on otettu, mutta matkaa on vielä riittämiin, sillä seuraava Orion-aluksen koelento on suunniteltu vuodelle 2017, ja ensimmäinen miehitetty lento tehdään aikaisintaan vuonna 2021.

Lue myös ennakkojuttumme Orion-aluksesta ja tulevasta intialaisten avaruusaluksen koelennosta.